Taiteilijaelämää
About
Available on
Community
127 episodes
Kuvataiteilija Fanny Tavastilan näyttely on valmistumassa Kaapelitehtaalla taiteilijan työhuoneella. Teokset odottavat ripustusta ja tunnelma on odottava. Miten näyttely rakentuu? Millainen prosessi on näyttelyn rakentaminen taiteilijan näkökulmasta? Mitä Fanny Tavastila haluaa taiteellaan tuoda katsojalle? Oman tunteella tehdyn taiteen esille asettaminen on Fanny Tavastilalle pelottavaa. - Olo on jopa alaston vaikka siihen, että saa työt esille tähdätäänkin - se on vähän ristiriitaista. Epävarmuus iskee aina ennen näyttelyä et aaah, tällaisiako mä olen tehnyt, hän kuvaa. Fanny Tavastilan öljyvärimaalauksissa luonteenomasta on kerroksellisuus, ja taide on henkilökohtaista - se lähtee vahvasti tunteista ja tunnetiloista. Ja tämä taiteilijaelämä on myös unelmaelämää. - Mä olen niin onnellinen, kun mä pääsen työhuoneelle. Joka päivä kun nousen portaita, niin ajattelen tänäänkin mä saan tulla tänne, hän huokaa. Tiina Lundberg lähti Kaapelitehtaalle kyselemään taiteilijan työstä, arjesta ja unelmista.
Kuvittaja ja taiteilija Laura Laine tekee muotikuvituksia monille kansainvälisille ja suurille yrityksille, kuten lehdille ja muotitaloille. - Muotikuvittajalla ovat vain omat taidot rajana, kun taas valokuvaajaa ohjataan paljon tarkemmin, kuvailee Laine omaa työtänsä. Miten muodin ja taiteen voi sitten yhdistää? - Haluan pysyä ulkona muodista, vaikka asiakkaani ovat muotialalta, kertoo Laine ja jatkaa, että hänen taiteelliset sankarinsa ovat taiteen eivät muodin alalta. Toimittajana Salla Vuolteenaho.
Mirel Wagner on suomalainen laulaja-lauluntekijä, jonka kappaleissa tummat sävyt soivat pienieleisessä ympäristössä. Hän on julkaissut kaksi albumia - debyyttialbumi ilmestyi vuonna 2011 ja sitä seurasi When The Cellar Children See The Light Of Day vuonna 2014. Saman vuoden elokuussa levy nousi Suomen virallisen albumilistan ykköseksi. 27- vuotias Mirel kertoo tuutulaulujen olevan yksi vahvimmista vaikutteista hänen musiikissaan: - Mua miellyttää tuutulaulujen laulaminen ja se että niissä ei ole paljon säestystä - ne on rakkautta täynnä olevia lauluja, mutta en halua kuitenkaan hirveästi merkitä, mistä asiat tulevat", hän kertoo. Tarinat ja tunteet ovat tärkeitä. Mirel Wagner yrittää kuvata kappaleissaan tunteita valokuvanomaisesti, ja samalla hän pyrkii tutkimaan ympäröivää maailmaa, itseään ja muita ihmisiä. Laulaja-lauluntekijä tahtoo myös pitää ohjat vahvasti omissa käsissään: - Mä työstän jo kirjoitusvaiheessa kappaleet niin, että niistä on tosi vaikeaa poistaa tai lisätä mitään. Mä olen tosi omistushaluinen mun biisien suhteen, hän kuvailee. Tämän vuoden maaliskuussa Wagnerin toinen albumi palkittiin parhaana pohjoismaisena albumina Nordic Music Prizella. Mirel Wagner on Tiina Lundbergin vieraana Taiteilijaelämää-sarjassa.
Kanneltaja Timo Väänänen sanoo, että kanteleella on turhaan tuohivirsumaine. Mies on itse säveltänyt musiikkia mm. Disneyn Narnian tarina: Velho ja Leijona -elokuvaan. Väänänen konsertoi ympäri maailmaa. Miksi me pidämme kanteletta tuohivirsusoittimena? Siksikö kannel on meillä piilossa? Toimittaja on Salla Vuolteenaho.
