Ajatuksia kaupungista
About
Available on
Community
69 episodes
Miten osallistaa asukkaita kaupungin päätöksentekoon? Miten tukea asukaslähtöistä toimintaa? Mistä Helsingin osallisuusmalli oikein koostuu? Onko osallisuusmalli pelkkä demokratian sumuverho? Ajatuksia kaupungista pureutuu tällä viikolla osallisuuden käsitteeseen ja osallistuvan budjetoinnin saloihin oppaanaan Helsingin kaupungin kaakkoisen suurpiirin ja Vuosaaren Stadiluotsi Pauli Saloranta.
Maaliskuussa ilmestynyt Kenen kaupunki? -pamfletti käsitteli helsinkiläisiä kulttuuriympäristöjä ja kaupunkisuunnittelua. Pamfletti on herättänyt runsaasti julkista keskustelua, mutta Jussi ja Noora nostavat esiin vielä kaksi tähän asti sivurooliin jäänyttä näkökulmaa: yleiskaavan viitoittamat linjaukset ja toisaalta suomalaisen erityissuhteen historiallisiin ympäristöihin.
Arkkitehdit Anne Lacaton ja Jean-Philippe Vassal voittivat keväällä Pritzker-palkinnon, arkkitehtuurin alan arvostetuimman huomionosoituksen. Heidän arkkitehtuurinsa on hyvin vähäeleistä ja eräs heidän tyyppisuunnitelmistaan on lähiökerrostaloihin rakennetut valoisat parvekevyöhykkeet. Mitä voimme oppia Lacaton-Vassalin arkkitehtuurista? Voiko kultamitaliratkaisuja tuoda Ranskasta Suomeen noin vain?
Yksinasuvia on Suomessa yli 1,2 miljoonaa. Helsingissäkin 49 prosenttia asuntokunnista on yhden hengen talouksia. Miten yksinasuvien suuri osuus otetaan huomioon asuntopolitiikassa? Keitä yksinasuvat ovat? Yksinasuvien tilannetta meille valottaa Yksinasuvat ry:n puheenjohtaja Raija Eeva.
Kohtuuhintainen asuminen -trilogia tulee päätökseensä, kun Noora ja Jussi kiteyttävät kohtuuhintaisen asumisen merkityksen koko kaupungin toiminnalle. Onko kohtuuhintainen asunto ihmisoikeus, yksilön lottovoitto vai yhteiskunnan kokonaisetu? Kuuntelemalla selviää. Selvennys: Noora puhuu jaksossa ARA-asuntojen tulorajoista, mutta ne olivat käytössä vain vuosina 2017-2018, eivät siis enää.
Oscar Wilde totesi: ”Kyynikko on ihminen, joka tietää kaiken hinnan, mutta ei minkään arvoa.” Emme ryhdy kyynikoiksi, mutta tällä viikolla selvitämme rakentamisen kustannuksista kaiken, minkä tunnissa ehdimme. Vieraanamme on hankesuunnittelupäällikkö, arkkitehti Ifa Kytösaho, joka on tehnyt pitkän uran rakennuttamis- ja kehittämistehtävissä. Kuuntele, niin tiedät, minkälaisista puroista rakentamisen kustannukset syntyvät! Äänen jälkikäsittely @tuomas-paavola-1
Ajatuksia kaupungista -podcast palaa vuoden vaihteen talviuniltaan internetin radioaalloille ja feministisen kaupunkisuunnittelun pariin. Mutta mitä feminismi kaupunkisuunnittelulle tarjoaa? Miten kävely liittyy feminismiin? Entä onko kaupunkisuunnittelun sukupuolivaikutuksia mahdollista mitata? Näihin, ja moniin muihin kysymyksiin vastaa vieraamme, Femma planning -konsulttitoimiston perustaja Milla Kallio. Hän toimittaa tahollaan myös Lähiömysteeri -podcastia, jota suosittelemme lämpimästi. Tervetuloa mukaan! Äänen jälkikäsittely @tuomas-paavola-1
Asukkaat arvostavat lähiluontoa tunnetusti paljon ja kuluneena korona-vuonna lähimetsät ja -rannat ovatkin olleet vielä tavallista suositumpia. Luontoarvot ja kaupunkirakentaminen ovat kuitenkin toisinaan ristiriidassa. Onko kaupunkirakenteen tiivistämistä ja luontoarvoja mahdollista sovittaa yhteen ja mitä seikkoja siinä on huomioitava? Vieraamme ympäristötarkastaja Tuomas Lahti valaisee luontoarvojen ja ympäristölainsäädännön saloja! Äänen jälkikäsittely @tuomas-paavola-1
