Luonto elää huhtikuussa voimallista aikaa, metsät ja pellot ovat täynnä lintujen ääniä ja varsinkin aamulla niiden konsertti on korvia huumaava. Leskenlehdet ja sinivuokot koristavat maata ainakin Etelä-Suomessa ja kohta kielojen ja lehtipuiden heleän vihreät sävyt täydentävät maisemaa. Suorassa lähetyksessä ovat toimittajina ovat Asko Hauta-aho ja Pirkka-Pekka Petelius. Studiossa juontajana on Markus Turunen.
Pöllöt ovat kautta aikojen kiehtoneet ihmisiä. Niiden paksu höyhenpeite, suuret silmät ja kyky lentää äänettömästi ovat sopeumia yölliseen, hiljaiseen elämään. Mitä pöllöt tekevät tähän aikaan vuodesta, onko niitä metsissä vähän vai paljon ja millainen pöllökevät on tulossa? Entä millainen on hyvä pöllöretki-ilma? Milloin kannattaa lähteä retkelle. Tähän perinteiseen kysymykseen on vaikea antaa vastausta. Pöllöt voivat huhuilla pakkasella, suojasäällä, sumussa tai tähtikirkkaassa yössä. Mutta pöllöt voivat olla myös hiljaa, vaikka ilma ihmisten mielestä tuntuisi huhuilemiseen erinomaiselta. Mitä sinä haluaisit tietää pöllöistä ja niiden elämästä. Soita ja kysy tai kerro havainnoistasi. Luonto-Suomen pöllöillassa asiantuntijana on Heikki Kolunen. Toimittajina ovat Juha Laaksonen ja Juha Blomberg.
Ähtärin eläinpuistossa tehdään joka päivä työtä lajien suojelun eteen. Kotimaisia lajeja ovat muun muassa metsäpeura, saukko, ahma, tunturipöllö ja kiljuhanhi. Mitä eläinpuistoon kuuluu näin kevättalvella? Miten eläimiä suojellaan? Kuinka kantoja vahvistetaan? Ja miten geneettinen monimuotoisuus säilyy? Puhumme Luonto-Suomessa lajiensuojelutyöstä Ähtärin eläinpuistossa intendentti Marko Haapakosken ja emeritusintendentti Mauno Seppäkosken kanssa. Ohjelman toimittavat Olli Koski ja Paavo Häikiö. Kuva: Milla Niemi / Metsähallitus
Talvella kuka tahansa voi lähteä jäälle kalaan. Esimerkiksi pilkkiminen onnistuu ilman kalastuslupaa, sitä saa harrastaa jokaisenoikeuksilla. Talvikalastusillassa keskustelemme siitä, kuinka pukeutua ja varustautua talviselle kalareissulle. Millaisilla pyyntivälineillä saa parhaan saaliin? Ja mitä kaikkea voi tapahtua ottipaikalla tai matkalla sinne? Kala-apajat valloittavat radioaalloilla kalastaja Mika Viitanen, Mikko “Peltsi” Peltola ja Markus Turunen. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle
Viikon luontoääniä on kuultu radiossa vuosikymmenien ajan ja tämän vuoden ensimmäinen laji korppi kuuluu radiossa ja Yle Areenassa maaliskuun alussa. Miten haastavaa luonnon äänittäminen on ja mitä konsteja tähän nykyään käytetään? Minkälaisia tilanteita ulkoäänityksissä tulee vastaan ja mitkä ohikiitävät hetket ovat tulleet hoidetuiksi? Luontoäänien taltioiminen ja matkiminen on mielenkiintoista puuhaa ja jokaiseen äänitteeseen liittyy aina tarina. Toimittajina ovat Asko Hauta-aho, Juha Laaksonen ja Juha Blomberg.
