

Kustantajat Touko Siltala (Siltala) ja Nina Paavolainen (Teos) kertovat, mitä Finlandia-palkinto merkitsee kustantamoille ja miten Finlandia-prosessi etenee. Ilmenee, että eniten kritiikkiä Finlandia-palkintoa kohtaan tulee kirjailijoilta. Keskustelu käytiin Helsingin Akateemisessa kirjakaupassa 28.11. juuri ennen kuin Finlandia-voittajat tulivat lavalle.


Helsingin Sanomien kriitikko Jukka Petäjä perkaa vuoden 2018 kirjallisuutta ja arvioi vuoden Finlandia-palkintoehdokkaita ja -voittajia. Keskustelu käytiin Helsingin Akateemisessa kirjakaupassa 28.11. juuri ennen kuin Finlandia-voittajat saapuivat lavalle.


Vuoden 2018 Finlandia-voittajat kertovat Finlandia-palkinnon merkityksestä, kirjailijan arjesta ja yhteiskunnallisesta huolestaan. Olli Jalonen on kaunokirjallisuuden Finlandia-voittaja Taivaanpallo-kirjallaan, Siiri Enoranta on lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-voittaja Tuhatkuolevan kirous -kirjallaan ja Seppo Aalto on tietokirjallisuuden Finlandia-voittaja Kapina tehtailla, Kuusankoski 1918 -kirjallaan. Olli Jaloselle Finlandia-palkinto on jo toinen. Keskustelu käytiin 28.11.2018 Akateemisen kirjakaupan Kohtaamispaikalla.


Kaunokirjallisuuden Finlandia-palkintoehdokas 2018. Romaani sijoittuu pieneen kylään Pohjanmaalle 1970-luvun loppuun. Vanhoillislestadiolaisessa yhteisössä eletään vaikeita aikoja. Kun ihmiset uhkaavat livetä väärähenkisten seuraan, heitä on paimennettava takaisin niin sanotuilla hoitokokouksilla eli julkisilla parannuksentekorituaaleilla. Haastattelu on tehty Akateemisessa kirjakaupassa 9.11.2018.


Kaunokirjallisuuden Finlandia-palkintoehdokas 2018. Haastateltavina ovat kustantaja Tapani Ritamäki (Förlaget) ja toimitusjohtaja Nina Paavolainen (Teos). Missä musiikki alkoi on Lars Sundin Pietarsaari-trilogian itsenäinen kakkososa. Säveltäjäksi tähtäävän Alf Holmin lisäksi sen sivuilla kohdataan Kolme sisarta ja yksi kertoja -romaa- nista tutut Ulla-Maj, Maggi ja Iris. Tekstissä raikaa popmusiikki: Beatles, Rolling Stones, Velvet Underground ja Frank Zappa. Kaksikielinen haastattelu on tehty Akateemisessa kirjakaupassa 9.11.2018.


Kaunokirjallisuuden Finlandia-palkintoehdokas 2018. 30-luvun Kiinasta kertova romaani, joka perustuu Mäkelän kummitädin päiväkirjoihin. Hunanin maakunnan lähetyssaarnaajat pyrkivät levittämään kristinuskoa ja lukutaitoa. Perinteiden ja levottomuuksien puristuksessa elävät ihmiset kaipaavat muutosta. Nankingin verilöylyn kauheudet rikkovat rauhan. Haastattelu on tehty Akateemisessa kirjakaupassa 9.11.2018.


Kaunokirjallisuuden Finlandia-palkintoehdokas 2018. Shamanistinen tarina rakkaudesta, omien juurien etsimisestä ja täyttymättömistä toiveista. Rosen ja Etun tytär Lempi on puoliksi ojibwa-intiaani ja puoliksi suomalainen. Lempi ei tiedä miten päin elää, sillä hän on reservaatissa liian valkoinen ja sen ulkopuolella liian intiaani. Hän kokoaa elämäänsä äidin muistosta, elämänkokemustensa sirpaleista ja kaukaisista sukujuuristaan Suomessa. Haastattelu on tehty Akateemisessa kirjakaupassa 9.11.2018.


Kaunokirjallisuuden Finlandia-palkintoehdokas 2018. Kaksi mummia – kaksi totuutta kansalaissodasta. 7-vuotiaan pojan kaksi kesäpäivää v. 1977, kahdessa mummilassa. Koski erottaa mummit toisistaan, mutta syvin juopa heidän välillään ovat muistot vuodesta 1918. Ehdokashaastattelu on tehty Helsingin Akateemisessa kirjakaupassa 2018.


