Lapin Kansan podcastit
About
Available on
Community
234 episodes
Äitikamut on kahden rovaniemeläisen erityisperheenäidin Tuijan ja Pian podcast-sarja, jossa Äitikamut juttelevat ja jakavat omakohtaisia kokemuksia itsenäistyvien erityisnuorten vanhemmuudesta. Kokemusta erityisperheenä elämisestä äideillä on yhteensä 50 vuotta. Podcastit tehdään yhteistyössä Kehitysvammaisten tukiliiton ja Studio Se-Len kanssa.
Mitä kaikkea rakkaus on? Se on ainakin tunteiden vuoristorataa, ystävyyttä, turvallisuutta ja vaaleanpunaisia hetkiä. Vasan tuoreessa podcast-jaksossa Mari Molkoselkä, Henriikka Korko, Julia Laiho ja Aurora Kuusisto keskustelevat rakkauden sävyistä ja ilmiöistä, jotka vaikuttavat parisuhdeihanteisiin. Nykyajan nettideittailu on kuin verkkokaupassa paidan etsintää, mutta paitoja onkin tarjolla satoja ja jokainen on erilainen. Maailma vaikuttaa olevan täynnä mahdollisuuksia. Rakkaudelle asetetut odotukset luovat kuitenkin mielikuvaa siitä, että rakkaus olisi pelkkää huumaa ja täydellisyyttä, mutta todellisuus voi olla toinen. Podcastissa keskustellaan myös siitä, kuinka tärkeää parisuhteissa on tottua tylsyyteen toisen kanssa.
Tove, Slummien miljonääri, Harry Potterit, Henkien kätkemä, Taru sormusten herrasta -trilogia, Reindeerspotting, Muumipeikko ja pyrstötähti, Eatnameamet ja muut elämää mullistavat elokuvat. Hyvä elokuva vie mukanaan, liikuttaa, lisää tietoa tai on vain hauska. Mari Molkoselkä, Kerttu Pakkasvirta, Eemeli Ulmanen ja Julia Laiho keskustelevat Vasan uudessa podcast-jaksossa elokuvista, jotka ovat jääneet mieleen ja jopa muuttaneet omaa elämää. Mitkä elokuvat ovat nuorten sukupolvikokemuksia vai onko sellaisia edes olemassa?
Olo on syyllinen, vihainen ja likainen. Miksi juuri minulle tehtiin noin, onko minussa jotain vikaa? Venla Kiiskinen, Henriikka Korko, Julia Laiho ja Mari Molkoselkä keskustelevat Vasan uudessa podcast-jaksossa omista seksuaalisen häirinnän kokemuksistaan ja tunteista, joita häirintä synnyttää. Seksuaalista häirintää voi kohdata jo ennen murrosikää, mutta viimeistään täysi-ikäisenä se tulee monille tutuksi yöelämässä. Tyrmäystippoja, huutelua, luvatonta koskettelua ja oman itsemääräämisoikeuden loukkauksia tulee niin naurettavan usein vastaan, että siitä voisi jo rakentaa oman juomapelin tai bingon. Kokemukset saavat varuilleen, koska monet kokevat aitoa pelkoa vielä pahemmasta. Miksei tämä voi jo loppu?
Jos vaikka katsoisin vielä yhden videon... TikTok on niin koukuttava, että sitä huomaa selaavansa lähes koko päivän ajan. For you page päivittyy etätunnilla, tiskatessa, nukkumaan laittaessa tai jopa töissä. Vasan uudessa podcast-jaksossa Venla Kiiskinen, Erica Niemelä, Aurora Kuusisto ja Mari Molkoselkä keskustelevat TikTokista ja sen puolista. Loputon videovirta vie katselijansa mukanaan, koska sisältö tuntuu juuri siltä, mitä itse onkin aina tahtonut nähdä. TikTokin lisäksi podcastissa keskustellaan Facebookin vallasta, ja maanantaista jona somejätin sovellukset kaatuivat. Kuinka kauhealta se tuntuikaan?
