Minna Pyykön maailma
About
Available on
Community
418 episodes
Jussi Huovista on kutsuttu Suomen viimeiseksi runonlaulajaksi. Hän eli pitkään, 93 -vuotiaaksi ja asui lähes koko ikänsä Hietajärven kylässä Suomussalmella. Tiistaina 2.huhtikuuta hänen syntymästään tulee kuluneeksi sata vuotta. Tämän kunniaksi Minna Pyykön maailma- ohjelmassa kuunneltiin Jussi Huovisen lauluja ja luontotarinoita ohjelmassa, joka on lähetetty alunperin 10 vuotta sitten hänen 90- vuotispäivänään.
Miten vanhaksi Suomen linnut voivat elää? Miten kaukaa ne tänne tulevat? Minna Pyykkö kävi juttelemassa Luonnontieteellisen keskusmuseon rengastustoimistolla intendentti Jari Valkaman kanssa siitä, mitä lintujen renkaat kertovat. Ohjelmassa puhuttiin myös satelliittisääskistä, joita Ylelläkin seurattiin viime keväänä osana Muuttolintujen kevättä ja tullaan seuraamaan myös tänä keväänä.
Mihin merikotkien lento voi Suomessa tyssätä? Miten niiden kuolinsyitä ja ikää määritetään? ja miten ne voivat kuoltuaan auttaa luonnonsuojelututkimuksessa ja vielä eläviä kotkia? Minna Pyykkö pääsi Luonnontieteelliseen keskusmuseoon seuraamaan erikoista merikotkapäivää, jolloin rengastustoimiston lintuasiantuntija Jarkko Santaharju, museomestarit Outi Ovaskainen ja Janne Granroth ja intendentti Veronika Laine tutkivat museolle tuotuja kotkia.
Löytyykö Suomenkin luonnosta zombisieniä, joista jotkut kauhuelokuvat ovat saaneet innoituksensa? Minna Pyykkö lähti talviselle hyönteisretkelle Turkuun selvittämään asiaa hyönteisharrastaja Håkan Söderholmin kanssa.
Nyt ollaan siirrytty jo kevään puolelle ja ensimmäiset muuttolinnut ovat jo saapuneet. Suomen pesilinnuista suurin osa on itseaiassa muuttolintuja, ja monilla niistä menee yllättävän huonosti. Viimeisimmän uhanalaisarvion mukaan peräti joka kolmas Suomen lintulajeista on uhanalainen. MIksi ihmeessä? Minna Pyykkö kävi Porvoossa Birdlifen suojelujohtaja Teemu Lehtiniemen pihalla iloitsemassa lintujen kevään alkamisesta ja juttelemassa Suomeen palaavien muuttolintujen haasteista.
Vaikka Pentti Sammallahti ei koekaan olevansa varsinainen luontokuvaaja, luonto ja eläimet ovat hänelle kuitenkin hyvin tärkeitä. Hän on kuvannut eri puolilla maailmaa usein esimerkiksi variksia, koiria ja erityisiä puita. Sammallahden valokuvia on nyt esillä pitkästä aikaa Valokuvataiteen museon näyttelyssä Helsingissä. Minna Pyykkö kävi näyttelyssä juttelemassa hänen kuvausreissuistaan ja niihin liittyvistä tarinoista.
Paleontologi Mikael Fortelius on ehtinyt urallaan toimia kenttätöissä kaivauksilla, museotutkijana, opettajana, professorina ja on ollut mukana monenlaisissa kansainvälisissä hankkeissa. Minna Pyykkö jutteli Helsingissä Kumpulan kasvitieteellisen puutarhan kartanorakennuksessa hänen matkastaan fossiilien maailmaan, paleontologian tutkijan hommista ja matkan varrella tapahtuneista sattumuksista.
Miten värejä on aikanaan saatu luonnosta? Miksi jotkut värit haalistuvat ja toiset voivat säilyä kirkkaina jopa vuosituhansien ajan? Millä värillä Pompeijin sininen seinä oli maalattu? Entä millaista on tarunhohtoinen tyyrianpurppura? Minna Pyykön oppaina matkalla värien historiaan olivat Kansallisgallerian materiaalitutkija Hanne Tikkala ja kuvataiteilija Metta Savolainen.
Miten Intian lehmät ja mangopuut liittyvät Helene Schjerfbeckin teoksiin? Mikä oli hänen lempisinisensä? Kuinka värejä tutkimalla voidaan selvittää, onko jokin teos aito Schjerfbeck? Minna Pyykkö kävi Ateneumin taidemuseossa perehtymässä Kansallisgallerian erikoistutkija Hanne Tikkalan kanssa värien tutkimuksen hämmästyttävään maailmaan.