Kaunokirjallisuuden Finlandia-palkintoehdokas 2018. Tähtitieteilijän oppipojan tie vie Saint Helenan saarelta 1600-luvun Lontooseen. Loisteliaassa romaanissa tiede ja usko kamppailevat valistuksen sarastaessa. Angus tahtoo silmistään purjeneulanterävät, ja kehittää näköään merkitsemällä öisin tähtien asentoja. Hän haaveilee Lontoosta ja pääsystä saarella käyneen Edmond Halleyn oppipojaksi. Olli Jalonen voitti Finlandia-palkinnon 1990 kirjalla Isäksi ja tyttäreksi. Haastattelu on tehty Akateemisessa kirjakaupassa 9.11.2018.


Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkintoehdokas 2018. Sankaritarinoita tytöille on kirja rohkeista suomalaisista naisista eri vuosikymmeniltä. Se kertoo sankareista, jotka ovat kulkeneet omia polkujaan ja saaneet siten aikaan jotain hienoa tai tärkeää. Osa on rikkonut lasikattoja, osa on tehnyt ennakkoluulottomia valintoja, osa on edennyt rohkeudellaan. Kirja on ensimmäinen Finlandia-ehdokkaana oleva joukkorahoitettu, joukkokirjoitettu ja joukkokuvitettu teos. Ehdokashaastattelu on tehty Helsingin Akateemisessa kirjakaupassa 7.11.2018.


Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkintoehdokas 2018. Hurmaava kuvakirja ottaa huolettomasti ja itsestään selvästi käsittelyyn lasten kysymyksen: "Mistä minä tulen?" Yhdessä kerrostalossa voi asustaa sulassa sovussa eläimiä ympäri maailmaa, eikä siinä sen kummempaa. Kaksikielinen ehdokashaastattelu on tehty Helsingin Akateemisessa Kirjakaupassa 7.11.2018.


Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkintoehdokas 2018. WSOY:n kirjoituskilpailussa palkittu esikoisromaani Järistyksiä kertoo rohkeudesta rakastaa ja tulla rakastetuksi, tarpeesta tulla kohdatuksi sellaisena kuin todella on. Kirjassa on hienosti kiteytetty metaforien avulla muunsukupuolisuuden tai sukupuolettomuuden kokemus, miltä se itsestä tuntuu ja muista näyttää. Ehdokashaastattelu on tehty Helsingin Akateemisessa Kirjakaupassa 7.11.2018.


Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkintoehdokas 2018. Noitien asuttama Royaume on eräänlainen matriarkaatti, jossa noidat voivat lisääntyä ilman miehiä. Ihmissuhteet muodostuvat pitkälti sopimusten kautta. Biologisten suhteiden sijaan hahmot valitsevat oman perheensä ja muodostavat sisaruusverkostoja. Hai haastaa perinteistä ydinperhekäsitystä ja paljastaa yhteiskunnan kahlitsevia rakenteita fantasian keinoin. Haastattelu on tehty Helsingin Akateemisessa Kirjakaupassa 7.11.2018.


Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkintoehdokas 2018. Varjostajat on salaperäinen tarina lapsesta, jonka elämään ilmaantuu outo hahmo. Sitä ei näe kukaan muu, mutta se kulkee mukana kaikkialle. Se estää syömästä aamupalaa, leikkimästä kavereiden kanssa päiväkodissa ja pyytää lukemaan kaikkein pelottavimman iltasadun. Kaksikielinen ehdokashaastattelu on tehty Helsingin Akateemisessa kirjakaupassa 7.11.2018.


Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkinto ehdokas 2018. Tuhatkuolevan kirous on huikeaa seikkailufantasiaa ja samalla se kertoo tarkkanäköisesti orastavasta seksuaalisuudesta, vierauden pelosta ja ennakkoluuloista, oikeasta ja väärästä ja niiden määrittämisen vaikeudesta. Ehdokashaastattelu on tehty Helsingin Akateemisessa Kirjakaupassa 7.11.2018.


Tietokirjallisuuden Finlandia-palkintoehdokas 2018. Ultra Bra - Sokeana hetkenä kertoo Suomen epätodennäköisimmän musiikki-ilmiön tarinan ja näyttää kuinka Kallion ilmaisutaitolukion nokkelien oppilaiden puolivitsistä kasvoi yksi Suomen mielenkiintoisimmista ja rakastetuimmista yhtyeistä. Mervi Vuorela ja Ville Similä saivat puolestaan huomata, että bändin sisäinen kitka vaikuttaa vielä vuosiakin menestyksen jälkeen, eikä kaikesta haluta vieläkään puhua. Ehdokashaastattelu on tehty Helsingin Akateemisessa Kirjakaupassa 5.11.2018.


