Eurooppalaisia puheenvuoroja
About
Available on
Community
162 episodes
Reformaation juhlavuonna Berliinissä rukous on politiikkaa. Kirkko on poliittinen instituutio. Kristittyjen on tartuttava toimeen ja puolustettava ihmisoikeuksia selkä suorana, sanoo saksalaisen Gethsemane-seurakunnan pastori Christian Zeiske. Berliiniläisen evankelisen seurakunnan aktiivijäsen Peter Steudtner pidätettiin terrorismista syytettynä Turkissa. Kotiseurakunta käynnisti ympäri Saksaa levinneen rukouskampanjan syyttömänä vankilassa viruvan, kansainvälistä työtä tekevän ihmisoikeusaktivistin vapauttamiseksi. Peter Steudtner pääsi palaamaan kotiin, mutta samalla käynnistyi teologinen keskustelu siitä, miten rukous tässä pahassa maailmassa oikein toimii? Toimittaja on Jorma Mattila ja näytteet lukee Pekka Kyrö.
Ranskalainen kansantalous- ja sosiaaliteoreetikko Jacques Attali kertoo, mitä on odotettavissa vuoteen 2030 mennessä. Pirkko Peltonen-Rognoni esittelee ranskalaisen Jacques Attalin uusinta ´Finalment après-demain!´ - teosta. Näytteet lukee Pekka Kyrö. Eurooppalaisia puheenvuoroja- sarjaa on tehty vuodesta 1982 saakka ja Pirkko Peltonen-Rognoni on tehnyt pitkälti yli 200 puheenvuoroa. Tämä on hänen viimeisensä.
Ranskan nuori presidentti Emmanuel Macron tunnusti jo ennen kevään 2017 presidentivaaleja, että yksi hänen inspiraationsa oli Napoleon ja hänen kykynsä rakentaa valtio ja sen hallinto. Ranskalaisjournalisti Jean-Dominique Merchet'n uutuuskirja 'Macron Bonaparte' on poliittis-filosofinen essee Macronin noususta valtaan ennalta suunnitelluin napoleonilaisin keinoin. Kirjan esittelee Ismo Nykänen. Näytteet lukee Pekka Kyrö.
Leijuuko Euroopan yllä nationalismin aave? Juha Kulmanen esittelee katalonialaisen Javier Ruiz Portellan näkemyksiä nationalismista. Näytteet lukee Ari Kallio. Ohjelma on uusinta vuodelta 2001.
Nobel-kirjailija Svetlana Aleksijevits lähti 30 vuotta sitten kiertämään liitoksissaan jo natisevaa neuvostomaata ja keräämään kanssaihmistensä ajatuksia suuresta utopiasta nimeltä Neuvostoliitto. Tämän Utopian ääniä -sarjan viidennessä teoksessa ‒ Vremja Sekond Hend ‒ Aleksijevitshin haastateltavat tuovat moniäänisesti esille hämmennyksensä, jopa epätoivonsa, elämästä Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Selvitystyötä menneisyydestä ei ole tehty ja Homo Sovieticus on yhä voimissaan, vaikka Neuvostoliiton hajoamisesta on yli neljännesvuosisata. Airi Leppänen esittelee valkovenäläisen Nobel-kirjalija Svetlana Aleksijevitsin uusinta teosta ja näytteet lukee Pekka Kyrö.
Kristiina Koivunen esittelee ruotsalaisen turvapaikkajuristin Viktor Banken uutta teosta ´Andrum`. Näytteet lukee Pekka Kyrö.
Saksa ja Ranska ovat nyt valmiita yhdessä ottamaan johtoaseman EU:n kehittämiseksi. Suomella voisi saksalaisdiplomaatin mukaan olla merkittävä rooli Ukrainan konfliktin avaamisessa. Wolfgang Ischingerin tapasi Münchenissä Jorma Mattila. Näytteet lukee Pekka Kyrö.
Mitä Espanjalle on tapahtumassa 40 vuotta demokratiaan siirtymisen jälkeen? Syvissä poliittisissa riidoissa kummittelevat taas 1930-luvun haamut. Katalonian itsehallintoalueen separatistijohto uhkaa perustaa oman valtion, joka voi johtaa koko Espanjan hajoamiseen. Tunnettu politiikan kommentaattori Fernando Ónega on seurannut kotimaansa demokratian kehitystä alusta asti läheltä. Jyrki Palo esittelee espanjalaisen kirjailijan ja toimittajan Fernando Ónegan uutta teosta. Näytteeet lukee Pekka Kyrö.
