Mielellä on tapana jatkuvasti arvostella kaikkea. Se pyrkii jatkuvasti miettimään mikä on hyväksi tai mikä on pahaksi. Sen lisäksi se tuottaa jatkuvaa itsekritiikkiä, syyllistämistä ja tuomitsemista. Arvostelemattomuutta voi opetella. Näin syntyy syvempi ystävällisyys ja avoimuus maailmaa kohtaan.