Anna-Leena Härkönen on kuulunut teini-ikäisestä saakka kulttuurielämämme huippuihin niin kirjailijana, käsikirjoittajana kuin näyttelijänäkin, mutta mihin hän itse uskoo menestyksensä perustuvan? Entä miten Anna-Leena kertoo viha-rakkaussuhteestaan kirjoittamiseen. Ja miten 55-vuotias kirjailija on oppinut sietämään kritiikkiä, vai onko hän oppinut sitä ollenkaan?