Sosiaalisen median ulkonäkökeskeisyys luo nuorille paineita, joista on vaikeaa päästä irti. Ulkonäköpaineiden kokeminen on kierre, stressitilan kaltainen olotila, joka pahimmillaan aiheuttaa erilaisia lieveilmiöitä. Aurora Kuusisto, Venla Kiiskinen, Mari Molkoselkä ja Eveliina Lahtinen keskustelevat Vasan uudessa podcast-jaksossa ihmisten kokemista ulkonäköpaineista, kauneusihanteista ja niiden keinotekoisuudesta. Miksi ylipäätään asiat erotellaan feminiinisiksi tai maskuliinisiksi, kun ihmisten sukupuolta ei voida määritellä vain kahdella tavalla? Jos vain jokainen saisi olla oma itsensä rauhassa, elämä olisi kaikille helpompaa.
Ilman alkoholia ei voi olla hauskaa ja ilman sitä ei voi tutustua uusiin ihmisiin! Niinpä niin. Suomalaisessa juomakulttuurissa korostuu aivan liikaa alkoholin merkitys sosiaalisten suhteiden synnyttäjänä ja ylläpitäjänä. Heikko päihdekasvatus lähinnä vieraannuttaa ja pelottelu kummastuttaa. Epätietoon jättäminen voi vain lisätä riskikäyttäytymistä. Henriikka Korko, Erica Niemelä, Mari Molkoselkä ja Eemeli Ulmanen keskustelevat Vasan uudessa podcast-jaksossa koulujen ja kodin päihdekasvatuksesta. Miksei päihteistä pystytä puhumaan konkreettisesti? Podcastissa puhutaan myös darravapaasta elämästä, koska hauskaa voi pitää selvänäkin. Miltäpä kuulostaisi alkoholittomat häät tai opiskelijabileet?
Enää ei jaksa puhua kuntavaaleista, mutta ei hätää, vaalit ovat aivan kohta ohi. Mari Molkoselkä, Venla Kiiskinen ja Julia Laiho keskustelevat Vasan uudessa podcast-jaksossa kuntavaaleista ja siitä, miksi nuoria vaalit eivät kiinnosta. Ehdokkaiden on vaikeaa tavoitta nuoria eikä kaikkia ehdokkaita löydä edes vaalikoneista. Vaalilipukkeet, lehtimainokset ja tienvarsikyltit luovat mielikuvia, mutta tavoittavatko ne todella äänestäjän? Kunnanvaltuuston päätökset eivät saavuta nuoria, koska pelkkä tiedote kaupungin sivuilla ei enää vuonna 2021 riitä. On mentävä sinne, missä nuoret ovat. Jaksossa kuullaan myös neljän lappilaisen nuoren kuntavaaliehdokkaan perustelut sille, miksi nuorten on tärkeää äänestää.
Terapia on monelle ihmiselle normaali osa elämää ja tärkeä tuki. Psykoterapiaan pääseminen ei kuitenkaan ole helppoa, ja terapia voi päättyä ennen aikoja. Mari Molkoselkä, Aurora Kuusisto ja Henriikka Korko keskustelevat Vasan uudessa podcast-jaksossa terapiasta ja mielenterveydestä. Miten terapiaan pääsy voikaan olla niin vaikeaa? Mielenterveyden tukeminen on yksi yhteiskunnan peruspilareista. Se, että ulospäin vaikuttaa siltä, että elämässä asiat sujuvat hyvin, ei tarkoita sitä ettei selviäisi ilman tukea. Podcastissa keskustellaan myös pärjäämisestä. Monesti ihminen yrittää jaksaa viimeiseen asti, kunnes tajuaa, että tarvitsee apua.
Vanhemmat tuovat lapsuuteen turvaa. Heidän käytöksellään ja kasvatuksellaan on suuri vaikutus siihen, miten lapsuuden kokee. Mari Molkoselkä, Henriikka Korko, Aurora Kuusisto ja Julia Laiho keskustelevat Vasan uudessa podcast-jaksossa asioista, jotka tekevät lapsuudesta turvallisen. Se miten rahasta puhutaan, näkyy lapsen asenteessa rahaan myöhemmin elämässä. Raha voi tuoda lapsuuteen turvaa, mutta vakaa taloudellinen tilanne ei korvaa vanhempien luomaa suhdetta lapseen. Läsnäolo ja hyvä keskusteluyhteys ovat korvaamattomia asioita. Podcastissa keskustellaan myös sosiaalisen median vaikutuksista lapsiin. Nykylapset suorastaan syntyy tabletit kädessä ja sosiaaliseen mediaan mennään hyvin varhain. Minne katosivat ruutuaika ja ikärajat? Pitäisikö ennemmin keskustella siitä, mitä sisältöä laitteella kuluttaa?
