Kielipuoli
About
Available on
Community
147 episodes
Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Tarja Larsson vastaavat yleisön kielikysymyksiin muun muassa sanoista bondata, koppeli ja nuijasota. Onko sanalle bondata suomenkielistä vastinetta? Onko koppeli ruotsinsuomalainen koiran talutushihna vai junavaunujen kytkentälaite tai jotain muuta? "Bondata tulee englannista ja tarkoittaa luoda tuttavuuksia tai ystävyyssiteitä, sen voi ilmaista eri tavoin suomeksi", sanoo Tarja Larsson. Riina Heikkilä kertoo, että Suomen murteiden sanakirjasta löytyy koko joukko merkityksiä sanalle koppeli.
Kirosanojen avulla voi sadatella, päivitellä, vahvistaa, huudahtaa tai solvata, kuvaa kielentutkija Ulla Tiililä Kotimaisten kielten keskuksesta. Kiroilun sanotaan myös kasvattavan kivunsietokykyä ja parantavan suorituskykyä. " Kiroilu on kuin verkkarit, hyvät ja mukavat, mutta eivät sovi kaikkiin tilanteisiin", sanoo päivittäin kiroileva biolääketieteenanalyytikko Suvi Vallius Kvist, joka saa kirosanoista pontta ja voimaa. Merja Laitinen merja.laitinen@sverigesradio.se
Ääniohjattavien laitteiden odotetaan pian kuuluvan joka kodin vakiovarusteisiin, mutta toistaiseksi laitteet puhuvat vain muutamia kymmeniä suurimpia kieliä, suomea melko kehnosti. Ääniohjattavia älylaitemarkkinoita hallitsevista yrityksistä Google kattaa noin 40 kieltä, Microsoft, Apple ja Amazon kymmenisen kukin, yksikään ei suomea hyvin. Teknologian kehitystä seuraava toimittaja Teemu Hallamaa Yle:stä kertoo, ettei Yle vielä voi tarjota sisältöjään älykaiuttimiin suomeksi. "Täällä Suomessa odotellaan, että nämä suuret alustat alkavat tukemaan suomen kieltä, jolloin niille on sitten helpompi tulla", teknologiatoimittaja Teemu Hallamaa sanoo. Merja Laitinen merja.laitinen@sverigesradio.se
Suomen murteiden sanotaan säilyvän vanhemmassa muodossa Ruotsissa kuin Suomessa. Ruotsista löytyy useimpien suomalaisten murteiden käyttäjiä, esimerkiksi Marja Peju, Eila Carlsson ja Mirjam Pilhjerta Torshällasta edustavat kolmea eri murrealuetta, Karhula, Sotkamo ja Turku. "Voi ajatella, että sanasto jää siihen missä se ollut kun muutti Suomesta pois", sanoo murretutkija Erkki Lyytikäinen, jonka mukaan suomen murteet ja ruotsinsuomi saavat erilaisia vaikutteita omista kieliympäristöistään ja kehittyvät eri suuntiin. Merja Laitinen merja.laitinen@sverigesradio.se
Moni on puhunut lapsena suomea, ehkä opetellut sitä hieman koulussakin, mutta sitten kielen kehitys on jysähtänyt paikalleen käytön puutteessa. Tutkimus osoittaa, että lapsen tasolle jäänyttä kieltä voi kehittää taitavan puhujan tasolle yhdistämällä eri menetelmiä etenkin jos käyttötilanteita kielelle on tarjolla ympäröivässä yhteiskunnassa. "Jos on puhunut suomea lapsena, kieli kehittyy aika nopeasti, kun sitä alkaa harjoittaa", toteaa suomen kielen opettaja ja tutkija Sari Pesonen Tukholman yliopistosta. Merja Laitinen merja.laitinen@sverigesradio.se
Aija Svensson tuntee olevansa eri ihminen eri kielillä englanniksi keveä ja huoleton suomeksi vakava, mutta aito. Äänen tutkimukseen syventynyt puhevalmentaja Marja Suurpalo sanoo, että toki itsestään voi antaa erilaisen vaikutelman eri kielillä. "Esimerkiksi äänen korkeus, voimakkuus, laatu ja puherytmi vaikuttavat, vieraan kielen puhuminen voi myös olla hankalaa ja se värjää puhetta". Merja Laitinen kielipuoli@sverigesradio.se
Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Tarja Larsson ovat koostaneet kymmenen uudissanan listan, sanat kuvaavat tavalla tai toisella 2010-lukua. Uusien sanojen aihepiirit ovat ilmasto, sosiaalinen media, politiikka, tasa-arvo ja kansanterveys. "Erikoisuutena mukana on harvinaisella tavalla muodostettu verbi, joka on vakiintunut suomenkielisiin mainoksiin", kertoo Riina Heikkilä. Merja Laitinen kielipuoli@sverigesradio.se
Ruotsissa asuville suomalaistaustaisille lapsille on tehty lukukirjoja, joissa kieltä on yksinkertaistettu, mukautettu ruotsin kielen värjäämään kielenkäyttöön ja/tai kirjoitettu kahdella kielellä. Kaikki lapset eivät tarvitse yksinkertaistettua kieltä vaan pystyvät lukemaan vaikeampaakin, jäävätkö he ilman kielellisiä haasteita? " En usko, että suomea hyvin taitaville lapsillekaan on haitaksi lukea yksinkertaistettuja kirjoja, mutta heille on tarjottava myös haastavampaa tekstiä ja näin teemme koulussa", sanoo peruskoulun opettaja Minna Tuovila. Merja Laitinen kielipuoli@sverigesradio.se
Musiikki helpottaa kielen oppimista monella tavalla. Melodia tukee muistamista, lauluissa on toistoa se auttaa, musiikki lisää motivaatiota, ääntäminen helpottuu, musiikki luo turvallisuutta ja yhteenkuuluvuutta. "Silloin kun laulaa niin sanat ja rakenteet jäävät paremmin mieleen", kertoo musiikin käytön hyötyjä oppimisessa tutkinut Jenni Alisaari Turun yliopistosta. Merja Laitinen kielipuoli@sverigesradio.se
Suomalaiset sananlaskut sisältävät sanoja, joita ei enää käytetä eikä edes aina ymmärretä. Monet sananlaskut ovat peräisin satojen vuosien takaa agraariyhteiskunnan ajoilta. Siksi niissä on vanhoja, vaikeaselkoisia sanoja esimerkiksi allikko ja pivo. Suomen kielen huoltajat Riina Heikkilä ja Tarja Larsson eivät silti anna sananlaskuille kuolemantuomiota:"Vanhoja sananlaskuja käytetään vielä ja uusia syntyy monella eri tavalla". kielipuoli@sverigesradio.se
Eläinten maailmasta löytyy monta sanontaa, joista Kielipuolen kielenhuoltajat saavat kysymyksiä. Mistä tulee sanonta Ellun kanat? Onko kuitti ostoskuitti vai väsynyt? Rutikuiva, sokeriserkku ja stöpseli. Mikä on yliö tai yläkertakirjoitus? Mikä on äimän käki? Kuppila ja kapakka, mikä ero niissä on? Mistä tulee sanonta selvä pyy? Ja mitä anekdootti oikein tarkoittaa? Kielipuoli kielipuoli@sverigesradio.se
Kielipuolen kielenhuoltajat tarttuvat kuuntelijoiden kysymyksiin. Ohjelma on kooste menneen vuoden kysymyksistä ja vastauksista. Vuoden viimeiseen Kielipuoli-ohjelmaan olemme keränneet kielenhuoltajien vastauksia kuuntelijoiden kysymyksiin menneeltä vuodelta. Tarkoittavatko äsken ja äskön samaa asiaa? Mikä ero on puusepällä ja kirvesmiehellä? Mitä tarkoittaa mikälie? Kuuluuko sanoa Övertorneå vai pitäisikö puhua Ruotsin Ylitorniosta? Kuinka pitkä virsta on? Mistä sana höyli on kotoisin? Pöllö on viisauden symboli, mutta miksi puhutaan pöllöistä ihmisistä? Millä lailla latinan kieli on vaikuttanut suomeen? Miten sanat hirveä ja julma ovat syntyneet?