Lauttasaari on Lounais- Helsingissä sijaitseva paikoittain tiheästi asuttu 3,8 neliökilometrin suuruinen saari. Kuinka monta lintulajia saaressa voi havaita vuoden aikana? Jukka Salokangas selvitti tätä viime vuoden aikana. Lintuvuoden päätyttyä Minna Pyykkö jutteli hänen ja retkikaveri Jukka A. Lahtisen kanssa tästä huimasta lintuvuodesta. Mitä se vaati ja miltä tuntui?
VIime vuosina on pystytty todentamaan maaperämikrobien monenlaiset hyödyt päiväkotilasten terveydelle. Eläköön siis käpylehmäleikit, maassa möyriminen ja puihin kiipeily! Minna Pyykkö jutteli aiheesta Luonnonvarakeskuksen johtavan tutkijan Aki Sinkkosen kanssa Helsingissä Töölönlahden rannassa.
Voiko luontoa korjata ja palauttaa sieltä jo hävinneitä? Toisinaan voi! Tämä selviää Vuoden luontoteko- palkinnon julkistamistilaisuudessa, jossa Minna Pyykkö jututti Hiitolajoen aktiiveja Hanna Ollikaista, Ilkka Nokelaista ja Harri Anttilaa, sekä naalin palauttamisen hyväksi vuosikymmeniä työskennellyttä Tuomo Ollilaa. Entä mikä on onnistuneen luontoteon resepti?
Miten Suomen meriarkeologia alkaa ja minkälainen sen matka seikkailusta tieteeksi on ollut? Minna Pyykkö jutteli aiheesta merihistorioitsija Aaro Saharin kanssa. Ohjelmassa kuultiin myös lyhyitä otteita Kaarle Nordenstrengin radio- ohjelmasta "Ruotsinsalmen meritaistelu 170 vuotta sitten" vuodelta 1960.
Itämeri on ollut vuosisatojen ajan vilkkaasti liikennöity, eikä haaksirikoiltakaan ole vältytty. Itämeren pohjaan vajonneet alukset säilyvät siellä hämmästyttävän hyvin, ja kertovat meriarkeologeille menneiden aikojen elämästä. Minna Pyykkö jutteli aiheesta Museoviraston meriarkeologi Päivi Pihlanjärven kanssa.
Graafikko Erik Bruun tunnetaan kenties parhaiten luontoaiheisista julisteistaan, kuten saimaannorpasta ja merikotkasta. Hän on kuvillaan kertonut Suomen luonnosta, lisännyt sen arvostusta ja auttanut myös lajien suojelussa. Erik Bruun on siksi loistava vieras tähän itsenäisyyspäivää edeltävään lähetykseen. Lisäksi hän on 97- vuotiaana ehtinyt elää suuren osan koko itsenäisen Suomen ajasta. Minna Pyykkö kävi vierailulla Erik Bruunin kotona Helsingin Suomenlinnassa juttelemassa hänen luontokuvistaan ja elämänsä linnuista.
Hoitivatko jo neandertalinihmiset hampaitaan? Miten hampaita on koristeltu ja muokattu kautta aikojen? Mitä ovat olleet kivikauden jalokivet täällä Pohjolassa? Miten timjami ja neilikka liittyvät ihmisen esi-historiaan? Minna Pyykkö oli hammasaikamatkalla hammaslääkäri Timo Heinosen kanssa Luonnontieteellisessä keskusmuseossa.
Ovatko eläinten äänet musiikkia, ja voiko musiikilla viestitellä eläinten kanssa? Minna Pyykkö jutteli muusikko, äänitaiteilija Petri Kuljuntaustan kanssa hänen matkastaan luonnon äänien maailmaan. Ohjelmassa kuullaan lyhyt pätkä hänen improvisoinnistaan lintujen kanssa ja järvisimpukoiden äänistä.
Missä ovat kalojen korvat? Onko kampelalla yhtä hyvä kuulo kuin särjillä? Voivatko kalat myös jutella? Entä miltä kuullostaa mateen laulu? Minna Pyykkö jutteli aiheesta Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Teppo Vehasen ja äänitaiteilija Petri Kuljuntaustan kanssa.
Kuvanveistäjä Jenni Tieahon teoksia pääsee näkemään lähiaikoina eri puolilla Suomea. Ensi viikolla avautuu yksityisnäyttely Heinolassa, Hämeenlinnassa Metsien kuninkaalliset – yhteisnäyttely jatkuu tammikuulle, ja teoksia on tulossa myös mm. Espoon uuden pikaraitiolinjan reitille Espoon kaupungin, Vermon raviradan ja Espoon modernin taiteen museon yhteishankkeena. Jenni Tieahon teokset rakentuvat pääosin luonnonmateriaaleista. Minna Pyykkö jutteli hänen kanssaan siitä, miten tuohi, sammaleet, saniaiset, kävyt ja pajut taipuvat nykytaiteen kielelle.