Luonto-Suomessa lähdemme silakan eli hailin jäljille. Tämä parvissa elävä sillin alalaji nousi keskusteluun viime vuoden syksyllä, kun Euroopan komissio ehdotti silakan kalastuksen lopettamista Pohjanlahdella ja Itämerellä. Lopulta kieltoa ei tullut, mutta kiintiöitä pienennettiin. Millainen kala silakka on? Missä se ui ja miten se voi tällä hetkellä? Ja miksi silakalle suunniteltiin kalastuskieltoa? Lisäksi millaista evästä tästä ravinteikkaasta ruokakalasta voi tehdä? Studiossa kysymyksiin vastaamassa ovat erikoistutkija Jari Raitaniemi Luonnonvarakeskuksesta sekä kala-asiantuntija Ari Saura. Ohjelman juontavat Olli Koski ja Juha Blomberg. Kuva: Kalle Purhonen / Yle
Illan hämärtyessä taivaalta voi havaita tuikkivia tähtiä. Mitä kaikkea taivas tarjoaa nähtäväksi juuri nyt? Millainen harrastus tähtien katselu on? Entä pääsevätkö yhä harvemmat meistä näkemään tähtiöiden ihmeitä lisääntyvän valon keskellä? Kerro meille oma tähtitarinasi tai kysy avaruudesta ja tähdistä. Paikalla studiossa ovat asiantuntijoina Anne Liljeström ja Tuukka Perhoniemi Tähtitieteellisestä yhdistyksestä Ursasta. Juontajina ovat Minna Pyykkö ja Paavo Häikiö. Kuva: Minna Pyykkö / Yle
Talvi tarjoaa upeita kokemuksia ja hienoja maisemia parhaimmillaan usean kuukauden ajan. Luonto-Suomessa pohditaan talven merkitystä meille suomalaisille. Kuuntelijoiden kanssa talvisia havaintoja suorassa lähetyksessä jakavat Pirkka-Pekka Petelius, Asko Hauta-aho ja Juha Blomberg. Kuva: Asko Hauta-aho
Pyöräily on hyvä tapa liikkua talvella. Työmatka taittuu kivasti, jos väylät ovat kunnossa. Metsäpolulle tai uralle voi puolestaan lähteä läskipyörällä pienelle retkelle luontoon. Talvipyöräily on kuntoa kohottavaa ja ympäristöystävällistä. Mitä sinä haluaisit kysyä talvipyöräilystä tai onko sinulla kokemuksia kerrottavana? Luonto-Suomen studiossa kuuntelijoiden kysymyksiin ovat vastaamassa talvipyöräilyn visionääri Pekka Tahkola ja Pyöräliiton toiminnanjohtaja Janne Paananen. Ohjelman juontavat Mikko "Peltsi" Peltola sekä Paavo Häikiö.
Rotta on levinnyt ihmisen mukana lähes kaikkialle maapallolla. Luulisi, että rotan on oltava erityisen sopeutuvainen ja lahjakas kaikessa, muuten se ei voisi menestyä erilaisissa olosuhteissa. Toisaalta voi myös ajatella, ettei rotta ole välttämättä erikoisen hyvä missään, mutta se pärjää keskivertoa paremmin kaikessa: juoksemisessa, kiipeämisessä, uimisessa, ravinnon etsimisessä, lisääntymisessä ja kolojen kaivamisessa. Rottia pidetään älykkäinä ja nopeasti oppivina eläiminä. Ne ovat ravinnon suhteen laatutietoisia, mutta joustavia. Rotat ovat epäileviä, eivätkä mene helposti ansaan. Ne muodostavat yhteisöjä, klaaneja, jotka puolustavat ravintolähteitään ja pesäpaikkojaan ulkopuolisia vastaan. Klaanin sisällä vallitsee arvojärjestys ja jäsenet tietävät asemansa yhteisössä. Rotat viihtyvät siellä, missä on ihmisiäkin. Ihmisillä ja rotilla on siis jonkinlainen suhde. Joillain alueilla rottia on niin paljon, että se koetaan ongelmaksi. Mistä rotat ovat aikoinaan tulleet ja miksi ne viihtyvät tietyillä kaupunkialueilla? Kuinka ne liikkuvat ja lisääntyvät? Soita ja kysy rotista tai kerro millaisia havaintoja sinulla niistä on. Luonto-Suomen rottaillassa asiantuntijoina ovat Heidi Kinnunen ja Paavo Hellstedt. Toimittajina ovat Juha Laaksonen ja Juha Blomberg. Kuva: Vesa Marttinen / Yle
Talvinen retki tarjoilee kesään tai syksyyn verrattuna erilaisia kokemuksia luonnossa kulkijalle. Maaston muodot katoavat lumen alle ja maisema näyttää erilaiselta. Kasveja ja kallioita koristaa lumi, huurre sekä jääpuikot ja hangessa voi nähdä eläinten jälkiä. Liikkuminen talvisessa luonnossa on myös erilaista. Aina voi nousta suksien päälle hiihtämään tai kulkea kinosten päällä lumikengillä. Talvella pääsee retkelle myös sellaisiin paikkoihin, joihin ei välttämättä kesällä ole asiaa. Millainen on ollut sinun paras talviretki luontoon? Mikä on sinun tapasi liikkua talvisessa luonnossa? Ja millaisia eväitä pakkaat mukaan talviretkelle? Talviretkeilyillassa annetaan ja saadaan hyvä neuvoja ja vinkkejä ulkona liikkumiseen. Studiossa ovat vieraana retkeilytoimittaja Joppe Ranta sekä luontoliikuntaohjaaja ja somevaikuttaja Marjukka "Maiju" Lahtinen. Toimittajina ovat Olli Koski ja Matti Ylönen.
