Maailmanpolitiikan arkipäivää
About
Available on
Community
441 episodes
Gazassa yli viisi kuukautta jatkunut sota on ajanut siviilit nälänhädän partaalle. Avustusjärjestöjen mukaan Israel tarkoituksellisesti vaikeuttaisi avun perillemenoa. Avustusrekkoja pääsi helmikuussa Gazaan keskimäärin sata päivässä, kun tarve olisi 500–600 rekalle. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa kysytään humanitaarisen avustustyön asiantuntijoilta, miten onnistuu avustustyö politisoituneissa konflikteissa. Norjalaisen Norwegian Refugee Council -avustusjärjestön johtaja Jan Egeland arvostelee Suomea ja Ruotsia YK:n alaisen palestiinalaispakolaisten avustusjärjestön UNRWA:n rahoittamisen keskeyttämisestä. Hänestä Suomi ja Ruotsi peesasivat päätöksessä Yhdysvaltoja ja uskoivat kritiikittä Israelia. Israelin mukaan UNRWA:n työntekijöistä 12 olisi osallistunut Hamasin lokakuiseen terrorihyökkäykseen. Suomi päätti maaliskuussa, että meneillään olevista selvityksistä on saatu riittävästi tietoa tuen jatkamiseksi. Ohjelman on toimittanut Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Juha Hjelm. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.
Venäjän presidentti Vladimir Putin on toistuvasti väläyttänyt ydinaseuhkaa Ukrainan sodan aikana. Viimeksi Putin varoitti ydinasekonfliktista, jos länsi lähettää joukkoja Ukrainaan. Ohjelmassa kysytään ydinasepolitiikan asiantuntijoilta, miten Putinin jatkuvaan ydinuhitteluun tulisi suhtautua ja missä jamassa on Naton ydinasepelote. Lisäksi suomalaistutkijat avaavat millaisia roolimahdollisuuksia Suomelle Naton ydinasepelotepolitiikassa olisi tarjolla. Tutkijoiden laatiman tutkimusraportin mukaan ydinaseiden säilyttämistä Suomelta ei edellytetä, Naton ydinpelotepolitiikkaan voi osallistua myös monin muin tavoin. Ohjelmassa haastateltava yhdysvaltalaisprofessori suhtautuu ydinasepelotteeseen epäillen ja katsoo sen Ukrainan sodan tapauksessa hyödyttäneen eniten Putinia, koska ydinase-eskalaation pelossa länsi on jarrutellut raskaamman aseistuksen lähettämistä Ukrainaan. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman on toimittanut Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.
Vihreässä siitymässä tarvitaan mineraaleja tarvitaan muun muassa akkuihin ja puhelimiin. Harvinaisia maamineraaleja on valtamerten pohjalla. Norja voi ensimmäisenä maana maailmassa avata talousalueellaan kaupallisen kaivostoiminnan. Suurkäräjät hyväksyi periaatteen tammikuussa. Tyynenmeren saarivaltio Nauru virittelee yhteistyötä kanadalaisen kaivosyhtiö The Metals Companyn kanssa. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa keskustellaan kansainvälisten ja suomalaisten asiantuntijoiden kanssa siitä, pitääkö syvyyden rikkaudet jättää rauhaan ja kenelle kaivostoiminnan voitot kuuluvat, valtioille, kaivosyhtiöille vai ihmiskunnalle. Kaivostoiminnan pelisäännöt ovat vielä laatimatta sillä kattavaa lainsäädäntöä ei ole. Ohjelman toimittaa Erja Tuomaala ja tuottaa Paula Vilén. Äänitarkkailija on Panu Willman. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle
Venäjän opposition tulevaisuus on epävarma keulahahmonsa Aleksei Navalnyin kuoleman jälkeen. Osa näkisi mielellään Navalnyin lesken Julija Navalnajan hajanaisen opposition yhdistävänä voimana. Oppositio suunnittelee jonkinlaista voimannäyttöä ensi viikon näytösvaaleissa, joissa Putinilla ei ole varteenotettavia vastaehdokkaita. Venäjän opposition tilaa käsitellään nyt Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa. Sen ovat toimittaneet Kirsi Crowley, Heikki Heiskanen, Simo Ortamo ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Pasi Ilkka. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.
