Olutta ja analytiikkaa
About
Available on
Community
62 episodes
Käymme läpi median muutosta SWSX-tapahtumassa kuultujen sitaattien kautta. Kuten: Vähänkin kitkaa on paljon kitkaa / Rekrytoi intohimon perusteella, ei taitojen / Tämä täytyy lopettaa, se on Waymo. / Ihmiset tekevät outoja asioita. / Lemmikit ovat uusia lapsia ja kasvit uusia lemmikkejä. / Yleisöt ovat kutsuja, ei ohjeita. / Ajat ovat kiireellisiä, hidastetaan vauhtia. / Zoomaa sisään, zoomaa ulos….
Televisio, radio ja sanomalehdet korostuvat, mutta näin yksiselitteisen mustavalkoista vanhempien ikäluokkien mediankäyttö ei missään nimessä ole.
Mitä tarkoittaa hyperpersonointi? Tai väite, että yritysten tulee jo valmistautua aikana, jossa osa asiakaskohtaamisista on käytännössä kahden tekoälyn keskustelua, vaikka ihminen siellä välissä vielä keikkuukin.
Olutta ja analytiikkaa -podcastin ensimmäisestä jaksosta tulee helmikuussa 2024 kuluneeksi viisi (5) vuotta! Sen kunniaksi päätimme kysyä etukäteen kuuntelijoiltamme vinkkejä, millaisia kysymyksiä meidän toivottaisiin käsittelevän. Kysymykset olivatkin kerrassaan loistavia! Ne liittyivät mm. media-alan yhteiseen mittausvaluuttaan, somehaittojen mahdollisuuksiin perinteiselle medialle, analytiikan ja kyselytutkimusten suhteeseen sekä siihen, mitä jää käteen muille kuin winner takes it all -toimijoille, kun puhutaan vaikkapa paikallismediasta.
Jaakon ja Kallen vieraana on tekoälyn huippuasiantuntija Minna Mustakallio, joka työskentelee AI and Impact Leadinä liikkeenjohdon konsultointiyritys Un/knownissa. Jaksossa syvennytään vastuulliseen tekoälyyn erityisesti mediakontekstissa.
"Olisipa hienoa, jos analyytikko voisi joskus jutella koneen kanssa" - näin pohdimme kolme vuotta sitten tämän podcastin tekoälyjaksossa, Se oli aikaa ennen ChatGPT:tä ja muita generatiivisen tekoälyn työkaluja, joten nyt on hyvä hetki päivittää tilanne: miten konkreettisesti tekoälyn vaikutus näkyy analytiikassa – asiakkuuksista analytiikkajärjestelmiin – ja miten analyytikon työ muuttuu.
Jakson kimmokkeena oli tällä viikolla julkisuuteen tullut tieto kansainvälisestä ja monikielisestä Global Press Journal -mediasta, joka liioitteli tavoittavuuslukujaan 100-kertaisiksi markkinointimateriaaleissaan ja mediakortissaan. Viitisen vuotta sitten julkaisimme Olutta ja analytiikkaa -podcastin ensimmäisen jakson, jonka nimi oli ”Media ja suurten yleisöjen harha – ovatko kaikki mittarit kelvottomia”. Jakso on yksi kuunnelluimmista. Jatkamme samasta teemasta: mikä on viidessä vuodessa muuttunut, vai onko mikään? Viisi vuotta sitten ei ollut esimerkiksi Onlyfansia – jolla saattaa olla yllättävä rooli suurten yleisöjen harhasta "parantumisessa".
Myös media-alalla pätee vanha totuus, että läheinen tulevaisuus usein yliarvoidaan ja kaukainen aliarvioidaan. Toimintaympäristön ennakointi on strategisesti viisasta, kun halutaan hahmottaa mahdollisia kehityskulkuja ja mihin satsata. Jälkikäteen on helppo todeta, että kaikkeen hypeen ei kannata ensiaallossa kaikkia rahojaan laittaa. Jaksossa käydään läpi mm. Aikakausmedia.fi-julkaisun tekemää koostetta media-alan innovaatioraporteista vuodesta 2010 lähtien.
Kasvuhakkerointi eli growth hacking eli kasvun hakeminen epätavanomaisilla menetelmillä ei ehkä ole aivan yhtä kuuma pöhinäsana kuin vaikkapa viisi vuotta sitten, mutta termiin ei kannata takertua: on monia tapoja hakea kasvua yhdistämällä sisältö-, tuote- ja palvelukehitystä. Tekoälyn kehitys tuo lisää mahdollisuuksia.
