"TET-harjoittelu on ensi kokemus työelämästä ja jättää jäljen lapseen”, näin kertoo Jasmin Palm. Palm tekee romaninuorisotyötä monipuolisesti Helsingin kaupungin nuorisopalveluissa. Haastattelussa hän kertoo miten vanhemmat voivat toimia nuoren tukena ja millaisia haasteita nuori saattaa kohdata harjoittelupaikkaa etsiessään. Ajatuksia jakamassa myös peruskoululainen Sofia Mäntyniemi. Toimittaja on Mira Lahti.
Afrohiuksien laitoon erikoistuneen parturi-kampaaja Ronja Koiviston ura on vaatinut tavallistakin enemmän ponnisteluja. Koivisto on puoliksi romani ja hänellä on harvinainen raajaepämuodostumia aiheuttava kehityshäiriö. Perheen tuki ja luotto omiin kykyihin on luonut vankan pohjan pärjäämiselle. Ronja Koiviston tapasi Dimitri Grönfors.
Hevoskauppaa tehdään silloin, kun tilaisuus aukeaa, kertoo Otto Salojensaari. Joskus raveissa tuli eteen mahdollisuus tarjota kiinnostavasta hevosesta, mutta käteistä rahaa ei sattunut olemaan mukana. Silloin lainattiin tutuilta hevosenomistajilta ja seuraavana päivänä siirrettiin raha lainaajan tilille. Myös tie tuli tutuksi Salojensaaren aktiivisimpina aikoina: matkaa saattoi kertyä 2000 km ilman nukkumista. Ruotsinlaivojen notkuvien noutopöytien äärellä eteläpohjalaismies kaipasi kotia ja kokoperunoita. Hippoksen hopeisella ansiomerkillä viime joulukuussa palkittu legendaarinen hevoskauppias Otto Salojensaari muistelee. Toimittaja on Jaakko Laakso.
Otto Salojensaari on ravimaailman hyvin tuntema hevoskauppias, jonka kautta omistajaa on vaihtanut vuosien saatossa tuhansia hevosia. Enimmillään hän on ostanut ja myynyt satoja hevosia vuodessa. Romano miritsin kaksiosaisen sarjan ensimmäisessä osassa Salojensaari muistelee mm. lapsuuttaan Kauhajoella, ensimmäisiä hevoskauppoja ja raviurheilu-uran alkuvaiheita. Salojensaaren tapasi tammikuussa tämän kotona toimittaja Jaakko Laakso.
Arto Zitron on turkulainen romaniyhdistysaktiivi. Ammatiltaan hän on rakennusalan konsultointiin keskittyvä yrittäjä, jolla on yritystoiminnasta vuosikymmenten kokemus. Kuulemme Zitronin ajatuksia mm. työstä ja turkulaisuudesta sekä mielenkiintoista tietoa sukunimen Zitron taustoista. Arto Zitronin tapasi Turussa toimittaja Jaakko Laakso.
Tavoitteena Nyman-Bollströmillä on vähentää romaneihin kohdistuvia ennakkoluuloja. Hän uskoo, että epäluulot ja ennakkoasenteet johtuvat siitä, että ihmiset eivät tunne romanikulttuuria tarpeeksi hyvin. Seuraajia hänellä on Tik Tokissa yli 10 000 ja hän on antanut useita haastatteluita medialle. Ennakkoluuloista huolimatta, Nyman-Bollström näkee tulevaisuuden mahdollisuudet monipuolisena. Toimittaja on Mira Lahti.
"Tee sitä mistä tykkäät, usko itseesi ja ole oma itsesi". Näin vinkkaa erityisesti nuorille romaneille ylivieskalainen Mirella Långström, joka valmistui syksyllä 2023 koulunkäynninohjaajaksi sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajaksi. Romano miritsin haastattelussa hän muistelee opiskeluaikaa sekä kokemuksiaan kouluyhteisön jäsenenä työharjoittelussa. Mirella Långströmin tapasi toimittaja Jaakko Laakso.
Helsingissä järjestetään ainoana kaupunkina Suomessa romaninuorisotyötä. Se on herättänyt kiinnostusta jopa naapurimaita myöten. Tämänkertaisessa Romano miritsissä romanityönohjaaja Jasmin Palm kertoo romaninuorisotyön tapahtumista ja toiminnasta, romaninuorten tulevaisuuden kannalta tärkeästä yhteistyöstä koulujen kanssa sekä nuorisotyön erityisistä onnistumisista ja haasteista. Toimittajana Maija Kansanen.