Marita Guevaran suomalaisuutta on kyseenalaistettu koko hänen elämänsä ajan. Lapsena häntä kutsuttiin n-sanalla, tuntemattomat aloittavat keskustelut englanniksi ja hänen juuristaan kysellään koko ajan. – Minun pitää selittää omaa olemassa oloa, koska jotenkin minun naama ei nyt sovi suomalaisuuden estetiikkaan. Guevara, Mari Molkoselkä ja Kerttu Pakkasvirta keskustelevat Vasan uudessa podcast-jaksossa rasismista, mikroaggressioista ja valtaväestön vastuusta. Mikroaggression taustalla ei aina ole pahaa tarkoitusta. Mutta se, ettei tarkoita pahaa käytöksellään, ei poista sitä faktaa, etteikö teko olisi ollut rasistinen. Jokainen voi lopulta vaikuttaa omaan käytökseensä, kun kohtaa uusia ihmisiä. – Jos tapaat uuden ruskean ihmisen, kysy samat kysymykset, mitä kysyisit valkoiselta ihmiseltä, Guevara summaa. Ei ole maailmanloppu, jos puhuu väärin tai tekee virheen, kunhan siitä oppii ja kasvaa sekä pyytää anteeksi.
Vapaapalokunta on monipuolinen harrastus, jossa oppii hyödyllisiä taitoja. Erica Niemelä harrasti nuorempana VPK:ta. Hän sai sen kautta monia ystäviä ympäri Suomea, vietti ikimuistoisia hetkiä kesäleireillä ja oppi monta asiaa turvallisuudesta. – VPK lisää turvallisuudentunnetta, kun kokee, että osaa tehdä jotain vaaratilanteessa. Niemelä, Mari Molkoselkä ja Lotta Laitila keskustelevat Vasan uudessa podcast-jaksossa vapaapalokunnasta ja paloturvallisuudesta. Millainen harrastus VPK on? Missä kaikkialla Lapissa voi harrastaa VPK:ta? Kuinka monta hälytystä Lapin pelastuslaitokselle tulee vuodessa?
Pääsiäisenä 2021 sattui kolme vakavaa kelkkaonnettomuutta, joissa kuoli kaksi ihmistä. Onnettomuudet olivat järkyttäviä – niissä menehtyi nuoria henkilöitä. Otsikot ovat kertoneet muistakin kelkkaonnettomuuksista läpi talven. On ollut reitiltä suistumisia, nokkakolaria ja jäihin putoamisia. Onko kelkkailu holtittoman vaarallista? Tilastojen valossa kehitys on näyttänyt paremmalta kuin uutisotsikoissa, sanoo Liikenneturvan moottorikelkoista ja mönkijöistä vastaava yhteyspäällikkö Petri Niska. Kun liikennevakuutuksista on korvattu pahimpina vuosina yli 1000 onnettomuutta, ovat korvausmäärät olleet viime vuosina noin 600 onnettomuuden tietämillä. Suurin osa onnettomuuksista on suhteellisen lieviä. Vuosina 2014–2018 sattui yhteensä 41 kuolemaan johtanutta onnettomuutta, joissa menehtyi 45 henkilöä. Vuonna 2020 onnettomuuksissa kuoli kolme kelkkailijaa. Tänä keväänä kuolemantapauksia on ollut kaksi, molemmat pääsiäisenä. Mitä muuta tilastot kertovat onnettomuuksista? Korostuuko niissä esimerkiksi nuorten osuus? Millaisia kelkkaonnettomuudet yleensä ovat ja miten ajamiseen liittyviä riskejä voi minimoida? Peltipailakka-podcastin jatkojaksossa avataan moottorikelkkailun turvallisuutta ja turvattomuutta. Toimittajana on Tapio Nykänen.