Miksi uutismedian mittarit ovat pysyneet vuosikausia samoina – esimerkiksi sivulataukset – vaikka esimerkiksi tulevaisuudentutkijat, kuten amerikkalainen Amy Webb, ovat kauan ennakoineet näiden ”huomiomittareiden” loppua. Entä vaikeuttavatko Euroopassa korostuvat tietosuoja-asiat uutismedian mittaamisen kehittämistä? Miksi monesta eri luvusta koostettavat indeksit eivät välttämättä ole hyvä ratkaisu?
Useimmiten suvi on hiljainen, mutta ei nyt!
Tämä on ensimmäinen Olutta ja analytiikkaa -Minicast! Pureudumme ajankohtaisiin analytiikka-aiheisiin max. 10 minuutin jaksoissa, jonka voit nauttia tuoreena vaikka kesämökin wc:ssä! Aloitamme tietysti itsestämme eli painonhallintaproggiksestamme, jossa analytiikalla oli roolinsa ja jonka lopputuloksen lupasimme kertoa
FAST. Mikä ihmeen FAST? Free ad-supported streaming television eli FAST on nyt kuumimmista kuumin sanayhdistelmä suoratoistobisneksessä. Mutta mistä tässä kuumassa perunassa on kyse varsinkin kun mainosmyynti ja asiakkaiden määrä ovat vielä vähintäänkin kysymysmerkkejä. Suomessa on juuri päästy kokeilemaan uusia FASTeja, nimittäin Sanoman Ruudun kautta lanseerattuja kanavia, kuten Huutokauppakeisari, Ryhmä Hau, Star Trek, Frasier, Melrose Place... Tässä tiukassa katsauksessa perkaamme läpi ilmiön ja pohdimme sen menestymisen mahdollisuuksia hyvinkin kilpaillussa markkinassa.
Käymme läpi Reuters-instituutin Digital News Report 2023:n, joka on maailman suurin vertaileva uutistutkimus. Mukana on myös Suomi.
Käymme läpi pääsyyt, miksi nuoret on medialle niin vaikea, mutta tärkeä kohderyhmä ymmärtää ja palvella hyvin. Mukana myös tuoreita tutkimustuloksia. Ja raotusta siihen, miksi medialle nuori on vielä 44-vuotias.
1) Älä käytä sitä hakukoneena 2) Sisällöntekijä, älä ulkoista sille itseäsi 3) Älä etsi siitä sellaista kilpailuetua, jos et ole valmis oikeasti muuttumaan 4) Älä pidä sitä parhaana ystävänäsi
Tilauspohjaisten liiketoimintamallien kehitys, bundlaus eli eri tuotteiden niputtaminen, mainosmarkkinan tilanne, tekoälyn mahdollisuudet ja uhat, rekrytointivaikeudet, uutisten välttely ja sen ehkäiseminen, uudet uutistuotteet, uutistoimijoiden suhde teknojätteihin…uutismedian toimintaympäristössä tapahtuu nyt poikkeuksellisen paljon.
Kaksi vuotta sitten teimme astetta henkilökohtaisemman Olutta ja analytiikkaa -podcastin jakson otsikolla ”Näin laihdutimme analytiikan avulla 37 kg”. Analytiikka-termillä viitattiin mm. Oura-sormuksiin, älykelloihin ja Yazio-sovellukseen, johon kirjataan päivän aikana syödyt ruuat, jotta pysytään kartalla kaloritavoitteesta. Mutta kuinkas kävikään? No eihän siinä kovin hyvin käynyt, mutta nyt on taas ryhtiliikkeen aika ja jaksossa kerromme, miksi kävi kuten kävi ja mitä roolia analytiikka ryhtiliikkeessä nyt näyttelee.
Suoratoistopalveluista karsitaan talouden kiristyessä, vai karsitaanko sittenkään? Palataanko uutisissa perusasoihin, vai innovoidaanko? Miten selviää broadcast-media ja printti? Johtaako ChatGPT ja muut tekoälytyökalut vihdoin työprosessien muutokseen toimituksissa? Miten jaksaa tilauspohjainen liiketoimintamalli?
Maailmanhistorian ensimmäinen suosittelujärjestelmä saattaa olla luolasta yksi luolaan kaksi huutelu ”hei tuolla on hyvää ruokaa”, mutta mitä se on nykypäivän digipalveluissa? Miten suosittelujärjestelmä edes määritellään? Mediassa se tarkoittaa mm. suoratoistopalvelun suosittelua ja uutispalvelun suosittelua, mutta mitä ne tarkemmin ottaen tarkoittavat? Millaisia ovat suosittelujärjestelmien puutteet? Entä millainen on tulevaisuuden suosittelujärjestelmä?