Vaalivuosi Yhdysvalloissa on kärjistämässä maan kahtiajakoa entisestään. Edellisten vaalien jälkeen jopa koko demokraattinen prosessi oli vaakalaudalla, kun presidentinvaalituloksen vastustajat hyökkäsivät kongressiin. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman 60-vuotisjuhlavuoden toisessa erikoisjaksossa pohditaan mikä repii Yhdysvaltoja kahtia. Polarisaation syitä ja seurauksia käy läpi kolme Ylen entistä Yhdysvaltain-kirjeenvaihtajaa: Reijo Lindroos, Tarja Oinonen ja Paula Vilén, joka on myös toimittanut ohjelman. Äänitarkkailijana toimivat Panu Willman ja Joonatan Kotila. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.
Venäjän suurhyökkäys Ukrainassa alkoi kaksi vuotta sitten. Sota on muuttanut maailmaa entistä epävakaammaksi. Lännen valta horjuu. Maailman maat etsivät liittolaisuuksia ilman vanhoja sitoumuksia ja riippuvuuksia. Yhdysvaltain tulevat presidentinvaalit väijyvät kaiken taustalla - muuttuko Yhdysvaltain ja Euroopan Nato-suhde. Maailma liikkeessä ja vanha valta horjuu -ohjelma pohtii maailman tilaa. Toimittajana on Sampo Vaarakallio ja äänitarkkailijana Juha Hjelm.
Sota Ukrainassa on hyydyttänyt yhteistyön myös arktisilla alueilla. Samaan aikaan alueen turvallisuuspoliittinen jännite on kasvanut. Venäjä on lisännyt sotilaallista läsnäoloaan pohjoisessa ja hakee itselleen uusia yhteistyökumppaneita Aasiasta. Ohjelmassa kuullaan asiantuntija-arvioita siitä, millaisia yhteistyön edellytyksiä arktisella Venäjän ja lännen kesken enää on, kun koko maailmanjärjestys on muutoksessa. Lisäksi käydään selvittämässä, miten kiristynyt geopoliittinen tilanne näkyy Pohjois-Norjassa, Kirkkoniemessä. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Erja Tuomaala ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Mikko Kymäläinen. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.
Kaakkoisaasialaisessa Myanmarissa sotilasjuntta on hallinnut julmin ottein jo kolme vuotta, mutta nyt sen asema horjuu. Junttaa vastustava, monen etnisen ryhmän muodostama oppositio on saavuttanut viime kuukausina taistelumenestystä. Ohjelmassa kuullaan asiantuntija-arviot siitä, onko juntan valta Myanmarissa romahtamassa. Lisäksi nuori oppositioaktiivi kertoo, miten nuorten vastarinta on kestänyt, ja miksi hän itse on joutunut pakenemaan junttaa viidakkoon. Kansainvälisissä ponnisteluissa rauhan saamiseksi Myanmariin on mukana myös Suomi. Tosin konfliktinratkaisujärjestö CMI on saanut myös kritiikkiä. Ohjelmassa ulkoministeriö vastaa Suomeen kohdistuneeseen arvosteluun. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Sari Taussi ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Laura Koso. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.e.