Mitä luonnossa tapahtui vuonna 2023? Luonto-Suomessa keskusteltiin luonnon auttamisesta ja ilveksistä. Metsäradiossa piipahdettiin sammalmetsään ja Juha Laaksonen puolestaan vieraili ohjelmassaan alkuvuodesta kelluvalla saarella. Entä miten onnistui vedenalaisten niittyjen palauttaminen Minna Pyyköltä? Juontajana on Olli Haapakangas.
Talvi on rauhallista ja hiljaista aikaa luonnossa. Näin vuoden pimeimpänä aikana moni meistä kuitenkin muistelee mielellään sellaisia hetkiä, jolloin lintujen laulukausi oli parhaimmillaan. Metsien, kosteikkojen ja ranta-alueiden lintukuorot kuuluvat kevään ja kesän äänimaisemaan. Perinteisessä Linnunlaulujen toivekonsertissa kuuntelijat voivat toivoa omia suosikkilintujaan. Soita ja kerro miksi jokin laji miellyttää sinua. Toivotun lajin ei siis tarvitse olla laulutaidoiltaan mestari tai höyhenpuvultaan kaunis, riittää, että se on tehnyt jollain muulla lailla sinuun vaikutuksen. Kuuntelijoiden kanssa suorassa lähetyksessä keskustelevat Asko Hauta-aho, Juha Laaksonen ja Markus Turunen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle
Nyt eletään kaamosaikaa. Pohjoisimmassa Suomessa kaamos on jo alkanut ja etelämpänä valo vähenee aina talvipäivän seisaukseen asti. Kaamos näyttää Lapissa erilaiselta kuin Etelä-Suomessa, ja se vaikuttaa ihmisiin eri tavoin. Millainen on Lapin kaamos, eletäänkö siellä täydessä pimeydessä? Miksi Etelä-Suomessa on silloin niin harmaata? Ovatko revontulet erityisen aktiivisia juuri kaamoksen aikana? Millaista on liikkua ulkona, kun valoa on vähän tai ei ollenkaan, ja millaisia kokemuksia luonto silloin tarjoaa? Luonto-Suomessa vietetään kaamosiltaa. Soita ja kerro meille kaamosajan luontoelämyksistäsi. Kuuntelijoiden kysymyksiin kaamoksesta, revontulista ja luonnon hämäränhyssystä ovat vastaamassa saamenkielisistä uutisista tuttu Kaisa Aikio ja Arktisen avaruuskeskuksen päällikkö Jyri Heilimo. Suoran lähetyksen Utsjoelta toimittaa Anna-Kaisa Brenner ja studiossa juontajana on Markus Turunen.
Lintujen ruokintapaikan tapahtumia katselemalla on helppo opetella tuntemaan kotoiset talvilintumme. Lintulaudan äärellä voi myös seurata lintujen käyttäytymistä ja tarkkailla lintujen yksilöllisiä eroja. Miten luodaan turvallinen lintujen ruokintapaikka? Mihin se sijoitetaan ja millaisilla eväillä saa pihapiiriin mahdollisimman paljon vieraita. Miten talviruokinnat ovat vaikuttaneet lintukantoihin? Kysy lintujen talviruokinnasta tai kerro millaisia siivekkäitä ruokintapaikallasi on vuosien saatossa vieraillut. Luonto-Suomen talviruokintaillassa asiantuntijana on yli-intendentti Aleksi Lehikoinen, toimittajina ovat Juha Laaksonen ja Markus Turunen.