Useille moottorikelkka on hupilaite, jolla ajetaan satunnaisesti laavulle makkaranpaistoon, tai käyttöesine, joka kuljettaa pilkille tai työmaalle. Sitten on ihmistyyppi, jolla kelkkailu on elämäntapa. He ajavat, korjaavat ja tuunaavat kelkkoja sekä puhuvat kelkoista ja ajamisesta aina kun samanhenkinen juttukaveri on saapuvilla. Tällainen kelkkaihminen on kantasaarenkyläläinen Ville Ylianttila. Hän on menestynyt snowcross-kisakuski, joka saalisti urallaan mitaleja EM-tasoa myöten. Varsinaisen kilpauran päättymisen jälkeen Ylianttila on harrastanut muun muassa syvän lumen kelkkailua ja toiminut MK-lehden testikuljettajana. Viime vuosina hän on myös kilpaillut hieman kevyemmällä otteella vintagecrossissa sekä sprintissä ja endurossa. Kaiken lisäksi Ylianttila on erinomainen pajottaja – hän siis huoltaa ja korjaa kelkkansa pitkälle itse. Peltipailakka-podcastin kuudennessa jaksossa Tapio Nykänen vierailee elämäntapakelkkailijan autotallissa. Meneillään on kisakelkan huolto ja muuntaminen pitkälle safarille sopivaksi reittiraaseriksi.
Moottorikelkkailu mielletään helposti miesten maailmaksi. Jos naisia on mukana, heidän ajatellaan istuvan lähinnä kyydissä ja ihailevan maisemia. Todellisuus on kuitenkin toista jo tälläkin saralla. Naiset harrastavat kelkkailua koko ajan enemmän, ja esimerkiksi sosiaalisesta mediasta löytyy nopealla haulla useampia naisten harrastusporukoita sekä kaikille naisharrastajille tarkoitettu Kelkkamimmit-ryhmä. Naiset kilpailevat, retkeilevät ja ajavat syvän lumen kelkoilla siinä kuin äijät. Rovaniemeläiset Tuire Salmela ja Tanja Koivumaa harrastavat erityisesti freeride-kelkkailua, mutta viihtyvät myös reiteillä. Monet reissuista ovat niin sanottuja tyttöjen reissuja – mukana ei ole miehiä, vaikka näillä haluja olisikin. Peltipailakka -podcastin seitsemännessä jaksossa puhutaan naisten kelkkaharrastuksesta. Mikä kelkoissa ja ajamisessa viehättää, ja miksi juuri puuterilumi vetää puoleensa?
Moottorikelkkasafareita eivät ajele vain turistit vaan myös paikalliset. Safarihan on retki, ja sellaisen voi lähimatkailun hengessä tehdä myös kotikulmille. Peltipailakka-sarjan toimittaja Tapio Nykänen otti kelkan ja lähti sarjan päätteeksi retkeilemään Etelä-Lapin sydänmaille. Kahden päivän rengasmatkan reitti kulki alkuun väliä Rovaniemi-Palojärvi-Ylläsjärvi-Köngäs ja toisena päivänä väliä Köngäs-Kittilä-Kierinki-Käyrämö-Rovaniemi. Tarkoituksena oli etsiä vaihtelevia reittejä ja maisemia, ihailla vanhoja peräpohjalaiskyliä ja nauttia yhdessäolosta itsensä kanssa. Matkalla Nykänen tapasi tunnettuja lappilaisia kulttuuripersoonia. Nauhurille saakka tallentuivat Palojärven lomakeskuksen isäntä Janne Raappana, Kolarin kyläaktivisti Johanna Koivumaa sekä Kieringin lomakylän yrittäjät Teija Raaterova ja Ari Mikkola. Jokaisen talon pihalla oli, kuinkas muuten, kelkka tai kaksi. Ja tuli reissussa vastaan tietysti myös se kulttuuriesine, mistä koko Peltipailakka-podcast sai alkunsa – Rovaniemellä suunniteltu ja valmistettu ihka-aito Lynx 250 GL.