Nyt eletään valkoposkihanhien syysmuuton aikaa. Minna Pyykkö jutteli valkoposkihanhien tarinasta Suomessa Suomen ympäristökeskuksen erikoissuunnittelija Markku Mikkola- Roosin kanssa.
Viime viikkoina on havaittu kuusitiaisten ennätysvaelluksia. Minna Pyykkö kävi runsas viikko sitten opettajajoukon mukana Hangon lintuasemalla päivänä, jolloin rikottiin siihenastinen Suomen kuusitiaisennätys!
Kasvit valmistautuvat talveen jo hyvissä ajoin. Mistä ne tietävät että syksy on tulossa? Miksi jotkut puut ovat keltaisia ja toiset punaisia? Varautuvatko havupuut mitenkään kylmiin aikoihin? Minna Pyykkö jutteli aiheesta kasvifysiologi dosentti Kurt Fagerstedtin kanssa.
Tänä syksynä Suomesta on löydetty maalle uusi tattilaji, joka sai viikko sitten nimekseen vaskitatti. Miten sieniä nimetään, miksi ne tarvitsevat suomenkieliset nimet ja miksi esimerkiksi kekkosenhapero ei olisi hyvä sienen nimi? Minna Pyykkö jutteli aiheesta Suomen sieniseuran nimistötoimikunnan puheenjohtajan Tapio Kekin kanssa.
Mitä tapahtuu, kun taidehistorioitsija ja biologi pysähtyvät saman taideteoksen äärelle? Markku Valkonen ja Pekka Niemelä ovat kiertäneet Euroopan taidemuseoita tutkien teosten luontoteemoja. Minna Pyykkö oli kaksikon matkassa Turun taidemuseossa juttelemassa veistosten ja maalausten eläimistä -hontelosta hirvenvasasta tarunhohtoiseen tikliin. Sarjan osa: 2/2
Mitä selviää, kun taidehistorioitsija ja biologi pysähtyvät katsomaan samaa maalausta? Markku Valkonen ja Pekka Niemelä ovat kiertäneet maailman taidemuseoita ja tutkineet maalausten maisemia. Minna Pyykkö pääsi kaksikon kanssa retkelle Turun taidemuseoon.
Raumalainen Hannu Rantala on ollut kiinnostunut ilveksistä jo lapsesta lähtien. Nykyään hän seuraa lähiseutunsa ilvesten elämää lukuisien riistakameroiden avulla, myötäelää niiden iloja ja suruja, ja tuntee vahvaa yhteyttä niihin. Ohjaaja Juha Suonpää innostui tekemään aiheesta elokuvan ilveskuiskaaja, joka saa nyt syyskuussa ensi-iltansa. Minna Pyykkö jutteli Hannu Rantalan ja Juha Suonpään kanssa ilveksistä ja siitä, millainen matka ilveskuiskaaja- elokuvan teko on ollut.
Lauantaina 26.8. juhlistetaan Suomen luonnon päivää yhdettätoista kertaa. Tänä vuonna päivä on ensimmäistä kertaa vakiintunut liputuspäivä, ja Suomi on ensimmäinen maa maailmassa, joka liputtaa luonnolleen. Minna Pyykkö oli retkellä Helsingin Lapinlahden rannassa Ympäristöministeriön erikoisasiantuntijan luontoharrastaja Matti Niemisen kanssa. He juttelivat Suomen luonnon päivästä, luonnon merkityksestä ja sellaisista luontokokemuksista, jotka muistaa loppuikänsä.
Turun yliopiston emeritusprofessori Erkki Korpimäki on tutkinut helmipöllöjä on yli 50 vuoden ajan. Minnas Pyykkö oli Kauhavalla hänen kotiseuduillaan metsäretkellä juttelemassa siitä, miten hän kiinnostui helmipöllöistä alunperin ja mitä kaikkea on tutkimusvuosien aikana selvinnyt.
Minkälainen entisajan suomalaisten metsäkäsitys oikein oli? voiko sitä tietää näin jälkikäteen? Minna Pyykkö jutteli folkloristi Liisa Kasken kanssa metsään liittyvästä mytologiasta, kansanperinteen susista, karhuista, muurahaisista ja Mielikistä, joka on eräänlainen metsän mieli.
Henrik Kettunen on ollut kiinnostunut kaloista jo 3-vuotiaasta lähtien ja tehnyt töitä uhanalaisten taimenten hyväksi vuosikymmenten ajan. Hän tekee aiheesta myös väitöskirjaa ja on järjestänyt talkoita jokien ja purojen kunnostamiseksi. Minna Pyykkö jutteli hänen kanssaan näistä taimenvuosista ja niiden opeista ja kävi kesäyöllä seuraamassa Espoon Finnoonpurolla pienpoikaskartoituksia taskulamppujen valossa.