Rajatilanne on muutoksessa eri puolilla Eurooppaa. Britanniassa pohditaan turvapaikanhakijoiden lennättämistä Ruandaan. Yksi Britannian EU-eron, brexitin tavoitteista oli vähentää maahanmuuttoa. Nettomuutto on kuitenkin ennätyksellinen korkeaa. Tulijoista vain murto-osa on saapunut veneillä. Venäjän hyökkäyssota hiljentää rajaseutua pohjoisessa Norjassa. Arktisella alueella kontaktit ja liikenne rajan yli on ollut luonteva osa Venäjän ja pohjoismaiden suhteita. Maailmanpolitiikan arkipäivää-ohjelmassa tarkastellaan tällä viikolla maahanmuuton moniulotteista kuvaa. Ohjelman toimittavat Kirsi Crowley ja Erja Tuomaala. Ohjelman tuottaa Paula Vilén. Äänitarkkailija on Tuomas Vauhkonen. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle
Intia hakee talouskasvunsa vauhdittamana vahvempaa maailmanpoliittista jalansijaa. Samaan aikaan kuitenkin sisäiset jännitteet Intian eri väestöryhmien kesken ovat kasvaneet pääministerin hindunationalististen ja autoritaaristen otteiden keskellä. Intian nousun merkkinä miljoonan ihmisen slummi aiotaan purkaa. Ohjelmassa käydään purkutuomion saaneessa Mumbain slummissa kuulemassa, mitä asukkaat suunnitelmasta ajattelevat. Lisäksi kysytään Intian ulkopolitiikan asiantuntijalta, miksi Intia kaveeraa yhä Venäjän kanssa hyökkäyssodasta huolimatta. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Mikko Leppänen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle
Maailman väestö lihoo nyt ennennäkemättömästi. Jopa yli puolet ihmisistä on ennusteiden mukaan ylipainoisia vuoteen 2035 mennessä. Samaan aikaan Tanska rikastuu ihmisten liikakiloilla, sillä Euroopan arvokkaimmaksi yritykseksi on noussut laihdutuslääkettä valmistava tanskalaisyhtiö. Ohjelmassa kuullaan tanskalaisilta laihdutuslääkkeen käyttäjiltä kokemuksia sekä pohditaan, onko Tanskan kansantaloudelle kehkeytynyt lääkeyhtiön kansainvälisen menestyksen myötä jo Suomen taannoisen Nokia-riskin kaltainen tilanne. Yhdysvalloissa laihdutuslääke on kerännyt korkeasta hinnastaan huolimatta lukuisia käyttäjiä. Ohjelmassa kysytään yhdysvaltalaisprofessorilta, ovatko Yhdysvaltain ruoka- ja laihdutuskulttuuri tanskalaislääkkeen myötä muuttumassa. Lisäksi brittiläinen lihavuustutkija avaa rakenteellisia syitä sille, miksi ihmiset nyt myös köyhemmissä maissa lihovat. Ohjelmassa selviää myös Suomen ylipaino-ongelman laajuus. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Johanna Juntunen, Karoliina Kantola ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Anders Johansson. Tunnusmusiikki: Petri Alanko, kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.
Venäjän presidentti Vladimir Putin jatkaa tuhoisaa hyökkäyssotaansa Ukrainassa pian kolmatta vuotta. Kotimaassaan hän on hiljentänyt vastustajansa kovalla kädellä. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma täyttää 60 vuotta. Vuoden ensimmäisessä juhlajaksossa Ylen entiset Venäjän-kirjeenvaihtajat Jyrki Saarikoski ja Hilkka Hyrkkö pohtivat, miksi Venäjä päätyi rakentamaan uutta imperiumia Neuvostoliiton raunoille. He kertovat, miltä tuntui raportoida muun muassa Neuvostoliiton romahduksesta, Tšetšenian sodasta ja Ukrainan Maidan-aukion vallankumouksesta ja miten nämä tapahtumat vaikuttavat yhä Venäjällä. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman on toimittanut Simo Ortamo. Äänitarkkailijoina ovat Anders Johansson ja Tuomas Vauhkonen. Tunnusmusiikki: Petri Alanko. Kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.
Missä olit, kun lentokoneet lensivät WTC-torneihin New Yorkissa? Entä kun tsunamiaalto pyyhkäisi Aasiaan? Berliinin muuri murtui? Venäjä hyökkäsi Ukrainaan? Entä mitä haluaisit kysyä heiltä, jotka olivat paikalla raportoimassa noista tapahtumista? Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma täyttää 60 vuotta ja pyöräytti juhlavuoden 2024 käyntiin kolmituntisella suoralla Maailmanmullistusten ilta -lähetyksellä. Studioon kysymyksiin vastaamaan saapui maailmanmullistuksista uutisoineita ansioituneita Ylen entisiä ja nykyisiä toimittajia, mm. WTC-iskujen aikana New Yorkissa ollut Reijo Lindroos sekä Thaimaassa tsunamista raportoinut Katri Makkonen. Kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Martti Koskenniemi oli studiossa arvioimassa, millaisen myllerryksen keskellä elämme nyt, kun tekoäly valtaa alaa ja kansainväliset sopimukset ovat koetuksella. Suorassa lähetyksessä keskustelua vetivät ulkomaantoimittajat Erja Tuomaala ja Sampo Vaarakallio. Ohjelman tuotti Paula Vilén. Arkistotoimittajana oli Sini Peura ja äänitarkkailijana Juha Hjelm.