Rovaniemeläinen Juhani Vanhatapio oli Libanonissa rauhanturvaajana vuonna 2018. Hän yritti aina olla ystävällinen ja kohtelias paikallisia kohtaan. Mutta mitä muita henkisiä valmiuksia rauhanturvaajilla tulee olla, että jaksaa ja kestää kriisinhallintaoperaatiossa? Kaikki paikalliset eivät rauhanturvaajista välitä, mutta monet ymmärtävät heidän merkityksensä. Onko silti oikein turvata rauhaa asein? Vanhatapio, Mari Molkoselkä, Aurora Kuusisto ja Julia Laiho keskustelevat rauhanturvaamisesta ja maanpuolustuksesta. Miten nuoret voivat osallistua maanpuolustukseen Suomessa armeijan lisäksi?
Ensimmäisen tehdasvalmisteisen moottorikelkan hankki Suomeen tiettävästi inarilainen opettaja Eino Kukkonen vuonna 1961. Jo seuraavana talvena Kaldoaivin paliskunnan poromiehet Heikki Länsman, Hilmar Holmberg ja Niiles Länsman kumppaneineen hankkivat moottorikelkat ja kokeilivat niiden hyödyntämistä poronhoidossa. Kelkka osoittautui oivaksi kapineeksi porojen paimentamisessa, ja muutaman vuoden sisällä kelkkoja hankittiin ympäri poronhoitoaluetta. 60-luvun puolivälissä kelkkoja oli käytössä jo neljättäsataa. Kuusikymmentä vuotta myöhemmin kelkka on poronhoitajille ehkä keskeisin työväline. Varsinkin pohjoisessa, jossa poroja paimennetaan läpi talven tunturissa, istutaan kelkan päällä vähintään riittävästi. Poronhoitaja ajaa talven aikana kaikilla kelkoillaan usein 15 000 km, jotkut enemmän ja toiset vähemmän. Työkalut käyvät siis tutuksi, eikä ole yhdentekevää, millaisia niiden ominaisuudet ovat. Peltipailakka-podcastin viidennessä jaksossa tutustutaan kelkan käyttöön poronhoidossa. Tapio Nykäsen haastateltavana on poronhoitaja Nils-Johan Labba Käsivarren paliskunnasta.
Sähkö- ja hybridiautoja on esimerkiksi Suomen autokannasta vielä vain noin 1,6 prosenttia. Sähköistymisen ennustetaan kuitenkin olevan lähivuosina nopeaa, ja merkittävät autovalmistajat ovat ilmoittaneet luopuvansa kokonaan polttomoottorien valmistuksesta jo seuraavan kymmenen tai viidentoista vuoden sisällä. Myös moottorikelkkatehtaat ovat pyrkineet aiempaa pienempiin ajonaikaisiin päästöihin, mutta varsinaisia sähkökelkkoja ei juuri ole vielä nähty. Syitä on useita, ja monet niistä liittyvät tekniikkaan. Suurin pullonkaula on nykyisten akkujen pienehkö energiatiheys: kelkkaan mahtuvalla akustolla ei yksinkertaisesti pysty ajamaan kovin pitkää matkaa. Sähkökelkkojen kenties merkittävin edelläkävijä on ollut rovaniemeläinen Aurora Powertrains, jonka eSled-kelkka on ollut ammattimaisessa safarikäytössä jo muutaman vuoden. Tapio Nykänen testasi Peltipailakka-podcastissa sähkökelkkaa yhdessä Aurora Powertrainsin toimitusjohtaja Matti Autioniemen ja ohjelmapalveluyritys Safartican Matti Kurun kanssa. Mitä sähkökelkka on syönyt ja mihin sitä voi oikeasti käyttää?
"Fuksivuoden kuumin aktiviteetti, mitä olen tehnyt opiskelijakavereiden kanssa, on ollut ulkona käveleminen", Anni Koikkalainen kertoo Vasan uudessa podcast-jaksossa. Turhauttaa. Nuoruus ei mene kesäfestareilla, opiskelijatapahtumissa, tanssilattioilla ja keikoilla. Hyvä kun edes kavereita tapaa. Miltä tuntuu elää nuoruutta, kun ei koe nuoruuteen kuuluvia asioita? Koikkalainen, Mari Molkoselkä ja Aino Rouhiainen keskustelevat Vasan podcastissa siitä, kuinka korona riistää nuoruutta. Sen lisäksi podcastissa keskustellaan musiikista. Ei ole sama asia kuunnella musiikkia kotona soittimesta tai kuulokkeiden kautta kuin livenä festareilla ja keikoilla. Mikä on livemusiikin merkitys?