Minkälaisia ympäristön laatutekijöitä asukkaat arvostavat ja miten ihmiset nykyisen elinympäristönsä kokevat? Miten niitä on mahdollista tutkia? Ajatuksia kaupungista -podcastin vieraana tällä viikolla maankäytön suunnittelun professori Marketta Kyttä Aalto-yliopistosta. Hän valottaa muun muassa urbaanien asujien erilaisia profiileja, sekä paikkatiedon hyödyntämisen mahdollisuuksia kaupunkisuunnittelussa, hyvinvoinnin edistämisessä ja kaupungin laajemmassakin kehittämisessä. Lisätietoa Marketan tutkimusaiheista ja -tuloksista muun muassa Uudenmaan liiton blogissa: https://www.uudenmaanliitto.fi/aluekehitys/tulevaisuuskirja/uusi_urbaani/urbaanit_heimot_kestavat_elamantavat_ja_hyvinvointi.36665.blog Äänen jälkikäsittely @tuomas-paavola-1
Korona-aika on ollut monella tavalla poikkeuksellista ja (toivottavasti!) meille kaupunkilaisille ainutkertainen kokemus. Kaupungit ovat kuitenkin kokeneet lukemattomia kulkutautien aaltoja - onko koronalla siis vaikutusta kaupunkeihin? Äänen jälkikäsittely @tuomas-paavola-1
Elämme rakennusten, arkkitehtuurinkin, ympäröiminä. Mutta missä pidetään uusien rakennusten mitalikahvit? Arkkitehtuurimuseossa esitellään parhaillaan Suomen Parasta (tm) arkkitehtuuria viimeisen parin vuoden ajalta Katsaus 2020 -näyttelyn muodossa. Mutta mitä valikoima kertoo ajastamme ja miten rakennuksiin oikein voi tutustua näyttelysalissa? Ajatuksia kaupungista tutkii. Linkki Suomi Rakentaa 9 -näyttelyn verkkosivuille (vuodelta 1998!), jotka jaksossa mainittiin: http://www.kaapeli.fi/finnisharchitecture/traditio.htm Äänen jälkikäsittely @tuomas-paavola-1
Ostoskeskukset, eli tutummin ostarit, ovat jokaiselle suomalaiselle tuttu paikka, jossa on käyty jätskillä, ostoksilla, kaljalla ja kampaajalla. Ostareita rakennettiin 1950-1970-luvuilla täyttämään lähiöasukkaiden päivittäiset tarpeet ja ostari toimikin usein lähiön keskuspaikkana - eräänlaisena torin korvikkeena. Entä mitä lähiöille kuuluu nyt? Autoistuminen on vapauttanut lähiöiden asukkaat asioimaan lähiostaria kauempana, eivätkä pankit kilpaile lähikonttoreiden avulla lähiöasukkaiden sieluista. Onko ostareille mahdollista keksiä uutta käyttöä vai onko Myllypuron tie kaikkien ostareiden tie? Ajatuksia kaupungista sukeltaa tällä viikolla ostareiden maailmaan ja pohtii, onko lähiökulttuurin, ostarien arkkitehtonisten arvojen ja täydennysrakentamispotentiaalin välillä löydettävissä yhteistä maaperää. Äänen jälkikäsittely @tuomas-paavola-1
Kaupungistuminen kiihtyy ja yhä suurempi osa asuntokunnista on yhden hengen talouksia. Keväällä 2021 järjestettävät kuntavaalit lähestyvät. Näin ollen tilausta kohtuuhintaiselle asumiselle sekä puheelle kohtuuhintaisesta asumisesta on yhä suurempi ja ehdokkaat lupaavat kilpaa lisää kohtuuhintaisia asuntoja. Mutta mitä kohtuuhintaisuudella itse asiassa tarkoitetaan? Vaikeaan - mutta kiinnostavaan - kysymykseen pyrimme vastaamaan oppaanamme vieraamme Elina Sutela, joka toimii väitöskirjatutkijana Turun yliopistossa. Äänen jälkikäsittely @tuomas-paavola-1