Luonto-Suomen myrskyillassa puhutaan syksyn ja talven myrskyistä. Voiko myrskyjä ennustaa ja miten ne nimetään? Miten myrskyjä voi valokuvata ja ylipäätään harrastaa? Millainen on myrskytutkimuksen historia? Asiantuntijoina ovat meteorologit Ari-Juhani Punkka ja Jari Tuovinen Ilmatieteen laitokselta, toimittajina Minna Pyykkö ja Juha Blomberg. Kuva: Juha Laaksonen / Yle
Marraskuun harmaassa metsässä huomio kiinnittyy vihreinä hohtaviin sammaliin. Kun kumartuu katselemaan niitä tarkemmin, voi hämmästyä niiden pieniä yksityiskohtia ja muotojen runsautta. Suomi on loistava sammalmaa. Meillä elää jopa 900 eri sammallajia, ja ne kaikki on nimetty suomeksi. Sammalia kasvaa soilla, lähteissä, metsissä, puiden rungoilla ja kivien pinnoilla. Linnut käyttävät niitä pesänpehmikkeenä, ja Aleksis Kiven runon oravakin nukkuu sammalvuoteessa. Myös ihmiset ovat osanneet hyödyntää sammalia monin tavoin mm. rakennuksissaan. Mitä sammalet oikein ovat? Miksi niitä on niin monia eri lajeja? Syövätkö jotkut eläimet sammalia? Mitä sammalet kertovat elinympäristöstään? Kysy sammalista tai kerro omia sammaltarinoitasi. Luonto- Suomen sammalillassa ovat asiantuntijoina Suomen Sammalseurasta Antti Kotilainen sekä Suomen ympäristökeskuksen tutkijat Krister Karttunen ja Kimmo Syrjänen. Juontajina Minna Pyykkö ja Juha Blomberg. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle
Syksy etenee lokakuussa jälleen kovalla vauhdilla ja kelloja siirretään kuun lopulla jo talviaikaan. Luonnossa kasvit ja eläimet ovat valmiita lumiseen kauteen, tänne jäävät linnut käyttävät koko valoisan ajan ravinnon hankintaan. Pohjolassa tuhannet tähdet syttyvät taivaalle ja täyteläinen kuu valaisee yöllistä maisemaa. Minkälaisia tuntemuksia syysrospuutto aiheuttaa ihmiselle ja voiko luonnon kokea voimallisesti myös syksyllä? Kuuntelijoiden kanssa syvintä ihmisluontoa, rospuuton kynnyksellä selvittävät Pirkka-Pekka Petelius, Asko Hauta-aho ja Juha Blomberg.
Mitatusti Suomen vanhin puu on lapinkataja, jonka iäksi laskettiin 1070 vuotta. Yksi syy puiden pitkään ikään on talvi, jolloin puiden aineenvaihdunta sammuu lähes täysin. Syksyllä valmistaudutaan talveen ja lehtipuut kertovat itsestään värein. Mutta miksi haapa voi olla sekä keltainen että punainen? Syksyllä ihan vierekkäiset koivut voivat olla keskenään erilaisia - yksi keltaisessa syysasussa ja kaveri vihreässä kesämekossa. Seisovatko siinä hidas varmistelija ja riskinottaja? Ovatko puut yksilöitä ja miten ne toimivat syksyllä? Onko pihassasi tai lähimetsässä sinulle tärkeä puu, josta haluaisit tietää lisää? Kuuntelijoiden kysymyksiin vastaamassa ovat arboristi Sami Kiema ja dosentti Henry Väre. Toimittajina Markku Sipi ja Heikki Tikkanen.