Vuosikausia kaikkinaiset hälytyskellot ovat kertoneet meitä uhkaavista vaaroista. Ranskalainen esseisti Jacques Lecomte kirjoittaa kuitenkin uutuuskirjassaan 'Maailma voi paljon paremmin kuin voisitte sitä uskoakaan', että niin terveyden alalla, koulutuksessa, demokratiassa, suvaitsevaisuudessa, ympäristössä kuin väkivallan vähenemisessä ihmiskunta on ottanut harppauksenomaisia askeleita parempaan viimeisten vuosikymmenten aikana. Kirjan esittelee Ismo Nykänen ja näytteet lukee Pekka Kyrö.
Miksi neuvostojoukot hyökkäsivät Afganistaniin vuonna 1979, millaisia seurauksia vuoteen 1989 jatkuneella sodalla oli Neuvostoliitossa ja miten se näkyy Venäjän nyky-yhteiskunnassa? Millaisia vaikutuksia Afganistanin sodalla on ollut kansainvälisellä areenalla ja millaisia yhtymäkohtia sillä on USA:n Vietnamin sotaan? Muun muassa näitä kysymyksiä eri alojen huippututkijat pohtivat uutuuskirjassa ”Sovietnam – Die UdSSR in Afganistan 1979–1989”, jota tarkastelee toimittaja Airi Leppänen. Näytteet lukee Pekka Kyrö.
Juha Kulmanen esittelee norjalaisen professorin Thomas Hylland Eriksenin ajatuksia hitaasta ja nopeasta ajasta. Näytteet lukee Ari Kallio. Ohjelma on uusinta vuodelta 2002. Eurooppalaisia puheen- vuoroja on lähetetty 35 vuoden ajan.
Yksi suurista Euroopan yhdentymisen rakentajista, Ranskan entinen presidentti Valéry Giscard D’Estaing suomii kovin sanoin EU:n nykytilannetta. ”Eurooppaa vaivaa poliittisen johtajuuden puute. Britannian ero oli jo ennalta nähtävissä ja EU:n tilannetta selkiyttävä tapahtuma. Nyt euroalue siirtyy 20-30 vuodessa yhteiseen budjetti- ja veropolitiikkaan”, sanoo vuonna 1926 syntynyt, todellinen pitkän linjan Eurooppa-visionääri. Jorma Mattila haastattelee Giscard D´Estaingia ja näytteet lukee Pekka Kyrö. Eurooppalaisia puheenvuoroja- sarjaa on lähetetty vuodesta 1982 ja sitä tuottaa Juha Kulmanen.
Jyrki Palo esittelee Joaquín Estefanían näkemyksiä nuoren sukupolven kurjistuneesta asemasta.
"Eurooppa ei ole muuta kuin myöhäissyntyistä henkistä liberalismia.” Tämä lause voisi olla nykyajan eurooppalaisuuden vastustajan kirjoittama, mutta se on paljon vanhempi. Historiantutkija Volker Weiss on löytänyt sen ja paljon muuta Abendland-nimisestä saksalaisesta katolis-konservatiivisesta aikakauslehdestä vuodelta 1926. 1500-luvulla syntynyttä länsimaita tarkoittavaa Abendland-sanaa on korostettu saksankielisellä alueella eri aikakausina eri tavoin. Yrjö Lautela esittelee Volker Weissin uutta teosta, joka käsittelee oikeistopopulismin juuria. Näytteet lukee Pekka Kyrö.
Romaniassa ovat alkuvuoden massiiviset korruption vastaiset mielenosoitukset hiljenneet. Mutta vain tilapäisesti – sanoo johtava romanialainen korruption tutkija Alina Mungiu-Pippidi. - Korruption vastainen taistelu ei onnistu pelkästään lukitsemalla lahjotut poliitikot vankilaan. Läpeensä korruptoituneen yhteiskunnan koko toiminta ja lainsäädäntö täytyy yksinkertaistaa ja poistaa lainsäädäntöön perustuvat monopolit. Julkisen vallan läpinäkyvyyden on ulottuttava jokaisen koulun ja sairaalan budjettikirjaan saakka, vaatii kansainvälisesti tunnettu demokratiatutkimuksen professori. Alina Mungiu-Pippidin tapasi Berliinissä Jorma Mattila. Näytteet lukee Pekka Kyrö.
Kristiina Koivunen esittelee ruotsalaisen Jesper Söderin kirjaa "När världen tittade bort", joka kertoo siitä kuinka hän taisteli vapaaehtoisena Syyriassa kurdien YPG:n sissien kanssa Isistä vastaan. Näytteet lukee Pekka Kyrö.