Tietokirjallisuuden Finlandia-palkintoehdokas 2018. Haastateltavana Tammen kustannuspäällikkö Markku Aalto. Risto Siilasmaa kertoo Nokian vaikeista vuosista ja paljastaa keinot, joilla Suomen tärkein yritys nostettiin uuteen kukoistukseen. Haastattelu on tehty Helsingin Akateemisessa Kirjakaupassa 5.11.2018.


Tietokirjallisuuden Finlandia-palkintoehdokas 2018. Haastateltavana Wsoy:n kustannustoimittaja Kaisa Uusipaikka ja kuvatoimittaja Laura Arvela. Hugo Simbergin Haavoittunut enkeli on Suomen rakastetuin taideteos. Millaisen elämän taiteilija itse eli? Helena Ruuskan 400 sivuinen elämäkerta paljastaa Simbergista aivan uusia, aiemmin vaiettuja asioita. Haastattelu on tehty Helsingin Akateemisessa Kirjakaupassa 5.11.2018.


Tietokirjallisuuden Finlandia-palkinto ehdokas 2018. Maailma muuttuu valtavalla vauhdilla ympärillämme ja monesta asiasta on syytä olla huolissaan. Yksi asia ei kuitenkaan tunnu muuttuvan; kuninkaalliset perheet ja heidän eriskummallinen elämänsä. Vai muuttuuko sittenkin? Monarkian muruset tuo koko maailman kuninkaalliset lukijan hämmästeltäväksi. Ehdokashaastattelu on tehty Helsingin Akateemisessa Kirjakaupassa 5.11.2018.


Tietokirjallisuuden Finlandia-palkintoehdokas 2018. Loputtomat loiset vie sisään ihmiseen ja luonnon moninaisuuteen. Teos katsoo maailmaa virusten, bakteerien ja suolistomatojen perspektiivistä ja paljastaa toisenlaisen todellisuuden. Tuoko ilmaston lämpeneminen Suomeen mukavia vai vähemmän mukavia loisia? Tuleeko tartuntataudeista äkäisempiä ja antibiooteista heikompia? Ehdokashaastattelu on tehty Helsingin Akateemisessa Kirjakaupassa 5.11.2018.


Tietokirjallisuuden Finlandia-palkintoehdokas 2018. ”Kyllä nämä asiat ovat sellaisia, että niitä ei saisi olla.” – Verneri Granqvist (1966) Dosentti Seppo Aalto tutkii kirjassaan kotipaikkakuntansa sisällissodan järkyttäviä tapahtumia. Kapina tehtailla kertoo, miksi kapinaan noustiin, millainen oli punainen valta ja terrori ja miten punakaarti kävi sotaansa. Entä mikä aiheutti kaikki kohtuuden rajat ylittävän valkoisen terrorin? Kuusankosken tapahtumien kautta avautuu laajempi näkökulma vuoden 1918 sisällissodan syihin ja seurauksiin koko maassa. Ehdokashaastattelu on tehty Helsingin Akateemisessa Kirjakaupassa 5.11.2018.


Sisko Savonlahden esikoisromaani Ehkä tänä kesänä kaikki muuttuu on tarkka kuvaus keski-ikää lähestyvän, yksin elävän naisen epätoivosta ja masennuksesta. Arjen pienten yksityiskohtien kautta hän kuvaa nerokkaasti nykynaisen elämän merkityksettömyyttä. Kun kaikki on suurta ja vaikeaa on helpompaa keskittyä lähikaupan sipsitarjontaan tai dippien makujen vertailuun. Mutta onko Savonlahden esikoinen naispuolinen "Pussikaljaromaani", niin kuin Rikka Pulkkinen teosta luonnehtii? Kuuntele haastattelu ja päättele itse.


Tommi Kinnusen Pintti-romaani on ylistys erilaisuudelle. Se sai alkunsa hänen puolisonsa perheen historiasta. Mutta miten hän perehtyi lasitehtaan varjossa elävien ihmisten kohtaloihin? Ja onko kirjailija itse päässyt koskaan puhaltamaan lasia? Entä mistä löytyivät sisarukset Jussi, Helmi ja Raili, joiden ainutlaatuista suhdetta kirja niin ansiokkaasti kuvaa? Lopuksi Tommi Kinnunen kehottaa mm. lukemaan Minna Canthia.