Raikkaan harmaa! Iloisen valkoinen - tyylikäs musta. Miksi harmaan skaala vetoaa arkkitehteihin, kun on aika miettiä julkisivuväritystä? Minkälaisia mielikuvia ja filosofista taustaa värien käyttöön liittyy? Ajatuksia kaupungista perehtyy tällä viikolla väreihin arkkitehtuurissa ja erityisesti rakennusten julkisivuissa. Sukellamme lyhyesti julkisivuvärityksen punamultaiseen historiaan sekä pohdimme värien ja materiaalisuuden suhdetta. Onko värien käyttö kuitenkin pelkkää turhanpäiväistä koristelua ja petkuhuiputusta? Kuuntele, niin tiedät. Äänen jälkikäsittely @tuomas-paavola-1
Teollisuus, tavaroiden liikuttelu ja satamajätkät olivat menneiden aikojen Helsingille elintärkeää pöhinää - ja siltä Helsingin rannat myös näyttivät. Teollisuuden ja logistiikkakeskusten siirtyminen kauemman kaupungista on mahdollistanut merkittäviä muutoksia ja uudistuksia kaupungissa halki vuosikymmenten - viimeisimpänä Vuosaaren sataman vapauttamien alueiden rakentaminen. Entä mitä seuraavaksi? Mikä on matkustajaterminaalien kohtalo ja minkälaisen julkisivun nykypäivän digi-Helsinki haluaa maailmalle Eteläsatamassa rakentaa? Äänen jälkikäsittely @tuomas-paavola-1
Mitä rakentamisen ja kaupunkisuunnittelun saralla tapahtui kesän aikana? Helsingin ydinkeskusta ehti ainakin kuihtua ja Senaatintori nousta kukoistukseen. Lisäksi tuomme tuoreita uutisia ostoskeskusrintamalta! Ajatuksia kaupungista -podcast palaa kesätauolta pienen suuren lehdistökatsauksen kera. Äänen jälkikäsittely @tuomas-paavola-1
Arkkitehtuuri- ja designmuseon muodostamaa Uutta Museota on valmisteltu kaksi vuotta ja toivottu hartaasti vielä pidempään. Hallitus myönsi hankkeelle lisätalousarviossaan 60 miljoonaa euroa, joten museon toteutuminen on taas vähän lähempänä! Mutta mistä museohankkeesta on kyse ja miksi eriskummallisen näköisiä, vilkkuvia museorakennuksia nousee maailman metropoleihin (sekä kuihtuviin teollisuuskaupunkeihin!) kiihtyvään tahtiin? Kenelle museota rakennetaan ja millainen sen pitäisi olla? Äänen jälkikäsittely @tuomas-paavola-1
Miten Suomen yläosastaan levenevä väestöpyramidi vaikuttaa kaupunkisuunnitteluun ja asumiseen? Ikääntynyt väestö on yhä terveempää ja heitä on yhä enemmän: vuonna 2030 meillä on jo lähes puoli miljoonaa yli 80-vuotiasta. Harmaantuvan kaupungin arvoitusta saapuu Nooran ja Jussin kanssa ratkomaan arkkitehti ja Aalto-yliopiston tutkijatohtori Ira Verma. Äänen jälkikäsittely @tuomas-paavola-1
Rakentaminen, rakennusmateriaalien valmistus ja rakennusten käyttö tuottavat noin kolmasosan kasvihuonepäästöistä Suomessa. Ympäristöministeriössä valmisteltu ja parhaillaan testikäytössä oleva Rakennusten hiilijalanjäljen arviointimenetelmä on yksi merkittävä työkalu rakentamisen ilmastovaikutusten selvittämiseen koko rakennuksen elinkaaren ajalta. Rakennusten hiilijalanjäljen arviointimenetelmään ja sen merkitykseen meidät perehdyttää ympäristöministeriön erityisasiantuntija, arkkitehti TkT Matti Kuittinen. Äänen jälkikäsittely @tuomas-paavola-1
Muraalit eli seinämaalaukset ovat yleistyneet suomalaisten kaupunkien katukuvassa pitkin 2010-lukua ja maalaukset herättävät kaupunkilaisissa niin ihastuksen kuin inhotuksen tunteita. Mistä muraalit tulivat ja mitä ne ajastamme kertovat? Ajatuksia kaupungista pohtii 50. jaksonsa kunniaksi kaupunkikuvan, katutaiteen ja kitchin teemoja. Äänen jälkikäsittely @tuomas-paavola-1