Alkanut vuosi on vaalien supervuosi. Lännessä sekä Yhdysvalloissa että EU:ssa äänestetään. Vaalien yllä leijuu valeuutisten ja disinformaation uhka, sillä esimerkiksi Venäjä käyttää entistä enemmän rahaa informaatio-operaatioihinsa. Ohjelmassa haastateltavan disinformaatioasiantuntijan mukaan Venäjä hakee koko ajan uusia väyliä propagandansa levittämiseen muun muassa sosiaalisen median ja jopa tietokonepelien kautta. Ohjelmassa kuullaan asiantuntija-arviot siitä, kuinka yhteiskunnat ja journalistinen media lännessä pystyvät vastaamaan pahantahtoisiin vaikuttamispyrkimyksiin. Suomalaisten kyky vastustaa propaganda kuuluu Euroopan vahvimpiin. Huoltovarmuuskeskuksen mukaan lähestyvissä presidentinvaaleissa ei ole tällä hetkellä näyttöä ulkopuolisista vaikuttamisyrityksistä. Valeuutisten levittämisestä on kuitenkin esimakua saatu Suomenkin presidentinvaaleissa vuonna 2006. Presidentti Tarja Halonen muistelee ohjelmassa, kuinka hän törmäsi itseään koskevaan valeuutiseen. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Kirsi Crowley, Erja Tuomaala ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Tuomas Vauhkonen. Kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.
Päättyvänä vanhat sodat ovat jatkuneet ja uusia alkanut. Maailmanpolitiikan arkipäivää-ohjelma yrittää vaikeaa tehtävää, myönteisten asioiden löytämistä synkästä uutisvirrasta. Positiivisia kehityskulkuja pohtivat professorit Vesa Kiviniemi Oulun yliopistolta, professori Katarzyna Zysk International Relations and Contemporary History at the Norwegian Institute for Defence Studies-instituutista, johtaja Ola Rosling Gapminder-säätiöstä ja professori Tarja Väyrynen Tampereen yliopistolta Rauhan- ja konfliktintutkimuskeskus Taprista. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman toimittaa Erja Tuomaala ja tuottaa Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Juha Sarkkinen. Kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.
Ukrainan auttaminen onnahtelee nyt pahoin molemmin puolin Atlanttia. Sekä Yhdysvalloissa että EU:ssa kymmenien miljardien apupaketit ovat jumissa. EU:ssa Unkari jarruttaa apupäätöksiä. Yhdysvalloissa Ukrainan auttaminen näyttää joutuneen demokraattien ja republikaanien sisäpoliittisen väännön pelinappulaksi. Ohjelmassa käydään Yhdysvaltain kongressissa kysymässä senaattoreilta miksi. Lisäksi kuullaan ukrainalaisilta itseltään, miten he suhtautuvat kansainvälisen avun hidastumiseen. Ukraina-avusta lukua pitävän saksalaisinstituutin johtaja kertoo ohjelmassa, miten paljon Ukrainan apu on viime vuodesta pudonnut. Ohjelmassa haastateltavan Yhdysvaltain armeijan Euroopan joukkojen entisen komentajan mielestä tipoittain tuleva apu on merkki epäonnistuneesta politiikasta ja kielii, että tahto Ukrainan tukemiseen ei ole viimevuotisella tasolla. Lännen epäröinti hyödyttää yhdysvaltalaiskenraalin mukaan Venäjää. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Juri von Bonsdorff, Maxim Fedorov ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Matias Puumala. Kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.
Notkahtaneet Pisa-tulokset ovat huolettaneet tällä viikolla useassa länsimaassa. Lähes kaikissa OECD-maissa tulokset heikkenivät neljän vuoden takaisesta. Etelänaapurimme Viro näyttää pärjäävän Euroopassa parhaiten. Erityisesti virolaiset pojat oppivat koulussa paremmin kuin suomalaiset. Ohjelmassa käydään Virossa selvittämässä, mihin perustuu Viron koulujen nousu. Lisäksi kuullaan raportti Britanniasta, jossa oppimistulosten heikentymistä pidetään koronapandemian koulusulkujen syynä. Lopuksi tavataan Suomessa vieraillut YK:n erityisraportoija, jolla on rauhoittelevia sanoja Pisa-tutkimuksesta. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Kirsi Crowley, Jani Parkkari ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Matias Puumala. Kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.