Malmöläinen koomikko ja näyttelijä Anni Tuikka nauraa mielellään ja paljon ja ehkä eniten sukulaisten kanssa Suomessa. - Suomalaiset tulivat hyvin toimeen lenape-intiaanien kanssa Pohjois-Amerikassa 1600-luvulla ja oppivat heidän kieltään. - Viikon uudissana on ikävä internet-ilmiö valevideo. - Onko humpparella oikea sana ja mitä se tarkoittaa? Sen selvittävät kielenhuoltajat. - Joulukalenterin 23:n luukun takaa löytyy taiteilija Nina Kerola. - Henriikka Leppäniemi pakinoi Suomi-nostalgiasta, joka iskee joulun aikoina. Juontajana Malmöstä: Anna-Lotta Hirvonen Nyström.
Nuoret aikuiset kaipaavat suomen kieltä Skövdessä, ja Pellossa vanhukset välittävät kieltä ja kulttuuria lapsille. Sen lisäksi: - Pentti Salmenranta pakinoi vanhanaikaisesta suomesta. - Vuoden ruotsinsuomalainen sana nukkuma-aamu herättää reaktioita. - Marko Markoolio Lehtosalo sai vuoden vähemmistökielipalkinnon. - Digisyrjäytetty on viikon uudissana. - Kielenhuoltaja Tarja Larsson vastaa kuuntelijoiden kielikysymyksiin. - Kansallislaulukilpailu vaihtaa jälleen mannerta. Juontajana Malmöstä: Anna-Lotta Hirvonen Nyström
Nyt Kielipuolen ja Sisuradion kilpailu vuoden ruotsinsuomalaisesta ilmaisusta on ratkennut! Nadja Aulin ehdotti voittajaa.
Vieraana unkarilaissuomalainen Fabian Szotmár, joka on mato äitinsä äidinkielessä unkarissa. Saat myös selityksen sanonnalle "naama loistaa kuin Naantalin aurinko".
Italialainen Marco Bonacci rakastui Suomeen ja suomen kieliin. Islanninsuomalainen Marjakaisa Matthíasson käänsi islannin kielen sanakirjan suomeksi. - Italialaissyntyinen kirkkomuusikko Marco Bonacci ihastui Suomeen ensisilmäyksellä ja päätti opetella maan molemmat viralliset kielet. Myöhemmin löytyi myös suomalainen elämänkumppani, jonka kanssa Marco nyt asustelee Skånessa. - Marjakaisa Matthíasson on islannin kielen pauloissa, hän on kääntänyt verkkosanakirjan Islexin suomeksi, islex.fi on vapaasti käytettävissä verkossa. - Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Tarja Larsson määrittävät muunmuassa sen, millainen alue on sydänala ja mistä pohjalaisesta sanasta juontaa juurensa sana pärstä. - Viikon uudissana on hävikkiruokakaappi. - Viikon kolumnisti on Maziar Farzin. - Juontajana Merja Laitinen.
Anni Vänskä pitää kielistä ja opettelee niitä mielellään. Hindi on yksi kielistä joita hän puhuu, mutta hän osaa myös venäjää ja muitakin kieliä. - Pakinassaan Henriikka Leppäniemi kertoo, miten voi käydä kun heittäytyy nettideittailuun. - Fregaani on viikon uudissana. - Kielenhuoltajat vastaavat tuttuun tapaan kuuntelijoiden kysymyksiin, kuten tähän: Mitä tarkoittaa kustomoida? - Göteborgissa suomen kielen kurssit aikuisille ovat suosittuja. - Lapsille voi ja kannattaa kirjoittaa myös herkistä aiheista, sanovat lastenkirjailijat Sebastian Matar ja Eya Le Wartie. - Viikon kansallislaulukilpailu jatkuu. Juontajana Malmöstä: Anna-Lotta Hirvonen Nyström. Kielipuoli kielipuoli@sverigesradio.se
Kirjailija, toimittaja, japanologi Monica Braw Lompolo pääsi Japanissa suomen kielen makuun, toki myös japanin. Kielenhuoltajat kertovat, mitä vaaralliset riidenmarjat ovat. - Monica Braw Lompolo kertoo kuinka hän aikoinaan selätti suomen kielen kun se puraisi häntä Japanissa rakkauden merkeissä. - Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Tarja Larsson selittävät mitä ovat riidenmarjat ja miksi sanotaan ihmisten ilmoille. - Pentti Salmenranta miettii ääntämistä kun lauseessa on useita eri kieliä. - Viikon uudissana on dyykata. - Juontajana Merja Laitinen.