Peltipailakka Osa 3: Kilpakelkkailu by Lapin Kansa. Verkkotoimitus
Peltipailakka Osa 2: Matkailu by Lapin Kansa. Verkkotoimitus
Viikkoraadissa keskustelevat verkkotuottaja Eero Leppänen laulaja ja taiteilija Jaakko Laitinen ja kolmantena raatilaisena toimittaja Mari Molkoselkä. Tänään seuraavat aiheet Rovaniemi suorastaa sekosi visioissaan kun välähti lupaus miljardeista Eu-elvytyspaketissa. Kaapeista kaivettiin pölyttyneet vanhat ideat ja palkattiin kovan rahan konsultti. Niilläkö miljardit irtoavat? Rovaniemi tavoittelee jättipottia – Tyrkyllä on niin paljon rahaa, että sillä voisi kattaa Ounasvaaran ja rakentaa gondolin keskustaan Lockdownille keksittiin suomenkielinen sana ja se on sulku. Miltä ravintolasulku näytti tunturikohteessa ja kuinka voimme auttaa ahdingossa olevia ravintoloita? Olisiko wolttaaminen hyvä tapa? Ylläksellä lomalaisia on tavallisen hiihtolomaviikon verran – Ravintolan antimia ja omia eväitä nauttii kymmenittäin ihmisiä ulkona laavulla, mutta sisällä pöydät on pinottu kasaan Tampereen elokuvajuhlat alkoivat. Siellä on hieno kattaus lappilaisia elokuvia ja elokuvantekijöitä. Haastattelemme Katja Gauriloffia. "Avaan omaa polkuani ja käyn läpi 15 vuoden uraani elokuvantekijänä" – Katja Gauriloffin oppitunti Tampereen elokuvajuhlien verkkofestivaalilla Kerromme myös mikä teki meidän onnelliseksi tällä viikolla: Kuka saa rokotteen sunnuntaina?, mitä ruokaa Jaakko valmistaa viikonloppuna? Mikä instatili iski Marin huumorisuoneen?
Moottorikelkka on ollut osa pohjoista elämää 1960-luvulta saakka. Ensimmäisen kelkan toi Suomeen tiettävästi inarilainen opettaja Eino Kukkonen vuonna 1961 – laite oli kanadalaisen Bombardierin valmistama Ski-Doo. Jo seuraavana vuonna kelkkoja otettiin koekäyttöön poronhoidon työvälineinä, ja varsin pian koko elinkeinon työtavat alkoivat muotoutua kelkan käytön ympärille. Samalla vuosikymmenellä alkoi kelkkojen kehittely myös Pohjoismaissa. Ensimmäisenä ehti ruotsalainen Ockelbo, joka perustettiin jo vuonna 1963. Suomessa Velsa Oy:n kehittämä Lynx AS-50 -kelkan prototyyppi valmistui juhannukseksi 1968. Kelkan testiajot ajettiin ajan säästämiseksi heti juhannuksen jälkeen Kurikan Kiimanevalla, ja testiajojen perusteella tehtyjen muutosten jälkeen alkoi sarjatuotanto. Nykypäivänä uusia kelkkoja myydään Suomessa 4000-5000 kappaletta vuodessa. Euroopassa uusia kelkkoja menee kaupaksi vuositasolla noin 40 000 ja Pohjois-Amerikassa noin 100 000. Luvut ovat esimerkiksi autoihin tai moottoripyöriin verrattuna pieniä tai oikeastaan mitättömiä. Silti moottorikelkalla on merkittävä kulttuurinen rooli siellä missä sitä käytetään. Kelkka on työkalu, hupilaite ja matkailutuote. Kelkka on myös urheiluväline, rassausharrastuksen kohde ja luonnossa liikkujan apuneuvo. Monille kelkka on suorastaan elämäntapa, johon käytetään kaikki liikenevä raha. Peltipailakka-podcastissa tutkitaan kelkan ihmeellisiä kulttuureita ja luodaan katsauksia myös tulevaisuuteen. Ensimmäisessä jaksossa lähdetään liikkeelle perusteista. Millainen laite kelkka on ja miksi se on olemassa? Tapio Nykäsen haastateltavina ovat tuotepäällikkö Kari Ylipekkala ja tuotevastaava Joni Launonen BRP:n Rovaniemen tehtaalta.