Osa linnuista muuttaa säännöllisesti Suomesta etelämmäksi talvehtimaan. Joillain linnuilla liikehdintä taas on epäsäännöllistä. Joinain vuosina esimerkiksi pähkinähakkeja, nakkeleita, taviokuurnia, käpylintuja, tikkoja ja närhiä on runsaasti liikkeellä ja joinain syksyinä niitä näkee vain vähän, jos lainkaan. Tänä syksynä kuusitiaisia on havaittu ennätysmäärin. Luonto-Suomessa puhutaan vaelluslinnuista. Mitkä tekijät vaikuttavat siihen, että joinain vuosina lintumassat lähtevät liikkeelle, ja mikä on niiden merkitys eliöyhteisölle? Kysy vaelluslinnuista tai kerro parhaat havaintosi. Studiossa asiantuntijana vastaamassa kysymyksiin on ornitologi Heikki Kolunen. Toimittajina ovat Juha Laaksonen ja Markus Turunen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle
Suomalaiset tekevät mielellään ruokaa kaloista, joita on itse pyydetty tai sitten haettu suoraan marketin tiskiltä. Kaupasta ostetaan monesti valmiita fileitä ja silloin ruodot eivät pääse yllättämään. Miten kalat kannattaa käsitellä pyyntitapahtuman jälkeen ja millä konsteilla niistä tehdään herkullista ravintoa kotioloissa tai retkellä? Tätä asiaa selvittelevät suorassa lähetyksessä Jukka ja Viivi Vesanen. Kalaruokaa maustetaan vielä pyyntitarinoilla. Toimittajina ovat Asko Hauta-aho ja Heikki Tikkanen. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle
Viikon luontoääniä on kuultu radiossa vuosikymmenien ajan ja tämä vuoden viimeinen laji viiksitimali esitellään syyskuun alussa. Miten haastavaa luonnon äänittäminen on ja minkälaisia konsteja tähän nykyään käytetään? Millaisia tilanteita on tullut vastaan ja mitkä hetket ovat tulleet hoidetuiksi? Luonnonäänien taltioiminen on mielenkiintoista puuhaa ja jokaiseen äänitteeseen liittyy aina tarina. Onko viime aikoina tullut uusia äänitteitä? Luonnonäänien illassa toimittajina ovat Asko Hauta-aho, Juha Laaksonen ja Juha Blomberg.
Lintujen syysmuutto on jo hyvässä vauhdissa. Syksyllä muuttajia on paljon enemmän kuin keväällä, Kesällä syntyneet poikaset ovat myös liikkeellä suunnistamassa ensimmäistä kertaa talvehtimisalueilleen. Mihin linnut Suomesta suunnistavat? Miten niiden muuttoa on viime vuosina tutkittu? Onko syysmuuton seuraaminen vaikeampaa kuin kevätmuuton? Odottavatko linnut syksyllä hyviä lähtötuulia? Onko niillä syksyllä yhtä kiire kuin keväällä? Auttaako linnunrata yöllä muuttavia suunnistamaan? Kerro muuttohavainnoistasi tai kysy aiheesta. Suora Luonto- Suomi lähetys tulee Espoosta luontotalo Villa Elfvikistä Laajalahden lintukosteikolta. Paikalla ovat asiantuntijoina lintututkijat Aleksi Lehikoinen ja Nadja Weisshaupt, sekä Oulussa etäyhteyden päässä eläinfysiologi Esa Hohtola. Toimittajina ovat Minna Pyykkö ja Markus Turunen. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle
Kaupungeissa on lukuisia erilaisia ympäristöjä, jotka luovat puitteet monipuoliselle elämälle. Kerrostalojen seinustoilla, nurmikentillä, joutomailla, omakotitalojen pihoilla, jopa karuilla asvalttipinnoilla on omat asukkinsa. Kaupungeissa kasvaa satoja eri kasvilajeja. Erilaisia selkärangattomia vipeltäjiä ja suurempia karvaturreja sekä siivekkäitä on myös runsaasti. Kalatkin kuuluvat monien kaupunkien lajistoon. Viime vuosina kaupunkien rakennuspaine on entisestään kasvanut. Asuntoja halutaan lisää, vanhoja alueita tiivistetään, puistoja nakerretaan ja asuntoja halutaan rakentaa myös vesialueiden päälle. Luonto on kuitenkin tärkeä myös kaupunkilaisille, miten se kestää tulevan kuormituksen? Olisiko jo aika rajoittaa rakentamista? Oletko huolissasi kaupunkiluonnon tilasta, mitä haluat tietää siitä? Millaisia luontohavaintoja olet kaupunkialueilla Suomessa tehnyt? Kysy tai kerro tarinasi. Asiantuntijoina lähetyksessä ovat professori Heikki Setälä, Riku Lumiaro ja Mikko Lagerström. Toimittajina ovat Juha Laaksonen ja Juha Blomberg. Suora lähetys Helsingin Lauttasaaren kartanolta. Kuva: Juha Laaksonen / Yle