Riikka Pulkkisen Lasten planeetta -romaani on erokirja. Tässä podcastissa hän kertoo miten kirja syntyi, mitä hän pelkää eniten, mistä erobuumi johtuu, miksi perhearki on niin vaikeaa ja miksi naisen on vaikeaa luovuttaa vastuuta miehelle. Lopuksi hän kertoo miksi Proustin Kadonnutta aikaa etsimässä kannattaa lukea loppuun.


Minna Rytisalo sai aikoinaan nimensä Minna Canthin mukaan. Silloin ei tiedetty, että hän vielä kirjoittaisi fiktiivisen romaanin Minna Canthin nuoruusvuosista. Minna Canth raivasi tilaa naisille, taisteli tyttöjen koulutuksen puolesta ja puolusti henkeen ja vereen tasa-arvoa. Mutta edelleenkään tyttöjä ei kohdella samalla tavalla kuin poikia. Opettaja Minna Rytisaloa huolestuttaa myös oppilaidensa hiipunut lukutaito.


Jenna Mäkelä oli pitkään ihan tavallinen perheenäiti, jolla oli salaisuus. Valtava salaisuus, jota hän pyrki kaikin tavoin peittelemään. Valheiden suo kasvoi kasvamistaan, ja lopulta hän ei enää tiennyt mikä on totta ja mikä keksittyä. Tuli vastaan seinä, josta ei enää ollut ulospääsyä. Tai niin hän ainakin luuli. Kun pelihimo ottaa vallan on kirja peliriippuvuudesta ja siitä irtipääsemisestä. Mutta myös valehtelusta, armosta ja anteeksiannosta.


Camilla Grebe är högaktuell i Finland där Husdjuret kommit ut på finska. Vi träffar en smått orolig Camilla Grebe i Helsingfors som tycker att det svenska samhällsklimatet är "bistert och tungt" precis inför valet. Hon följer bekymrat med Sverige Demokraternas framfart och är förvånad över hur aktuell Husdjuret alltfortfarande är. I podcasten diskuterar vi hemligheter, politik och hur det är att skriva kriminal litteratur ensam, utan en kompanjon. Till sist avslöjar Camilla också en hemlighet - men den får förbli mellan oss. Allt ska man inte berätta offentligt...


Jari Tervo tuo Aamen-romaanissaan antiikin draamoista tutun kuoron nykypäivään ja tekee siitä ajankohtaisemman kuin koskaan. Mikä on Jari Tervon oma suhtautuminen internetissä vellovaan älyvapaaseen keskusteluun? Entä kuinka hän suhtautuu oikeistopopulismin nousuun? Millä tolalla pieni Suomen maamme tällä hetkellä on? Jari Tervon kynä on terävä ja niin on myös hänen kielensä. Kestätkö kuuntelemista? Tarjolla on lisäksi vinkkejä tekeillä olevasta Loiri-elämäkerrasta.


Maria Turtschaninoff är en av Finlands mest framstående fantasyförfattare. Hennes författarskap har hyllats världen över och hon har jämförts med flera internationella mästare i genren, bland dem Ursula K. Le Guin. Turtschaninoffs romanserie om det Röda Klostret har hittills utkommit i tjugotvå länder. 2014 belönades hon med Finlandia Junior för Maresi. Breven från Maresi är hennes sjunde roman. Nu berättar hon hur hon skapar sina världar. Hon är rädd att "Me too" -kampanjen följs av bakslag men hävdar att vi alla måste kämpa för en bättre värld. Hon förespråkar ett jämlikt samhälle där alla tillsammans kan arbeta för det goda. Hon berättar att hon inte medvetet skriver samhälleliga texter, utan att hon främst tar del av tidens anda som sedan siprar in i hennes texter. Men mest av allt förespråkar Maria högläsning och tipsa goda läsvärda böcker för oss. Språk: Svenska


"Nainen voi lähteä Itä-Helsingistä mutta Itä-Helsinki ei naisesta." Kirsikka Saari on palkittu käsikirjoittaja ja ohjaaja, jonka käsikirjoittama lyhytelokuva Pitääkö mun kaikki hoitaa? oli Oscar-ehdokkaana 2014. Hölmö nuori sydän on Saaren ensimmäinen romaani. Siitä on samanaikaisesti tehty elokuva, joka saa ensi-iltansa lokakuussa 2018. Hölmö nuori sydän kertoo itähelsinkiläisistä nuorista, teiniraskaudesta, äärioikeistolaisuudesta ja lisääntyvästä rasismista mutta samaan aikaan se kertoo myös hapuilevasta rakkaudesta ja vaikeudesta kasvaa aikuiseksi.