Monelle tunnekieli on ensin opittu kieli, toisilla tunnekieli vaihtelee. Kapulakielelle löytyy odottamaton merkitys.
Lundissa Iida kaipaa suomalaista seuraa lapsilleen. Skövdessä perheille pidetään kaksikielistä lauantai-ohjelmaa. - Kielenhuoltajat kertovat muun muassa mitä tarkoittaa "tuli susi". - Viikon uudissana on "kotihäpeä". - Kansallislaulu-kilpailu jatkuu. - Viikon kolumnisti on Kristian Borg. - Ohjelman juontaa Anna-Lotta Hirvonen Nyström, Malmöstä.
Pelien ja filmien koukuttamat saattaisivat tarttua hyvään selkokieliseen tarinaan, uskoo Muumi-tarinoita selkokielelle mukauttanut Jolin Slotte.
Tutkija ja runoilija Tuija Nieminen Kristofersson antaa neuvoja kirjoittamiseen, hän kirjoittaa niin runoja kuin tieteellistä tekstiäkin. - Runon teksti pulppuaa omasta luovuudesta, faktatekstin täytyy kestää toisten tutkijoiden syyni, erittelee Tuija Nieminen Kristofersson kirjoittamisiaan. - Tutkija ja kirjallisuuskriitikko Fredrik Hertzberg on kirjoittanut tiiliskiven omaperäisestä suomenruotsalaisesta runoilijasta Gunnar Björlingistä, jonka runoja ei ole vielä tulkittu loppuun. - Viikon kolumnisti Henriikka Leppäniemi on tuottanut kaunokirjallisia kirjoja, mutta tällä hetkellä hänelle ei oikein maistu sen paremmin kirjoittaminen kuin lukeminenkaan. - Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Tarja Larsson pureutuvat opiskelu- ja hevosurheilusanoihin Juontajana Merja Laitinen kielipuoli@sverigsradio.se
Heli Tissari on kahden muun kielentutkijan kanssa tutkinut vihan käsitettä. Kuuma kesä toi sanastoon paahtopaisteen ja pullamössö liitetään sukupolviin. Kielipuolen aiheita: - Viha on suomalaisille tärkeä tunne, kertoo tutkija Heli Tissari. Nettikeskustelussa vihaa harvoin tunnetaan itse, vain muut ovat vihaisia. - Kielenhuoltaja Tarja Larsson luettelee kuuman, kuivan kesän synnyttämiä hellesanoja. - Pentti Salmenranta ottaa pakinassaan selvää siitä, mikä onkaan oikein se pullamössösukupolvi, josta puhutaan. - Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Tarja Larsson vastaavat kuulijoiden kysymyksiin muun muassa sanoista hirveä ja julma. - Uusi kansallislaulu arvattavana, viime viikkoinen on selvillä. Juontajana Merja Laitinen kielipuoli@sverigesradio.se
Sopraano Noora Karhuluoma joutuu harjoittelemaan monien kielten oikeinlausumista ammatissaan. - Oopperalaulajan on kuulostettava uskottavalta niillä kiellä, joilla laulaa ja sisäistettävä kielten pienetkin sävyt, kertoo sopraano Noora Karhuluoma. - Taiteilija Sandra Wasara Hammare tuntee samankaltaista ulkopuolisuutta kuin ihmisten kieltä taitamaton Frankensteinin hirviö, koska ei osaa vanhempiensa kieliä. Sandra Wasara Hammaren Frankensteinin hirviöön liittyviä töitä on parhaillaan esillä taidenäyttelyssä Uumajassa. - Miksi monesti sanotaan että tehdään jotain itse eikä yksin, kyselee Annika Lantto kolumnissaan. - Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Tarja Larsson tarttuvat muun muassa sanontaan kieli keskellä suuta. - Juontajana Merja Laitinen.