Itämeri on ainutlaatuinen murtovesi-allas, jossa viihtyvät niin suolaisen kuin makean veden eliöt. Meren upeus näkyy varsinkin pinnan alla. Rakkohaurumetsät, sinisimpukkariutat ja suojaisat laguunit kuhisevat elämää, jonka voi löytää vain omasta merestämme! Mutta miltä näyttää Itämeren tulevaisuus? Miten ilmaston lämpeneminen ja vieraslajit vaikuttavat mereen? Entä mitä minä voin tehdä Itämeren hyväksi? Tiedätkö muuten miksi meriajokasniittyjä voi verrata trooppisiin sademetsiin tai koralliriuttoihin? Näihin ja muihin kysymyksiin vastaavat meriasiantuntija Meri Kallasvuo ja itämeritutkija Kim Jaatinen. Toimittajina Hannamari Vallila ja Juha Blomberg. Kuva: Hannamari Vallila / Yle
Kesällä monenlajiset pörriäiset ahkeroivat metsissä, pelloilla ja puutarhoissamme tarjoamassa pölytyspalvelujaan. Hyönteismaailman pörinä ja surina on kuitenkin huolestuttavasti vähentynyt ja pölyttäjien maailmanlaajuinen ahdinko tarvitsee huomiotamme. Miten voimme suojella luonnon monimuotoisuutta ja ruuantuotannolle tärkeitä pölyttäjähyönteisiä? Kannattaako perustaa hyönteishotelli, istuttaa ketokukkia tai vaihtaa hyönteismyrkyt biologiseen torjuntaan? Pölyttäjäillassa keskustellaan mehiläisistä, kimalaisista ja muista pölyttäjistä sekä mehiläistarhaajien ja viljelijöiden välisestä yhteistyöstä. Studiossa kysymyksiin vastaavat luontoasiantuntija Jani Järvi ja suojeluasiantuntija Eeva-Liisa Korpela. Lähetyksen juontavat Mirjami Smalén ja Juha Blomberg. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle
Kasteliero voi elää lähes 10-vuotiaaksi ja puolustautuessaan se ruikkaa selkäaukoistaan karvaan suihkun pedon kiusaksi. Metsän pohjassa viihtyvä kunttamato puolestaan voi vaaran uhatessa pilkkoa itsensä viiteen osaan, joista jokaisesta kasvaa uusi kunttamato! Madot ovat paitsi hämmästyttäviä myös arvokkaita olentoja: ilman matoja kasvimme kasvaisivat huonommin. Kleopatran aikaisessa Egyptissä matoja pidettiin niin suuressa arvossa, että niiden salakuljetuksesta rankaistiin kuolemalla. Mutta millainen on kastelieron koti ja miksi madot nousevat sateella maalle? Miten lierot pariutuvat? Luonto-Suomen matoillassa perehdytään kiehtoviin maan matosiin. Kuuntelijoiden havaintoihin ja kysymyksiin ovat vastaavamassa mestarilierot: professori Heikki Setälä ja erikoistutkija Visa Nuutinen. Toimittajina ovat Markku Sipi ja Juha Blomberg. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle
Luonto-Suomen ötökkäillassa pähkäillään luontomme pikkuvipeltäjiä, kaiken maailman surisevia ja ryömiviä otuksia. Näin kesällä niitä on liikkeellä enemmän kuin paljon! Voit esittää kysymyksiä luotomme hurmaavista, mielenkiintoisista tai jopa pelottavista ötököistä. Tai kertoa omista kokemuksistasi. Kysymyksiin vastaavat kovakuoriasiantuntija Ilpo Mannerkoski ja perhosasiantuntija Jaakko Kullberg. Juontajina Riku Lumiaro ja Markus Turunen. Kuva: Riku Lumiaro
Kesä on kukkien juhlaa. Niityt ovat parhaassa loistossaan ja tienpientareita täplittävät siniset harakankellot sekä punaiset ohdakkeet. Kukintaa säestää pörriäisten surina. Samaan aikaan moni kasvi alkaa jo kypsyttää hedelmiä ja siemeniä. Suomen luonto on täynnä mitä erilaisempia kukkia. Mitkä tekijät selittävät luonnonkukkien monimuotoisia värejä ja muotoja? Mitä luonnonkasveja sinä olet tänä kesänä kohdannut? Kuuntelijoiden kysymyksiin vastaamassa kasvitieteen professori Jouko Rikkinen sekä kasvibiologi Aino Peltola. Toimittajina Mikko Jalo ja Jyrki Hakanen. Kuva: Asko Hauta-aho / Yle
Kesästä otetaan kaikki irti Luonto Suomessa, kun ympärillämme on "kypsän kesän merkkejä". Studiossa ovat Pirkka-Pekka Petelius, Asko Hauta-aho ja Matti Ylönen.