Suomessa on lähes 90 000 asunto-osakeyhtiötä, joissa asuu yli 2,5 miljoonaa henkeä. Ulkomailla asunto-osakeyhtiö ei kuitenkaan ole läheskään yhtä suosittu tapa järjestää rakennuksen omistamista ja asumista. Mistä se johtuu? Poikkeusaikojen kunniaksi Ajatuksia kaupungista -podcast lähestyi kysymystä lukupiirin hengessä. Tutustuimme Kansan osake, suomalaisen asunto-osakeyhtiön vaiheet -teokseen sekä Juhana Heikosen artikkeliin Töölön yksityiset taloyhtiöiden rakennuttajat (Rakennettu Ympäristö 1/2020). Linkit molempiin teksteihin löytyvät alta. https://issuu.com/kiinteistoliitto/docs/kansanosake https://proofer.faktor.fi/epaper/RY120/?fbclid=IwAR2YPg-mQa0-zpaBR2tjCjqICUQbBda5Yv93JBEJnJqAMvqaOjSo1IDwFzM&fbclid=IwAR2YPg-mQa0-zpaBR2tjCjqICUQbBda5Yv93JBEJnJqAMvqaOjSo1IDwFzM Äänen jälkikäsittely @tuomas-paavola-1
Mitä yhteistä on avaruusasemilla, luostareilla ja omalla kotisohvallasi? Kaikissa paikoissa joutuu - ainakin toistaiseksi - elämään jonkinasteisessa eristyksessä muusta maailmasta. Ajatuksia kaupungista pureutuu tällä viikolla eristyksissä elämisen historiaan ja edellytyksiin. Mikä astronautteja alkaa ensimmäisenä kyrsimään? Miksi sairaalasängystä on tärkeää nähdä ulos luontoon? Kuuntele, niin tiedät! Äänen jälkikäsittely @tuomas-paavola-1
Suomalaista asuntoarkkitehtuuria on moitittu niin monotoniseksi massatuotannoksi kuin aivan liian kalliiksi toteuttaa. Asunnot puolestaan ovat järjestään aivan liian pieniä sekä keskimäärin aivan mahdottoman suuria. Mistä asuntosuunnittelussa sitten on oikein kysymys ja mihin se on kehittymässä? Studiossa asumisen, asuntosuunnittelun ja asuntotuotannon saloja avaa meille asuntosuunnittelun tutkijatohtori Jyrki Tarpio Tampereen yliopistosta. Äänen jälkikäsittely @tuomas-paavola-1
Internet ja sosiaalinen media ovat muuttaneet maailman - ja niin myös keskustelun kaupunkisuunnittelusta ja kaavoituksesta. Lisää kaupunkia Helsinkiin -ryhmä perustettiin Facebookiin reilu 10 vuotta sitten ja siitä on sittemmin kasvanut yli 18 000 jäsenen foorumi, jossa etsitään ja esitetään vaihtoehtoja kaupunkisuunnittelun vakioratkaisuille - tavoitteena urbaanimpi Helsinki. Mutta missä keskustelu oli ennen LKH-ryhmää ja ketkä sitä kävivät? Entä ketkä keskustelevat nyt? Syväanalyysin LKH -ryhmästä, sen merkityksestä, saavutuksista ja tulevaisuudesta, suorittaa kanssamme ryhmän perustaja, tekniikan tohtori Mikko Särelä. Äänen jälkikäsittely @tuomas-paavola-1
Mistä rakentamisesta, kaupunkisuunnittelusta ja arkkitehtuurista oikein löytää tietoa? Missä käydään alan kuumin debatti? Entä onko internet tehnyt arkkitehtuurijulkaisuista(kin) tarpeettomia? Kuka kirjoittaa ja kenelle? Tällä viikolla Ajatuksia kaupungista -podcast selvittää rakennetun ympäristön julkaisutoiminnan nykytilan ja tulevaisuuden suunnan. Selvitysmatkalla meitä tukee, sparraa ja johdattaa arkkitehtuurin teorian vanhempi yliopistolehtori ja kirjakauppias Anni Vartola. Jakson sivutuotteena koostimme myös listaa hyvistä arkkitehtuurin, yhdyskuntasuunnittelun ja rakentamisen tietolähteistä (aina kirjakaupoista verkkoalustoihin). Kommentoi dokumenttiin, jos oma, salainen sienipaikkasi puuttuu listasta! https://tinyurl.com/ark-l-hteet Äänen jälkikäsittely @tuomas-paavola-1
Tampereelle suunnitteilla oleva jugend-henkinen rakennus on herättänyt laajasti keskustelua niin arkkitehtien kuin - ja ehkä erityisesti - suuren yleisön keskuudessa. Mutta mistä kaikesta on kyse, kun lainataan arkkitehtuurin tyylipiirteitä yli sadan vuoden takaa? Onko kyseessä arkkitehtuurin taantumus vai kaupunkikuvan eheytys? Äänen jälkikäsittely @tuomas-paavola-1