Tekoäly kehittyy nyt hengästyttävää tahtia. Tulevaisuudessa siintää jo mahdollisuus, että ihminen ei välttämättä olekaan enää maailman älykkäin olio. Ratkaisevan tärkeää olisi hallita tekoälyn kehitystä, jotta syntyisi ihmiskuntaa palveleva eikä sitä orjuuttava järjestelmä. EU on etunenässä kehittämässä sääntelyä. Ohjelmassa kuullaan asiantuntija-arvio, kuinka kattava EU:n tekoälyasetuksesta on tulossa. Lisäksi kysytään, millaiset mahdollisuudet EU:lla on viedä sääntelyä tekoälyn kehityksen keskiöön, Yhdysvaltoihin Piilaaksoon. Suomalaisasiantuntija puolestaan katsoo, että ihmiskunnalle tekoäly on internetiä suurempi mullistus ja on vain yksi mahdollisuus hoitaa se oikein. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Satu Helin, Ilmari Reunamäki ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Juha Sarkkinen. Kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.
YK:n ilmastokokous pidetään marras-joulukuussa Arabiemiirikuntiin kuuluvassa Dubaissa. Maailman valtiot ovat pahasti jäljessä ilmastotoimissa, ja Pariisin ilmastosopimuksessa linjattu tavoite rajata ilmaston lämpeneminen puoleentoista asteeseen uhkaa karata. YK:n pääsihteeri haluaisi Dubaissa sovittavan selvästä aikataulusta fossiilisista polttoaineista luopumiseksi. Ohjelmassa kuullaan raportti kokouskaupungista Dubaista ja pohditaan, millaiset edellytykset Persianlahden öljyvaltion vedolla on saada aikaan globaali ilmastotoimien ryhtiliike. Kokoukseen matkustavat suomalaiset ilmastoasiantuntijat avaavat myös kokouksen asetelmia. Lisäksi käydään Pakistanin tulva-alueella tutustumassa ilmasto- ja tulvankestävään rakentamiseen. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Maija Liuhto, Sari Taussi ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Pasi Ilkka. Kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.
Suomeen saapui 50 vuotta sitten ensimmäiset Euroopan ulkopuoliset pakolaiset. Parin sadan chileläispakolaisen joukolla oli keskeinen rooli Suomen maahanmuutto- ja pakolaispolitiikan muotoutumisessa. Mitä chileläisten kotoutumisesta Suomeen voitaisiin oppia nykypäivänä? Ohjelmassa tavataan ensimmäisen ja toisen polven chileläissuomalaisia. Lisäksi kuullaan Chilen sotilasjuntan kynsistä pari tuhatta ihmistä pelastaneelta suomalaisdiplomaatilta, voisiko sama temppu onnistua nykyään. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman on toimittanut Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Matias Puumala. Kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.
Euroopassa yritetään käydä läpi kolonialismin aikakautta ja sen väärinkäytöksiä yhdessä entisten siirtomaiden kanssa. Samaan aikaan maailmassa syntyy uusia taloudellisia ja poliittisia riippuvuuksia. Maailmanpolitiikan arkipäivää-ohjelma pohtii tällä viikolla, keitä ovat uudet siirtomaaherrat ja mistä uusia alusmaita löytyy. Samaan aikaan vanhat vallat yrittävät tehdä tiliä menneisyyden kanssa. Historioitsija-toimittaja David van Reybrouck on kirjoittanut Hollannin entisen siirtomaan Indonesian historian. Kiina puolestaan rakentaa suhteita ja riippuvuuksia Eurooppaan. Suomen kansallismuseon johtaja Elina Anttila kertoo ryövätyn ja säästyneen kulttuuriperinnön merkityksestä. Toimittaja on Erja Tuomaala. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman toimittaa Erja Tuomaala. Äänitarkkailijana on Marko Vierikko. Kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.