Romanikielen opettajista on kova pula. Siihen Romano mission toiminnanjohtaja Tuula Åkerlund löytää useita syitä. Vantaan kouluissa opettaneen Åkerlundin mukaan pääkaupunkiseutu oli aikoinaan edistyksellinen romanikielen opetuksessa, mutta nyt sen järjestämisessä on ollut haasteita jo vuosien ajan, koska opettajia ei ole tarpeeksi. Åkerlund toivoisi, että kieli ja sen merkitys romanikulttuurille pystyttäisiin kuitenkin siirtämään myös tuleville sukupolville. Toimittajana Alisa Valta.
Jouluviikon Romano miritsissä kuullaan jouluisia tervehdyksiä eri puolelta Suomea niin suomeksi, ruotsiksi kuin romanikielen eri murteilla. Ja mitäpä olisi joulun aika ilman joulumusiikkia, joten siitäkin saadaan maistiaisia. Ohjelman keskellä pistäydytään myös itsenäisyyspäivän tunnelmissa ja kuullaan tämänvuotisten linnanjuhlien tunnelmista Romanifoorumin Allan ja Sanna Lindbergin kertomana. Ohjelman toimittaa Jaakko Laakso.
19 vuotias Benjamin Valerius kuuli pysäyttävän uutisen teini-ikäisenä — häneltä oli syöpä. Tiedon jälkeen käynnistyivät ankarat syöpähoidot. Niihin asti Benjamin oli elänyt elämää, joka oli ajautunut kaikin puolin sivupolulle. Vasta kun Benjamin oli sytostaattihoidossa muiden syöpään sairastuneiden kanssa, hän ymmärsi että ensi viikkoa ei ehkä ole. Tämä oivallus muutti Benjaminin suunnan. Toimittajana on Dimitri Grönfors.
Yle julkaisi marraskuun alussa artikkelin koskien suomalaista terveydenhuoltoa. Jutussa haastatelluista viidestätoista lääkäristä miltei kaikki kertoivat, että erityisesti romaneihin suhtaudutaan terveydenhuollossa rasistisesti ja ennakkoluuloisesti. Millaisia kokemuksia sosiaalisen median vaikuttajalla Natasa Autiolla on terveydenhoidosta, ja miten niitä olisi mahdollisuus purkaa? Toimittaja on Vilma-Lotta Mustonen.
Menevätkö romaninaiset uimaan tai kuntosalille hame päällä? Tällaisia kysymyksiä somevaikuttaja Natasa Autio sai jatkuvasti. Hän päätti lähteä vastaamaan kysyjille tiktoktilillään, natasakokkaa. Humoristisissa videoissaan Natasa purkaa romaneihin kohdistuvia ennakkoluuloja. Toimittaja Vilma-Lotta Mustonen.
Niko Varjola on Espoon Karhusuon koulussa työskentelevä luokanopettaja. Hän on työn ohessa kouluttautunut historian ja yhteiskuntaopin aineenopettajaksi ja viimeisimpänä opiskellut Turun yliopistossa valtiotieteiden maisteriksi pääaineenaan taloussosiologia. Mikä innosti Niko Varjolan alun perin kasvatusalalle ja toisaalta jatkamaan opintojaan? Entä mitä taloussosiologia tutkii? Romano miritsin toimittaja Jaakko Laakso pureutuu koulutusasioihin yhdessä Niko Varjolan kanssa.
Romani foorumin toiminnanjohtaja Allan Armas Lindbergin elämä on ollut väkivaltaista, ja siihen on liittynyt suunnaton viha ei vain yhteiskuntaa, vaan lopulta myös toisia romaneja kohtaan. Elämä sai kuitenkin uuden yllättävän suunnan, kun Lindbergiä puukotettiin hengenvaarallisesti. Armas Lindbergiä haastattelee Dimitri Grönfors.
Alavutelainen Helli Eronen on elänyt ja kokenut romanien yhteiskunnallisen muutoksen merkittävät vuosikymmenet henkilökohtaisesti. Varhaisessa lapsuudessaan hän koki kiertolaiselämän haasteet ja ilot. Vähän myöhemmin perhe sai ensimmäiset pysyvät kodit – ensin vuokralla ja sitten omistusasunnossa. Eronen on kokenut myös ajalle tyypillisen Ruotsiin muuton ja vuodet naapurimaassa 1960-70-luvuilla. Romano miritsin toimittaja Jaakko Laakso tapasi Helli Erosen lokakuun alussa tämän kotona Alavudella. Tässä henkilökuvassa Eronen muistelee elämänsä vaiheita ja 85-vuotissyntymäpäiväjuhlien tunnelmaa.