Joidenkin metsästäjien koirat elävät häkissä suurimman osan vuodesta, kunnes syksyn tultua ne pääsevät vihdoin liikkumaan. Koira ei voi olla vain väline. Kemijärveläiselle Jenna Vitikalle koirat ovat syy kulkea metsällä ja metsästää. – Eihän ihminenkään liiku sillä lailla, että se on ensin muutaman kuukauden liikkumatta ja sitten se lähtee vetämään kauhean maratonin. Uusimmassa Vasan podcast-jaksossa Vitikka kertoo metsästyksestä ja syistä, miksi hän metsästää. Hänen kanssaan mukana keskustelussa ovat Aurora Kuusisto ja Mari Molkoselkä. Pystyisitkö itse ampumaan eläintä, jos ajattelet riistan olevan eettisempää kuin tehotuotettu liha? Podcastissa keskustellaan myös luontosuhteesta ja siitä, kuinka tärkeä osa itseä ja omaa hyvinvointia metsä nuorille on. Kaipuu luontoon kasvaa kaupungissa, koska betoniin ja asfalttiin on vaikeaa juurtua.
Viikkoraadin aiheita tällä viikolla. Maahan julistettiin poikkeustila ja pääministeri julisti Lappiin leviämisvaiheen. Oliko sekavaa vai mitä? MM-Rallit Rovaniemellä, mieletön matkailumainos vai pako koronakuplasta? Uuden musiikin kilpailu oli, Oulun, Antti Tuiskun juhlaa, mutta muistamme vielä Lordin voitonkin. Lapin uusi Rap-skene esittäytyi Ylen uudessa musiikkisarjassa. Etelän hiihtolomat vietetään vapaahkoissa tunnelmissa, mutta Lapin hiihtolomaonnea uhkaa sulku. Eero Ettala rakensin lumilautaradan yksin Ylläkselle ja teki temppuja koulun katolla Rovaniemellä. Lapin Kansa aloittaa uuden, moottorikelkkailua käsitelevän Peltipailakka-podcastin ensi viikolla. Unelma Lapista -sarja lumoaa nyt televisiossa. Tuleeko siitä kevään ilmiö? Haastattelemme sarjassa esiintyvää Petroa. Viikkoraadin juontavat verkkotuottaja Eero Leppänen ja muusikko Jaakko Laitinen
Kauneusihanteista harvat näkevät itsensä. Nuorilla on paine olla jotain, mitä ei vain ole tai edes voi olla. Lotta Laitila, Mari Molkoselkä, Venla Kiiskinen ja Julia Laiho keskustelevat kauneusihanteista, jotka vääristävät nuoren kehonkuvaa. – Ala-asteella meidän luokan tytöt meni riviin ja sitten katsottiin, että kuka on laihin. Kun oli terveystarkastukset, vertailtiin, kuka painaa vähiten, kertoo Laiho. Tällaiset kokemukset kolhivat itsetuntoa. TikTokin algoritmi personoituu hyvin nopeasti ja se syrjii erivärisiä ihmisiä. Mitä vaikutuksia sillä on nuoriin? Sosiaalinen meida ja muut mediat luovat mielikuvaa täydellisestä ihmisestä, ja niissä myös miesten kauneusihanteet ovat kapeat. Demi-lehden ilmestyminen lakkaa ja ikoninen Demi-fi verkkosivusto suljetaan. Keskustelijat jakavat Demi-kokemuksiaan, jotka ovat olleet mullistavia.