Antti Luusuaniemi on tuttu kasvo Kansallisteatterin näyttämöltä, mutta myös useista elokuvista ja tv-sarjoista - kuten Syke ja Mustat lesket. Näyttelijä on parhaillaan virkavapaalla Kansallisteatterista ja keskittyy käsikirjoittamiseen - työn alla on muutama tv-sarja ja elokuva. - Olen aina tykännyt kirjoittamisesta, mut teatterityön ohella sitä on vaikeaa tehdä , hän toteaa. Nyt siihen on kuitenkin mahdollisuus. Antti Luusuaniemi miettii, että tauot työssä tekevät hyvää - erityisesti taiteellisen työn tekijälle, jotta saa akut ladattua ja haettua uusia tuulia. Samalla se myös antaa perheelliselle näyttelijälle mahdollisuuden olla läsnä kotioloissa. Luusuaniemen tähtäin on tehdä kansainvälistä elokuvaa ja televisiota niin näyttelijänä kuin käsikirjoittajana - ja mahdollisesti joskus myös ohjaajana. Muutto Los Angelesiin ja Hollywoodiin ei ole ainoa tapa tehdä kansainvälistä uraa. - Jos teet hyviä töitä hyvien ihmisten kanssa niin jonain päivänä se huomataan - hyvän elokuvan voi tehdä myös Suomesta käsin, Luusuaniemi miettii. Kysymykseen, miksi ruotsalaiset ja tanskalaiset osaavat hittisarjojen teon, vastaus on selvä: siellä on ymmärretty käsikirjoituksen merkitys. Mutta suomalaiset tulevat perässä - käsikirjoituksiin on alettu satsata entistä enemmän. Antti Luusuaniemi antaa esimerkkinä Riika Pulkkisen romaanin Raja, josta tehtiin 3-osainen tv-sarja. Sen käsikirjoitukseen satsattiin ja sitä viilattiin. Sittemmin Raja äänestettiin kolmen parhaan joukkoon Prix Italiassa. Ja nyt se on myyty Saksaan ja Ranskaan. Antti Luusuaniemeä itseään vie eteenpäin kunnianhimo, uudet haasteet, uudet mahdollisuudet ja uudet ihmiset. Ja lopuksi ennustus: - 10 vuoden päästä asun Larussa, mikä on maailman paras paikka. Mutta teen erilaisia töitä ympäri maailman, hymyilee Luusuaniemi.
Taiteilijaelämää sarjassa tapaamme vuoden 2015 nuoren taiteilijan Ville Anderssonin. Andersson on opiskellut 2007-2012 Kuvataideakatemiassa. Ensimmäisen yksityisnäyttelynsä hän piti vuonna 2010, ja siitä lähtien hänen teoksiaan on esitelty laajasti yksityis- ja ryhmänäyttelyissä sekä Suomessa että ulkomailla. Alle kolmikymppistä kuvataiteilijaa kiinnostavat tanssi, teatteri, muoti ja elokuvat. Ne kaikki ruokkivat hänen työskentelyä. Millainen mies on tämä nykytaiteilija, jota kiehtovat myös tyhjyys, valkoinen väri, hiljaisuus ja hitaus. Toimittajana Raimo Tyykiuoto.