Purjelentäjä Riikka Vilkunalla on hyötyä kielitaidoistaan kun harrastus vie maailmalle. Kristian Borg kuuluu ensimmäistä kertaa pakinoitsijana Kielipuolessa. - Kielenhuoltajat vastaavat muun muassa miksi viisaasta pöllöstä on tullut hölmö. - Kuuma kesä tuotti uusia hellesanoja. - Suomea voi opiskella kolmessa yliopistossa Ruotsissa. - Suomenkielistä opetusmateriaalia kaivataan. - Minkä maan kansallislaulu kuullaan tänään? - Antologiaa kotipaikasta tehdään Etelä-Ruotsissa. Juontajana Malmöstä: Anna-Lotta Hirvonen Nyström, anna-lotta.nystrom@sverigesradio.se
Andreas Nordmanin mielestä suomi on helppoa, paitsi sijamuodot ja päätteet. Maaherra Anneli Hulthén myös osaa suomen kieltä. Kielipuolen aiheita: - Skånen maaherra Anneli Hulthénilla on suomen kielen oppimisessa kotikenttäetu, sillä hänen äitinsä tuli sotalapsena Suomesta Ruotsiin. Vaikkei hän puhunutkaan lapsilleen suomea, käytiin Suomessa tapaamassa suomenkielistä sukua. - Andreas Nordmanin kiinnostus suomen kieleen heräsi jo 17-vuotiaana ja elää vieläkin liki 20 vuotta myöhemmin. Tv ja Suomi-seura ovat hyvänä apuna kiinnostuksen ylläpitämisessä. Jos sijamuotoja ja päätteitä ei olisi, kielen oppimisessa ei olisi esteteitä, Andreas ajattelee. - Mistä kielestä tulee sana töpseli/stöpsel? Kielenhuoltajat Tarja Larsson ja Riina Heikkilä vastaavat. - Hellekesä synnytti useita uusia hellesanoja! - Kolumnistina Maziar Farzin, juontajana Merja Laitinen. kielipuoli@sverigesradio.se
Ensimmäinen kveeninkielinen lastentarha on avattu Pohjois-Norjassa, Kristian Niemi opetteli hindiä ja Riitta Taipale kirjoitti kirjan metsäsuomalaisten kielestä. - Kveeninkielisiä kielipesiä on Norjan Ruijassa ollut, mutta parin kokeilun jälkeen nyt on avattu myös kveeninkielinen lastentarha. - Kristian Niemellä oli hyötyä suomen kielen taidosta hindiä opetellessa. - Riitta Taipale tuo kirjassaan Elonkerta ennen esiin metsäsuomalaisten kieltä. - Henriikka Leppäniemi pakinoi menneen kesän säistä. - Juontajana Merja Laitinen. kielipuoli@sverigesradio.se
Bosnialaispoika Emirille sijaiskodin tarjonneen Hakalan perheen isä Tommi aikoo opetella bosniaa. Birgitta Rantalo on päättänyt antaa lapsilleen meänkielen. - Korpilompololainen Birgitta Rantalo tahtoo lastensa oppivan meänkieltä, samalla hän yrittää pitää oman meänkielen taitonsa kunnossa. - Hakalan perheessä Emir- pojalle halutaan antaa mahdollisuus omaan äidinkieleensä bosniaan, isä Tommi on päättänyt tukea Emirin kielikehitystä opettelemalla itse bosnian kieltä. - Kielenhuoltajat Riina Heikkilä ja Tarja Larsson selvittävät muunmuassa näsäviisas- sanan alkuperää ja merkitystä. - Pentti Salmenranta funtsii kolumnissaan että jos esim sanonta tai päivänpolttava vitsi, vanhenee, se tuntuu heti paljon vanhemmalta kuin vaikka 50 vuotta sitten keksitty neronleimaus! - Juontajana Merja Laitinen. Kielipuoli kielipuoli@sverigesradio.se
Tässä ohjelmassa saamme kesäisiä kirjavinkkejä, vaalisanastoa, vastauksia kuuntelijoiden kysymyksiin ja tuoreen pakinan. - Ei kesää ilman kirjoja - kääntäjä Camilla Frostell antaa parhaat kirjavinkkinsä. - Maltan kieli ei ole uhanalainen, mutta silti melko pieni ja hyvinkin kiinnostava. Sarjamme pienistä kielistä jatkuu. - Syksyllä Ruotsissa pidetään vaalit, sen vuoksi saamme vaalisanaston kielenhuoltajilta. - Pentti Salmenrannan pakina käsittelee liputtamista ja juhannusta. - Viikon uudissana on roskajuoksu. Kielipuoli kielipuoli@sverigesradio.se