Kun suomalaiset kuluttavat jo nyt päivässä keskimäärin 9,5 tuntia eri sisältöpalveluita, voiko tätä yhtälöä ratkaista enää uusilla sisällöillä? Tämä kysymys työpaikan käytävällä johti Olutta ja analytiikkaa -podcastin viisivuotisen historian intohimoisimpaan väittelyjaksoon. Samalla ratkaistiin media-alan suurimpia kysymyksiä aina mersujen ja opeleiden kautta metaversen liiketoimintamalleihin.
Podcastit. Mitä ne ovat tai eivät ole? Millainen bisnes ne ovat? Mitä tarkoittaa, kun sanotaan, että ne ovat sitouttavuusmedia eikä tavoittavuusmedia? Miltä tulevaisuus näyttää?
Löysä raha on loppu, nyt suoratoistopalvelujen on löydettävä uskottava liiketoimintamalli. Tästä on jo seurannut ja seuraa monia muutoksia, joita käymme jaksossa läpi. Jos saturaatiota eli kyllääntymistä on jossain, missä sitä on? Mainokset vs. ei mainoksia – mihin tämä päätyy? Alkaako sisältökustannusten nousu näkyä laadussa? Missä mennään sisältösuosittelun kehityksessä? Miten jaksaa suoratoistopalveluiden sota yhteismitallisia mittareita tarjoavien toimijoiden kanssa?
Kuuntele tämä jakso, niin pysyt kartalla, mitä media-alalla tapahtui kesällä 2022!
Luottamus, väylät verkkouutisiin, podcastit, tekstin rooli, Tiktokin nousu, vastamediat, älypuhelimen rooli...perkasimme auki maailman suurimman vertailevan uutistutkimuksen annin erityisesti Suomen vinkkelistä.
Syöminen tai vaaroilta suojautuminen ovat Maslowin tarvehierarkiassa tärkeimpiä ihmisen perustarpeita, mutta mihin tärkeysjärjestyksessä oikeastaan asettuvat mediamaailmasta tutut ajan tasalla pysymisen tarve tai viihtymisen tarve? Käymme läpi, mitä Britannian yleisradioyhtiö BBC oppi tarvejaottelusta viiden vuoden aikana.
Kovaa on peli. Pian tämän jakson nauhoittamisen jälkeen 21.4. The New York Times kertoi, että uutisiin keskittyvä CNN+-striimauspalvelu lopetetaan vain muutaman viikon julkiolon jälkeen. Netflix puolestaan menetti tilaajia ensimmäistä kertaa yli 10 vuoteen. Perkasimme syitä tilanteen taustalla.
Raha, omistajuus ja kontrolli. Koetimme vääntää rautalankaa asiasta, josta on vielä äärimmäisen vaikeaa vääntää rautalankaa, koska käsillä on oikeastaan vain sarja kokeiluja ja valtava määrä Piilaakson löysää rahaa. Eikä sekään raha tiedä vielä kohdettaan, jos Mark Zuckerbergkinkin paras arvaus on lähinnä luotaantyötävä uusi "kokemuksellinen internet" eli metaverse". Mutta ovatko mannerlaatat kuitenkin lähteneet jo liikkeelle? Kuuntele ja ota selvää.
Ennen oli pivot to video, nyt on pivot to podcasts. Ennen oli maksavat asiakkaat, nykyään alituinen paniikki nuorista. Ja taas kauhea kiire saada kaikki munat yhteen koriin ja äkkiä, tai muut menevät kohta ohi. Ja mikä on tuo horisontissa välkkyvä metaverse? Mitä näistä kaikista media-alan ennakointipaketeista pitäisi oikein ajatella? Ei hätää, me kerromme!
Kun sanotaan että ”strategiana asiakaskokemus”, mitä se edes tarkoittaa? Ainakin sitä, että kun ennen keskityttiin lähinnä siihen, mitä sisältöä milloinkin oli teossa, nyt pitäisi miettiä myös, miten voitaisiin auttaa ihmisiä ne löytämään ja miksi ylipäätään niitä kukaan kuluttaisi. Tässä jaksossa pureudutaan siihen, miten asiakaskokemus pitäisi mediassa määritellä ja jos siitä mielii kilpailuetua, mitä se konkreettisesti tarkoittaa. Varsinkin, kun tärkeimmäksi kilpailuvaltiksi on tunkua muualtakin, kuten vastuullisuuden saralta.