Afroamerikkalainen twerk on länsimaissa yleistynyt. Tanssin juuret tulisi muistaa, jotta uudet tanssinopiskelijat pystyisivät kunnioittamaan kulttuurin taustaa. Twerkiin liittyy rakenteellista rasismia, jota voitaisiin kitkeä tiedon lisäämisellä. Mira Sippola ohjaa twerk- ja tankotanssitunteja ja pitää tanssityylin ja tanssilajin taustojen alkuperän kertomista tärkeänä. – Ihanne olisi se, että pystyisin samalle ryhmälle syventämään tietoa ja herättämään keskustelua. Yhdessä asiakkaiden kanssa pohtimaan asiaa ja lisäämään tietämystä tanssista. Sippola, Eveliina Lahtinen, Mari Molkoselkä ja Erica Niemelä keskustelevat twerkistä ja urheilun merkityksestä nuoruuden kehoahdistukseen.
Tällä kertaa uusiutunut Viikkoraati pohtii seuraavia asioita: Kemin biotuotetehtaan miljardiuutinen pisti sykkeen toimituksessakin korkealle. Paniikki nuorisopukeutumisesta on jokatalvinen ilmiö, nyt kauhistellaan paljaita nilkkoja, mitä kauhisteltiin 40 vuotta sitten? Muuntovirus uhkaa juuri kun rokotteet saapuivat, miten käy kilpajuoksussa ja uhkaako koronaväsymys? Lapissakin syvää tyytymättömiä kuntapäättäjiin kun kunnallisvaalit ovat tulossa nurkan takana. Miksi ihmiset ovat tyytymättömiä, onko esimerkiksi Rovaniemelle sometuulien riepottelema päätöskyvytön valtuusto? Haastatteluosuudessa Rovaniemeltä kovassa nosteessa oleva Rosa Coste. Millaista on olla erinäköinen taiteilija Rovaniemellä ja miltä tuntuu kun esikoissinkku saa näin kovan nosteen? Lopuksi keskustelemme kulttuurialan tilasta koronakurimuksessa. Onko yksi elinkeino huonommassa asemassa kuin toinen? Miksi näin? Bonuksena kerromme mikä on tehnyt meidän onnelliseksi tällä viikolla. Viikkoraadin juontavat Eero Leppänen ja Jaakko Laitinen. Mukana tänään on myös Mari Molkoselkä.
Lapin Kansan Viikkoraati-podcast tekee paluun uuden juontajan kera! Verkkotuottaja Eero Leppäsen seuraksi vakiojuontajaksi tulee Jaakko Laitinen. Rovaniemeläinen Jaakko Laitinen on tuttu Jaakko Laitinen ja Väärä raha -yhtyeen keulahahmona ja viime syksynä julkaistun PopuLappi-podcastin toimittajana. Viikkoraatia tehdään koko kevään ajan joka toinen viikko ja siinä raaditaan mielenkiintoisia lappilaisia uutisia ja ilmiöitä ja haastatellaan ajankohtaisia lappilaisia. Tällä kertaa raadin aiheinta ovat, Salla 2032-kesäkisakampanja, Skabmagovat-elokuvafestivaali, lappiinmuuttotrendi ja likainen lappilainen tapa: laittomat kaatopaikat. Lisäksi Eero ja Jaakko ovat lukeneet Tommi Liimatan mainion 700-sivuisen Rollo-kirjan ja pohtivat sen Rovaniemi-kuvaa ja lukioikäisen Liimatan hämmästyttävää nousevaa taiteilijan uraa Absoluuttinen nollapiste -yhtyeessä Rovaniemellä 1993-1996. Lähetyksen lopussa kuulemme Tommi Liimatan haastattelun, jossa Liimatta muun muassa Liimatta kieltää kirjoittaneensa muistelmia vaan kertoo muistavansa. Mitä se tarkoittaa? Podcastissa käsitellään seuraavia aiheita: Kesäkisat Sallaan 2032 –itärajan kunta lanseerasi kansainvälisen kampanjan ilmastonmuutosta vastaan, katso näyttävän kampanjan video Skábmagovat on maailmanlaajuinen elokuvafestivaali verkossa Lappiin muuttajista on tehty kymmenosainen dokumenttisarja, tällainen se on Matkailuyrittäjä Juhani Eiramo ei valittanut käräjäoikeuden tuomiosta – tuomio törkeästä ympäristön turmelemisesta sai lainvoiman Linjoilla, Skeidan kellarissa ja Lillin Pubissa – tällainen oli Tommi Liimatan Rovaniemi 1990–1996