Vuoden viimeisen jakson kunniaksi Ajatuksia kaupungissa lähtee reissuun! Kohteena on nykyisin Suomen joulupääkaupunkina tunnettu Turku, mutta 200 vuotta sitten kyseessä oli Suomen suuriruhtinaskunnan tuore pääkaupunki, jonne perustettiin uusia virastoja ja jonne virtasi venäläistä sotaväkeä upseeristoineen. Uudet instituutiot merkkihenkilöineen toivat piristysruiskeen Turun seuraelämälle ja sen siivittämänä kaupunkiin rakennettiin maan ensimmäinen seurahuone (1812), joka myöhemmin muutettiin kaupungintaloksi, kuten Helsingissäkin. Ajalle oli tyypillistä myös muiden uuden tyyppisten, sosialiseeraamiseen soveltuvien tilojen ja rakennusten esiinmarssi: teatterit, wieniläistyyppiset konditoriat, promenadi-puistot ja konserttisalit. Minkälaista urbaani pöhinä oli 200 vuotta sitten? Miten on mahdollista saada tietoa tai tutkia seurapiirielämää 1810-luvulla? Miten teatterissa tuolloin käyttäydyttiin? Aikamatkalle Turun seurapiireihin meidän johdattaa historiantutkija Topi Artukka, joka viimeistelee parhaillaan väitöskirjaansa “Tanssiva kaupunki. Seurapiirit, sukupuoli ja sosiaaliset suhteet Turussa 1810-luvulla”. Äänen jälkikäsittely @tuomas-paavola-1
Miltä kaupunki näytti 1960-luvun laitapuolen kulkijan tai asunnottoman näkökulmasta? Mitkä tekijät työnsivät ihmisiä tuolloin marginaaliin? Tällä viikolla Ajatuksia kaupungista tarkastelee kaupunkia uudesta näkökulmasta, myös laitapuolen Lönnrotiksi kutsutun Johan Knut Harjun (1910–1976) johdattamana. Harju taltioi elämäänsä ja kohtaamiaan hahmoja Helsingin, erityisesti Kallion, Sörnäisten ja Ruoholahden seuduilla, jossa asunnottomat ja alkoholistit majailivat. Hänen 20 000 muistikirjasivuun tallennetut kokemuksensa on tallennettu Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) kansanrunousarkistoon. Jakso pohjautuu Helsingin kaupunginmuseon Pullopostia Kurvista -näyttelyyn, johon voi tutustua maaliskuun 2020 loppuun asti.
Uuden tyyppiset, avoimet oppimisympäristöt ja koulurakennukset ovat herättäneet paljon keskustelua kuluvana syksynä. Niitä on pidetty häiriöalttiina ja turvattomina ympäristöinä lapsille. Mutta mistä uudet oppimistilat ovat saaneet alkunsa? Käyvätkö lapset nykyisin koulua avokonttoreissa? Mitkä tekijät vaikuttavat oppimisympäristöjen suunnitteluun? Ajatuksia kaupungista -podcast palaa tällä viikolla koulun penkille (tai säkkituoleihin) ja tähyilee oppimisympäristöjen tulevaisuuteen. Mukana keskustelussa arkkitehti Anssi Kankkunen, Rudanko & Kankkunen arkkitehtitoimiston osakas, joka valottaa meille oppimisympäristöjä niiden suunnittelijan näkökulmasta.
Tällä viikolla käsittelemme kaupunkien energiahuoltoa ja erityisesti kaukolämpöä. Asiantuntijana jaksossamme on tekniikan tohtori Arto Nuorkivi. Minkälaista tietoa kaavoittajat ja kaupunkisuunnittelijat tarvitsisivat energiahuollosta? Entä miksi elokuvissa New Yorkin katujen alta puskee höyryä? Kuuntele, niin tiedät! Jaksossa mainitut Urban Planners with Renewable Energy Skills -koulutusmateriaalit (useina kieliversioina!) löytyvät linkin takaa: http://aaltopro2.aalto.fi/projects/up-res/materials.html Äänen jälkikäsittely @tuomas-paavola-1