Israelissa enemmistö kansasta syyttää pääministeri Benjamin Netanjahua siitä, että Hamas onnistui verisessä terrori-iskussaan. Gazan sodan keskelläkin Israelissa vaaditaan nyt vastauksia tiedustelun epäonnistumiseen, ja osa haluaa pääministerin eroavan. Ohjelmassa kuullaan israelilaisilta, millaisella vedenjakajalla he katsovat maansa nyt olevan, ja miten sota näkyy israelilaisia ja palestiinalaisia yhdistävässä perinteikkäässä rauhankoulussa. Lisäksi selviää, kuinka luja tuki Israelille herättää Yhdysvalloissa jo arvostelua, myös amerikanjuutalaisissa. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Sampo Vaarakallio ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Matias Puumala. Kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.
Hyökkäyssota Ukrainaan horjuttaa Venäjän asemaa Keski-Aasiassa. Alueen entiset neuvostotasavallat eivät ole asettuneet tukemaan sodassa Venäjää eivätkä ole tunnustaneet Ukrainalta vallattuja alueita Venäjän osiksi. Ohjelmassa haastateltavien asiantuntijoiden mukaan sota onkin etäännyttänyt Keski-Aasian maita Venäjästä. Esimerkiksi Kazakstanissa osa kansalaisista kyseenalaistaa jo Venäjän vaikutusvallan alueella. Ohjelmassa kuullaan raportit sekä Kazakstanista että Venäjältä, jossa miljoonat keskiaasialaiset siirtotyöläiset ovat merkittävä työvoima. Lisäksi selviää, miten voi Venäjän ympärilleen kokoama kollektiivisen turvallisuussopimuksen järjestö Ukrainan sodan keskellä. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Heikki Heiskanen, Simo Ortamo ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Pasi Ilkka. Kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.
Slovakia sai tällä viikolla hallituksen, jota johtaa Venäjä-myönteinen Robert Fico. Hän haluaa lopettaa Slovakian aseavun Ukrainalle ja patistaisi Ukrainan rauhanneuvotteluihin Venäjän kanssa pikimiten. EU:ssa hänen Venäjä-mielinen hengenheimolaisensa on Unkarin Victor Orbán. Ohjelmassa pohditaan, kuinka käy EU:n yhteiselle Ukrainan tukirintamalle. Lisäksi kysytään Kremlin vaikutuspyrkimyksiä tutkineelta, miten Venäjä yrittää vaikuttaa ensi vuoden europarlamenttivaaleihin nyt, kun pakotteet vaikeuttavat poliitikkojen suoraa rahallista tukemista. Ohjelmassa kuullaan myös, kuinka Latviassa on padottu Kreml-mielisen, korruptiosta tuomitun oligarkin valtaa. Hänen puolueensa istuu Latvian hallituksessa, vaikka miestä on sanottu Latvian turvallisuusuhaksi. Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelman ovat toimittaneet Markus Kuokkanen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Pasi Ilkka. Kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.
Palestiinalaisten äärijärjestö Hamasin raaka yllätyshyökkäys Israeliin syöksi Lähi-idän taas sotaan. Israel on tehnyt Gazaan viikon ajan tuhoisia ilmaiskuja, ja sadat tuhannet ihmiset ovat jättäneet kotinsa. Ohjelmassa haastateltavien asiantuntijoiden mukaan Israel syyllistyy nyt kansainvälisen oikeuden vastaisesti siviilien kollektiiviseen rankaisemiseen. Siviileistä ei välitä Hamaskaan, sillä äärijärjestö pitää panttivankinaan yli sataa Israelista sieppaamaansa ihmistä. Ohjelmassa kuullaan millaisen painajaisen keskellä siepattujen omaiset nyt ovat. Lisäksi kysytään asiantuntijoilta, miksi Israelin kyvykkäinä pidetyt turvallisuusorganisaatiot eivät pystyneet estämään terrori-iskua ja hävisikö Hamasin hyökkäyksen myötä viimeinenkin toive itsenäisestä Palestiinan valtiosta. Ohjelman ovat toimittaneet Antti Kuronen, Vilma Romsi ja Paula Vilén. Äänitarkailijana on Marko Vierikko. Kuva: Tuuli Laukkanen/Yle.