Tanssija-koreografi Sanna Kekäläinen tunnetaan kokeellisista, jopa kiistellyistä teoksista, joilla on ollut suuri merkitys suomalaisen nykytanssin kehitykseen aina 1980-luvulta lähtien. Alaston nainen tanssii, elehtii, ehkä provosoi näyttämöllä. Kuva ei ole perinteisen kaunis tai siloteltu eikä varsinkaan seksistinen. Tavoiteena on tutkia ihmisen kehoa muun muassa feminismin, tasa-arvon ja kapitalismin näkökulmista. Miten naisen keho nähdään? Miten sitä katsotaan? Sanna Kekäläinen on käyttänyt tanssissaan alusta lähtien alastoman kehon tutkimista. - Alastomuus ei ole itseisarvo, vaan ajattelen, että jos kehoa tutkitaan, niin sitä tehdään myös ilman vaatteita, sillä vaatteet tuovat aina roolin, perustelee Sanna Kekäläinen. Tanssinsa Kekäläinen näkee vastaavanlaisena kielenä kuin kirjallisuus, musiikki tai kuvataide. Tanssilla on oma maailmansa, joka aukeaa kun esitystä menee katsomaan. Esitys on aina peili katsojan edessä. - Sitä ei tarvitse opiskella, vaan riittää että menee ja katselee aistit avoinna esitystä, Sanna Kekäläinen muotoilee. Taiteella voi vaikuttaa maailman menoon, mutta vaikutukset ovat hitaampia kuin esimerkiksi median vaikuttavuus. Sanna Kekäläinen peräänkuuluttaakin suomalaiseen taiteeseen sisältöä: - Täällä mennään nyt liikaa pinnalla. Näköiskuvia ja pintatrendejä ja kaikenmaailman turhanpäiväisyyksiä, puuskahtaa taiteilija, joka tahtoo merkityksiä, diskurssia ja vaikuttavuutta pintahötön ja trendien sijaan Tiina Lundberg lähti kysymään, voiko tanssilla muuttaa maailmaa ja tapasi taiteilijan Kaapelitehtaalla sijaitsevassa harjoitus- ja esitystilassa, jonka uusi nimi muuten on tästä esityskaudesta lähtien Ruumiillisen taiteen teatteri.
Runoja, romaaneja, tietokirjoja, lastenkirjoja, elämäkertoja ja muun muassa näytelmiä kirjoittanut Hannu Mäkelä uskoo runouteen. "Kun runo aukeaa lukijalle, hän pääsee johonkin kosmiseen maailmaan mukaan", Mäkelä sanoo. Suomen yksi tuotteliaimmista kirjailijoista julkaisi esikoisteoksensa 50 vuotta sitten. Tuona aikana kirjailijan työ on muuttunut täysin. Toimittaja on Salla Vuolteenaho.
Fiona Timantti eli Heli Karhunen on dj, vaatetusalan artesaati ja modisti, jonka suunnittelema päähine päätyi Lady Gagan kutreille. Entä miten hän kuvaa omaa tyyliään? Onko hän omien tuotteidensa mannekiini? "Tällä hetlkellä mua inspiroi 30-luvu ja 90-luku, ja 90-luku joka matkii 30-lukua", hän nauraa, "30-luvulta mä nappaa värisävyjä ja 90-luvulta kaikkea modernia kuten olkatoppauksia ja mahtavia leikkauksia mitä sieltä tulee." Fiona Timantin päähineissä näkyy vahvasti vintage: "Mutta en tee kopioita 20-luvulta, en haikaile menneisyydeen vaan haen inspiraatiota päähineisiin joita teen tämän päivän ihmisille." Tiina Lundberg tapasi Fiona Timantin Helsingin ammattiopistossa, missä hän opettaa tulevia modisteja.
Ilma-akrobatian taitaja Salla Hakanpää sanoo elävänsä unelmiensa elämää sirkuksessa, mutta unelmatkin päivittyvät koko ajan. Sirkus on Hakanpäälle fyysinen mahdollistaja, jonka kautta hän löytää oman ilmaisukeinonsa. Tekeillä on Dive-teos, jossa Hakanpää menee veden alle uimahallissa, vaikka ilma-akrobatian taitaja onkin. Sirkuksen suosiota harratuksena Salla Hakanpää kommenoi sanomalla, että sirkuksessa yhdistyvät kivasti urheilullisuus, ilmaisullinen puoli ja yhdessä tekeminen. Salla Hakanpää tavataan Taiteilijaelämää-sarjassa, toimittajana on Tiina Lundberg.
Ilma-akrobatian taitaja Salla Hakanpää sanoo elävänsä unelmiensa elämää sirkuksessa, mutta unelmatkin päivittyvät koko ajan. Sirkus on Hakanpäälle fyysinen mahdollistaja, jonka kautta hän löytää oman ilmaisukeinonsa. Tekeillä on Dive-teos, jossa Hakanpää menee veden alle uimahallissa, vaikka ilma-akrobatian taitaja onkin. Sirkuksen suosiota harratuksena Salla Hakanpää kommenoi sanomalla, että sirkuksessa yhdistyvät kivasti urheilullisuus, ilmaisullinen puoli ja yhdessä tekeminen. Salla Hakanpää tavataan Taiteilijaelämää-sarjassa, toimittajana on Tiina Lundberg.