"On hämmästyttävää, miten monessa yhteiskunnallisessa asiassa ja romanien aseman edistämisen pyrkimyksessä Romano missio on ollut mukana". toteaa Pia Kara, joka on kirjoittanut Romano mission pian julkaistavan toimintahistoriikin. Romano mission arkistoja on avattu kaksivaiheisessa prosessissa, jossa Kara ensin järjesti yhdistyksen yli satavuotisen arkiston, joka sitten luovutettiin osaksi Kansallisarkistoa. Prosessin toinen vaihe on ollut tällä hetkellä painettavana olevan toimintahistoriikin kirjoittaminen. Miten Suomen vanhin romanijärjestö on muuttunut historiansa aikana ja mitkä ovat sen työn kärjet ennen ja nyt? Toimittaja Jaakko Laakso haastatteli järjestön historiaan perehtynyttä Pia Karaa.
Romano missio Ry:n toiminnanjohtaja vaihtuu, kun järjestöä pitkään johtanut Tuula Åkerlund siirtyy vuodenvaihteessa eläkkeelle. Uudeksi toiminnanjohtajaksi valittu Mertsi Ärling aloittaa tehtävässä rinnakkain edeltäjänsä kanssa marraskuun alussa. Minkälaisessa vaiheessa olevan järjestön Tuula Åkerlund jättää seuraajalleen ja minkälaisen toiminnanjohtajan Romano missio saa Mertsi Ärlingistä? Toimittaja Jaakko Laakso kyseli eläköityvältä ja tulevalta toiminnanjohtajalta tunnelmia vuoronvaihdon kynnyksellä.
Nuorisotyön ohjaaja Mertsi Tammisella on rankka menneisyys. Mertsi ajautui nuorena Ruotsissa rikolliskierteeseen, minkä lisäksi elämää sekoittivat huumeet. Tie olisi voinut olla tuhoisa ellei Mertsi olisi oivaltanut, että hän ei voi aina syyttää yhteiskuntaa, vaan jokainen valinta on lopulta hänen itsensä tekemä. Mertsi Tammista haastattelee Dimitri Grönfors.
Suomen ruotsalaisen kansanpuolueen kansanedustaja Eva Biaudet on näkynyt yhteiskunnassa velloneen rasismikeskustelun keskellä tasa-arvon puolesta puhujana. Mitä vähemmistövaltuutettunakin toiminut Biaudet miettii romanien asemasta Suomessa, ja miten hän näkee, että sitä tulisi parantaa? Biaudeta haastatteli ennen 2023 eduskuntavaaleja Mertsi Lindgren.
Romano miritsissä on kesän aikana pureuduttu Suomen romanien tekemään musiikkiin. Yhdeksänosaisessa sarjassa on kuultu niin romanien tekemästä tangosta, klassisesta musiikista, räpistä kuin rockistakin. Sarjan viimeisessä osassa toimittaja Jaakko Laakso pohtii yhdessä haastateltavien kanssa Suomen romanien musiikin merkitystä niin pääväestön ihmisille kuin romaneille itselleen. Voiko musiikilla vaikuttaa - ja mihin? Haastateltavina kuullaan niin Kurikan uimahallin asiakkaita kuin eturivin räppäreitä.
”Niin tuloo kuule välihin sellaasia lauluja, ne tuloo vaikka mä kuinka yrittääsin tukahruttaa, niin aivan sanoja vain tuloo. Nii jotta eikö oo kuule kummallista.” Näin totesi kaaleenlaulujen sepittäjä ja esittäjä Viljo Salojensaari kotonaan Kurikassa vuonna 1969. Vanhat romanilaulut vievät muistoihin ja niissä soi kaiho, toteaa laulaja Timi Järvivuori. Hän on yksi nykypäivän laulajista, joka tulkitsee vanhoja romanilauluja. Järvivuorelta on piakkoin ilmestymässä levyllinen Kauhajoella eläneen Arvo Valte Palmrothin kirjoittamia lauluja. Romano miritsin musiikkisarjan kahdeksas osa pureutuu kaaleenlauluihin ja muuhun vanhaan romanimusiikkiin. Toimittaja on Jaakko Laakso.
Romanien musiikkia ei ole nykyään vain tango tai iskelmä. Myös räpin kentältä löytyy useita romanitaustaisia artisteja. Joskus he saattavat joutua selittämään räppäriksi ryhtymistään oman yhteisönsä ihmisille. Toisaalta muut räppärit ja räppiä kuuntelevat kohtelevat kaikkia etnisiä ihmisiä tasa-arvoisesti. Näin kertovat räppärit Roni Kultalehmus eli Roni True ja Alvari Valentin eli AV. Jaksossa kuullaan myös Tenho Nymanin eli Lavaredon ajatuksia ja tarinaa. Toimittajana on Jaakko Laakso.