Valko-Venäjä on Ukrainan sodan myötä ajautunut entistä tiukemmin Venäjän syliin. Putin käyttää Valko-Venäjän aluetta hyökkäyssotansa tukena. Putinille itsevaltainen johtaja Aljaksandr Lukashenka onkin hyödyllinen liittolainen, joka tekee niin kuin Putin käskee. Oppositio on nujerrettu ja elää valtaosin maanpaossa Liettuassa. Siellä heihin on alettu suhtautua aiempaa epäilevämmin, mahdollisena turvallisuusuhkana. Ohjelmassa tavataan Vilnassa asuvia, Valko-Venäjän hirmuhallintoa paenneita sekä kuullaan asiantuntijoilta, millaiset ovat demokraattisen muutoksen mahdollisuudet Valko-Venäjällä. Ohjelman ovat toimittaneet Teemu Juhola, Saana Uosukainen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Juha Hjelm. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle
Vieraslajit ovat maailmanlaajuinen ja kasvava ongelma. YK:n tuoreen raportin mukaan ne aiheuttavat vuodessa jo yli 400 miljardin euron kustannukset. Ohjelmassa haastateltavien YK-raportin laatijoiden mukaan vieraslajien pysäyttäminen vaatii paljon nykyistä enemmän kansainvälistä yhteistyötä. Ohjelmassa selviää, kuinka vieraslajit edesauttoivat Havaijin kesän tuhoisaa maastopaloa ja miten Italiassa yritetään taklata vieraslajiravun ongelmia kalastamalla sitä ruoaksi. Lisäksi kysytään suomalaisasiantuntijalta, kuinka iso vieraslajiongelma meillä on. Ohjelman ovat toimittaneet Johanna Juntunen, Jenna Vehviläinen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Pasi Ilkka. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle
Venäjällä on kulunut jo vuosi siitä, kun presidentti Vladimir Putin julisti osittaisen liikekannallepanon. Lisäsotilaiden saaminen rintamalle ei kuitenkaan ole ratkaissut sotaa. Sodan pitkittyessä Putinin arvioidaan laskevan myös sen varaan, että länsi väsyy Ukrainan tukemiseen. Ohjelmassa pohditaan, millainen on Putinin pitkä peli Ukrainassa, joka ulottuu kauas Ukrainan rajojen ulkopuolellekin. Lisäksi kysytään asiantuntijoilta, kuinka vakaa on Putinin itsensä asema sodan venyessä. Ohjelman ovat toimittaneet Heikki Heiskanen, Simo Ortamo ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Pasi Ilkka. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle
Ukrainan kesän alussa alkanut vastahyökkäys on edennyt hitaammin kuin moni toivoi. Asiantuntijoiden mukaan Venäjä ehti tehdä puolustuslinjoista laajoine miinoituksineen niin vahvat, ettei nopea eteneminen ole ollut mahdollista. Ohjelmassa pohditaan, miten käy vastahyökkäykselle nyt, kun syksy ja talvi jo kolkuttelevat ovella. Lisäksi kysytään, kuinka sitoutunut länsi on Ukrainan tukemiseen. Ohjelmassa kuullaan myös raportti ukrainalaisten tunnoista pitkittyvän sodan keskellä. Ohjelman ovat toimittaneet Antti Kuronen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Mikko Kymäläinen. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle
Ranskassa tuli tällä viikolla voimaan musliminaisten käyttämän abaya-asun kielto julkisissa kouluissa. Ranskan hallitus sanoo haluavansa vaalia maan sekulaarisuutta; arvostelijoiden mukaan musliminaisilta viedään mahdollisuus itse valita vaatetuksensa. Myös Tanskassa on pohdittu hiljattain huivikieltoa peruskouluihin. Ohjelmassa kuullaan raportit Ranskasta ja Tanskasta sekä kysytään asiantuntijoilta, miksi musliminaisten pukeutuminen herättää niin paljon intohimoja Euroopassa. Ohjelman ovat toimittaneet Annastiina Heikkilä, Karoliina Kantola, Jari Mäkinen ja Paula Vilén. Äänitarkkailijana on Joonatan Kotila. Kuva: Tuuli Laukkanen / Yle