Kuvataiteilija Maiju Salmenkivi maalaa arkikokemuksistaan. Salmenkiven arkeen kuuluvat myös uutiskuvat. Playground-näyttelyssä on mm. maalaus, jossa kuvataan Maidanin aukion mielenosoituksia. "Mielenosoitusten ihmismassoissa on vahvaa energialatausta", sanoo Salmenkivi. Mutta millaista taiteilijaelämää kuvataiteilija viettää? Toimittaja on Salla Vuolteenaho.
”Mun kirjailijabrändi on se, että et koskaan tiedä mitä saat kun saat mun uuden kirjan”, toteaa kirjailija ja käsikirjoittaja Marko Leino. Hämmästyttävän laaja kirjo Leinon teksteissä on - hän on kirjoittanut niin lastenkirjoja kuin menestyksekkäitä elokuvakäsikirjoituksia, omasta proosatuotannosta puhumattakaan. Marko Leinon tuorein kirja Syntymättömät on kirjailijan itsensä mukaan kirja, joka oli pakko kirjoittaa. Pohjan tarinalle loi jo 22 vuotta sitten syntynyt teksti. Leinolla onkin pöytälaatikko täynnä tekstejä muhimassa - odottamassa oikeaa aikaa. Millaista on kirjailija Leinon taiteilijaelämä? Toimittajana Tiina Lundberg.
Vuosi 2014 oli laulaja-lauluntekijä Janna Hurmerinnan omien sanojen mukaan huikea. Vuosi täytti monta artistin unelmaa - tuli kultalevyä, listaykköstä ja nyt Emma-ehdokkuuksia. Millainen on laulaja Janna? Kenelle hän lauluja kirjoittaa? Taiteilijaelämää -sarjassa hän kertoo musiikistaan, artistin arjesta, ulkonäön merkityksestä ja unelmistaan. Tiina Lundberg haastattelee.
Meri Linna ja Saija Kassinen tapasivat Kuvataideakatemiassa ja huomasivat keskinäisen dynamiikkansa toimivan. Tästä dynamiikasta syntyi vuonna 2010 Harrie Liveart, jonka parissa naiset tekevät performansseja ja liveinstallaatioita - toisin sanoen elävää taidetta. “Yhdistämme kehojamme materiaalina muun materian kanssa ja ollaan yhdessä. Sitä voidaan katsoa kuin veistosta, tai taulua, minkä ohi voi mennä ja katsoa minuutin tai kolme tuntia”, kertovat Meri ja Saija. Onko performanssitaiteen tai liveinstallaatioiden tarkoituksena järkyttää, ärsyttää vai herättää? Tiina Lundberg tapasi taiteilijaparin, joka halusi tuoda esiin myös taiteilijan aseman tämän päivän Suomessa. “Haluamme tasa-arvoa, että taiteilijatkin saisivat palkkaa siitä työstä mihin heidät koulutettu - se on unelma”, he miettivät.
Joukkorahoitus tekee vahvasti tuloaan myös taiteen kentälle. Yksi teokselleen rahoitusta hakeva on runoilija Leena Yliportimo, jonka pöytälaatikot pursuilevat runoja, jotka pitäisi saada kansien väliin. Yliportimolta on ilmestynyt aiemmin jo yksi rakkausrunoteos - nyt viittä vaille valmis on lyhyistä runoista koostuva Small talkia rakkaudesta. Mitä joukkorahoitus vaatii taiteilijalta? Taiteilijaelämää-sarjan vieras - runoilijan uran alkutaipaleella oleva Leena Yliportimo toteaa sen vaativan erityisesti rohkeutta: "Mua ujostuttaa laittaa itseni ja kasvoni sinne peliin, ja sanoa että tässä on mun kirja, haluutko osallistua?". Indie-kustantaminen kiinnostaa silti Yliportimoa, sillä päätäntävalta kirjoten suhteen säilyy itsellä: "Musta tuntuisi tosi vaikealta antaa runot jollekin ja sanoa että tee niistä kirja, sillä mulle koko kirja on mun näköinen tarina ja paketti" hän kertoo. Pienestä tytöstä lähtien runoja kirjoittanut Yliportimo kertoo, että hän haluaa tuoda runoillaan tunteet näkyviksi: "Että taide auttaisi ihmisiä ymmärtämään tunteita, antaisi ehkä tavallaan vertaistukea" hän miettii. Tiina Lundberg toimittaa.