Dimitri Keiski kuulee rockin poljennon niin Topi Sorsakosken kuin Olavi Virran musiikissa. "Tärkeää rockissa on asenne; se että sitä tehdään rehellisesti. Tehdään biisi ja lisätään siihen oma itsensä. Tehdään jotain, mikä lähtee sydämestä", Keiski kiteyttää rock'n rollin olemuksen. Suomen romanit olivat vahvasti mukana suomalaisen rockmusiikin kehityksessä jo 1960-luvulla. Romano miritsin musiikkisarja esittelee kuudennessa jaksossaan romanitaustaisia rokkareita Aatos Bollströmistä alkaen. Haastateltavana on mm. Remu Aaltosen roolin musikaalissa tulkinnut laulaja-kitaristi Dimitri Keiski. Toimittaja on Jaakko Laakso.
- Suomen kansa on aina pitänyt romaniartisteista, toteaa laulaja Rainer Friman. Iskelmäkansa on myös uskollista joukkoa - rakastettuja laulajia saavutaan katsomaan ja kuuntelemaan vuosi toisensa jälkeen. Tämän tietävät myös laulajat Leif Lindeman ja Rainer Bollström. Mutta kuka oli ensimmäinen kuuluisa romanitaustainen iskelmälaulaja Pertti Hörman ja mikä koitui hänen kohtalokseen? Romano miritsin musiikkisarjan viides osa johdattelee iskelmämusiikin pariin. Toimittajana on Jaakko Laakso.
- Yllättävän paljon on klassista musiikkia opiskelleita ja opiskelevia romaneja, vaikkei sitä nostetakaan esille, toteaa tohtorikoulutettava, viulisti Miritza Lundberg. Suomen romaniväestön joukosta löytyykin useita klassisen musiikin ammattilaisia ja suuri joukko harrastajia. Myös monella romanitaustaisella rytmimusiikin alan muusikolla on musiikkiopisto- tai konservatorio-opinnot taustalla. Onko romanien opiskelu musiikkikouluissa ja konservatorioissa uusi ilmiö? Entä mitä hyötyä klassisen musiikin opinnoista on? Aiheen äärellä ovat Romano miritsin musiikkisarjan neljännessä osassa toimittaja Jaakko Laakso ja viulutaiteilija Miritza Lundberg.
Suomen romanit ovat tuoneet suomalaiseen hengelliseen musiikkiin paljon rytmiä ja sykettä. 1970-luvulla aloittaneet lauluyhtyeet kuten Freidiba boodos ja Romanos olivat uranuurtajia, jotka julistivat ilosanomaa niin iskelmän, diskon kuin romanimusiikin keinoin. Nykyisiä hengellisen musiikin taitureita ovat esimerkiksi Miska Nyman ja Dimitri Grönfors, joiden muodostaman DMD-yhtyeen ensilevyä on kuvattu sielunhoitoklassikoksi. Ohjelman toimittajana on Jaakko Laakso.
Suomen romanit tunnetaan tangon tulkitsijoina. Heidän esiinmarssinsa alkoi 1960-luvulla, kun mm. Taisto Tammi ja Markus Allan tulivat tunnetuksi erityisesti Toivo Kärjen tangojen rakastettuina tulkitsijoina. Seuraavina vuosikymmeninä laulullaan ovat hurmanneet niin Anneli Sari, Taisto Ahlgren kuin lukuisat tangokuninkaalliset romanit. Mutta tiedätkö, mikä oli Taisto Tammen koiran nimi ja kenen mukaan? Tai miksi Taisto Lundbergista tuli Taisto Tammi ja kuka taiteilijanimen keksi? Entä monessako eri maassa Sebastian Ahlgren on konsertoinut? Romano miritsin kesäsarjan toinen osa, tango, vastaa näihinkin kysymyksiin. Toimittaja on Jaakko Laakso.
Suomen romanien keskuudesta nousee vuosikymmen toisensa perään merkittäviä musiikintekijöitä ja musiikin esittäjiä. Heidät tunnetaan niin tangon taitureina kuin hengellisen musiikin mestareina - nykyään myös räpin lähettiläinä, rokkareina ja jatsin taitajina. Romanimusiikki-sarja pureutuu tähän kiehtovaan aiheeseen. Mitä kaikkea Suomen romanit ovat musiikin saralla tehneet? Ketä ovat menneiden aikojen mestarit ja nykyiset tähdet? Toimittajana Jaakko Laakso
Suomen Romanifoorumin väkivalta- ja rikostyön koordinaattori Miska Nyman tutustui nykyiseen työnantajaansa ensin asiakkaana, joka tahtoi katkaista huonon elämän ja rikosten kierteen. Nyt Nyman työskentelee D7-hankkeen parissa, joka auttaa rikostaustaisia romanimiehiä irtautumaan rikos- ja väkivaltakierteestä. Hankkeessa etsitään oma potentiaali ja keskitytään hyvään: rasismia ei mainita aluksi sanallakaan. Toimittajana Jasmina Kauta.