Vuonna 2012 säädetty laki kansalaisjärjestöistä ulkomaisina agentteina ja muut järjestöjen toimintaa rajoittavat lait ovat voimakkaasti kaventaneet kansalaisaktiivisuuden tilaa Venäjällä ja pakottaneet järjestöt elämään uusien lainsäädännöllisten uhkien varjossa. Suurin painostus kohdistuu ihmisoikeusjärjestöihin, mutta agenttirekisteriin on pakkoliitetty myös muita, esimerkiksi ympäristöjärjestöjä ja kansalaisjärjestötyön kehittämiskeskuksia. Millainen on agentin arki ja miten rekisteriin joutuminen leimaa järjestöjä? Entä miten agenttilaki vaikuttaa kansalaisaktivismiin yleensä? Airi Leppänen esittelee venäläisten aktivistien näkemyksiä. Näytteet lukee Pekka Kyrö.
Espanjalaisen kemian, filosofian ja teologian tohtorin Raimon Panikkarin ajatuksia rauhasta esittelee Juha Kulmanen. Näytteet lukee Ari Kallio. Ohjelma on uusinta vuodelta 2003. Raimon Panikkar kuoli vuonna 2010 92-vuotiaana. Eurooppalaisia puheenvuoroja sarjaa on Yleisradiossa lähetetty 35 vuoden ajan.
Yhteiskunnallinen epätasa-arvo vaarantaa talouskasvun. Populismi ja protektionismi ovat pahimmat vaarat, joita vastaan EU:n on nyt yhteistuumin taisteltava. Näin sanoo Saksan suurimman taloustutkimusinstituutin DIW:n johtaja Marcel Fratzscher. Fratzscherin analyysi osoittaa, että ihmisten taloudellinen epätasa-arvo on lisääntynyt merkittävästi jopa Euroopan vauraimmassa maassa Saksassa. Tulonjaossa heikoille jääneet ihmiset ajautuvat usein äänestämään oikeistopopulisteja, mikä pahentaa vastakkainasettelun ja hajaannuksen leviämistä Euroopassa. Siksi käännös kohti oikeudenmukaisempaa talouspolitiikkaa on tärkeää, sanoo Marcel Fratzscher, jonka tapasi Berliinissä Jorma Mattila. Näytteet lukee Juha Kulmanen.
Juutalais-kristillinen sivilisaatio on tiensä päässä ja kuolee pois. Niin on käynyt aina muillekin sivilisaatioille. Näin kirjoittaa ranskalainen filosofi Michel Onfray uutuuskirjassaan 'Dekadenssi'. Kirjan esittelee Ismo Nykänen ja näytteet lukee Pekka Kyrö.
Juha Kulmanen esittelee Alain Duhamelin näkemyksiä Ranskan asemasta Euroopassa. Näytteet lukee Antti Einari Halonen. Ohjelma on uusinta vuodelta 1999 ja Duhamelin kirja valittiin tuolloin Ranskassa myös vuoden poliittiseksi teokseksi. Eurooppalaisia puheenvuoroja on lähetetty Yleisradiossa 35 vuoden ajan.
Italialainen Roberto Saviano, nyttemmin 37-vuotias, on tullut kuuluisaksi jo kymmenen vuotta sitten, Roberto Saviano kertoo uudessa teoksessa “La paranza dei bambini”., miten lapsista kasvaa rikollisia Napolissa, mutta nykymaailmaa jäljitellen. Pirkko Peltonen-Rognoni esittelee Savianon näkemyksiä. Näytteet lukee Pekka Kyrö.
Miksi Vladimir Putinin kaltainen henkilö nousi vuonna 1999 Venäjän johtoon ja mitä siitä on seurannut yhteiskunnan tasolla? Miten putinilainen järjestelmä on kehittynyt ja miten ovat muotoutuneet sen pelisäännöt, jotka ovat johtaneet Venäjän talouden täydelliseen romahdukseen? Onko Venäjä jotenkin erityinen kuten usein väitetään ja mitä on odotettavissa Putinin jälkeen? Näitä kysymyksiä pohtii tunnettu pietarilainen ekonomisti, modernisaatiotutkija ja yhteiskunnallinen keskustelija Dmitri Travin uusimmassa kirjassaan Säilyykö Putinin järjestelmä vuoteen 2042 saakka (Prosuštšestvujet li putinskaja sistema do 2042 goda)? Toimittajana on Airi Leppänen ja lukijana Pekka Kyrö
Tuoreessa kirjassa Los totalitarismos blandos - (Pehmeät totalitarismit) - Ezkerra puhuu postmodernista populismista, joka tavoittelee valtaa demokraattisen järjestelmän sisällä. Hän kutsuu sitä uudenlaiseksi, pehmeäksi totalitarismiksi - jonka on naamioiduttava demokraattiseksi, esiinnyttävä pehmeänä. Jyrki Palo esittelee Espanjan baskilaisen kirjailijan Iñaki Ezkerran teosta `Los totalitarismos blandos´. Näytteet lukee Pekka Kyrö.
Populismin voimistuminen herättää pelkoja Saksan juutalaisten keskuudessa. Vaihtoehto Saksalle, eli AfD-puolue harjoittaa ulkomaalais-, ja islamvastaista politiikkaa. Saksan juutalaisten keskusneuvoston puheenjohtaja Josef Schuster sanoo, että AfD:n kannatuksen kasvu on nostanut myös antisemitismin jälleen sallituksi ja salonkikelpoiseksi puheenaiheeksi Saksassa. Populistipuolue tarjoaa kanavan myös äärioikeistolaiselle kiihotukselle. Eurooppalaisia puheenvuoroja toimittaa Würzburgista Jorma Mattila. Näytteet lukee Pekka Kyrö.
EU:n komission ensimmäisen varapuheenjohtajan Frans Timmermansin syksyllä ranskaksi ilmestyneen 'Veljeys' -kirjan punainen lanka on, kuinka estää Euroopan historian suistuminen raiteiltaan jälleen kerran. Vuoden 2016 myrskyisät tapahtumat vaikkapa vain pakolaisongelman, oikeistopopulismin ja välinpitämättömyyden kanssa pistävät Timmermansin puolustamaan, edistämään ja rakastamaan maanosamme arvoja. Veljeys -kirjan esittelee Ismo Nykänen ja näytteet lukee Pekka Kyrö.
Esa Aallas esittelee Blackpoolissa syntyneen englantilaisen historioitsija Benjamin Grob-Fitzgibbonon teosta Continental Drift, Britain and Europe from the End of Empire to the Rise of Euroscepticism. Näytteet lukee Pekka Kyrö.
Valkovenäläinen oppositiopoliitikko Andrei Sannikov haastoi vuoden 2010 presidentinvaalissa maata vuodesta 1994 itsevaltaisin ottein hallinneen Aleksandr Lukahsenkan ja keräsi toiseksi eniten ääniä. Kun 30 000 kansalaista kokoontui Minskin keskusaukiolle vaalin jälkeen osoittamaan rauhanomaisesti mieltään vaalivilppiä vastaan, hajottivat poliisin erikoisjoukot mielenilmauksen brutaalein ottein. Andrei Sannikov ja satoja muita pidätettiin. Äskettäin ilmestyneessä kirjassaan Andrei Sannikov kertoo vuoden 2010 vaalikampanjasta, kuulusteluista ja kidutuksesta Valko-Venäjän KGB:n pahamaineisessa Amerikanka -tutkintavankilassa ja eloonjäämiskamppailustaan vankileireillä. Eurooppalaisia poliitikkoja Sannikov varoittaa luottamasta Lukashenkan niin sanottuihin myönnytyksiin. Airi Leppänen esittelee Sannikovin näkemyksiä ja näytteet lukee Pekka Kyrö.
"Euroopan unionilla on edessään kaksi vaihtoehtoa: se on demokratisoitava tai se hajoaa. Jos jälkimmäinen vaihtoehto toteutuu ja koko EU-hanke romahtaa, seurauksena on postmoderni 1930-luku." Tässä ovat vaihtoehdot, jotka taloustieteilijä Giánis Varoufakis on kuluneen vuoden aikana esittänyt Euroopalle lukuisissa kirjoituksissaan ja esiintymisissään. Hannu Reime esittelee Kreikan entisen valtiovarainministerin Giánis Varoufakisin näkemyksiä. Näytteet lukee Pekka Kyrö.
Yhdistyneiden Kuningaskuntien Brexitäänestys oli todellisuudessa protesti syrjäytymistä ja yhteiskunnallista epätasaarvoa vastaan. Näin sanoo viidessä EU-maassa työskennellyt brittiläinen EU-juristi Jane Golding. Britanniassa eletään edelleen suuressa epätietoisuudessa siitä, mitä Brexit lopulta tuo tullessaan. Kokenut EU-juristi arvioi, että tulevat kauppasopimusneuvottelut Britannian ja EU:n välillä ratkaistaan vapaan liikkuvuuden ja sisämarkkinoille pääsyn välillä. Berliinissä asuva Golding arvioi Saksan nousevan Brexitin jälkeen entistä selkeämpään johtoasemaan EU:ssa. Jorma Mattila esittelee Berliinissä asuvan britannialaisen EU-juristi Jane Golding näkemyksiä Brexitin jälkeen. Näytteet lukee Pekka Kyrö.