Puupölkkyjä, haketta, moottorisaha, kirves ja paljon, paljon muuta on vastassa kuvanveistäjä Emma Helteen työhuoneella. Ollaan Keravalla Klondyketalolla, jossa työtään tekee vireä taiteilijayhteisö. Taiteilijaelämää-sarjan tämänkertainen vieras Emma Helle on tuore Kuvanveistäjäliiton puheenjohtaja, joka muotoilee savesta ja puusta ihmishahmoja tai puoli-ihmishahmoja. Työt etenevät intuitiolla: ”Mä en ikinä ennusta, että mitä näistä savilieriöistä loppujen lopuksi tulee”, Emma kertoo. Puuveistosta tehdessä etukäteen suunnittelu on tärkeämpää, sillä puuta työstetään poistamalla, kun taas savea lisätään: ”Puukökkäreiden kanssa on pakko suunnitella, että mitä tohon puuhun mahtuu, mut saven kanssa yleensä ajattelen, että nyt tekisi mieli tehdä töitä ja sit se alkaa kasvaa”, kuvaa kuvanveistäjä Emma Helle työtapojaan. Työ kuvanveistajänä on Emma Helteen tapa elää ja hengittää: ”Joka kerta kun mietin, että mitä seuraavaksi, niin ajatus on lähinnä, että mistä saisin lisää työtilaa, lisää puita tai miten voin minimoida kaiken muun tekemisen, jotta voin maksimoida työhuoneella olon - ja voin veistää tai muovailla.” Tiina Lundberg toimittaa.
Näyttelijä, vapaa ohjaaja ja näytelmäkirjailija Leea Klemola on ollut esillä viime aikoina kevyehkön kohun saattelemana. Kansallisteatterissa esitettävä Maaseudun tulevaisuus herätti katsojissa tunnekuohuja, ja ennakkoesityksessä katsojia lähti kesken näytelmän kotiin. Näytelmässä muun muassa kiroillaan, harrastetaan seksiä ja sekaannutaan eläimeen. Taiteilijaelämää-sarjassa teatterin kauhukakaraksikin tituleerattu Klemola puhuu taiteilijuudestaan.
Postikorttitaiteilija Virpi Pekkalan kynä piirtää iloa, hyväntuulista kujeilua, pyöreitä poskia, tonttuja ja enkeleitä. Espoossa asuva, piirtämistä rakastava Pekkala on tuttu paitsi postikorteistaan myös muun muassa postimerkeistä, kalentereista, servieteistä ja muutamista lastenkirjoista. Jouluihmiseksi tunnustautuva taiteilija kertoo, että hänen korteillaan on aina paitsi nimi niin myös tarina. Sanaleikkejä ja pientä pilailua löytyy korteista. ”Postikortin pitää olla häkellyttävän ihanan kaunis tai sitten siinä pitää olla jokin juttu - jotain jekkua, niin sitten se on hauska” toteaa Virpi Pekkala, joka myös uskoo että postikortteja lähetetään vastaisuudessakin. ”Musta on ihanaa, että kortti saa ihmiset iloisiksi ja hyväntuulisiksi”, hän hymyilee ja jatkaa työtään vaikka takana on jo pitkä ura. Tiina Lundberg toimittaa.
Kimmo, Kulmala, Janne, Tuukka Tiensuu ja Julle Rekola ovat roolinäytteitä yhden Suomen tämän hetkisen tähtinäyttelijän rooleista. Lisäksi hänet tunnetaan Mr. Mallorcana, Karim Z. Yskowiczina sekä Antskuna. Menestystä on miehelle tullut monien onnistuneiden roolien myötä jopa niin, että ne ovat hurmanneet taksikuskit. Miehelle itselleen menestyminen tarkoittaa kuitenkin sitä, että häneen luotetaan. Mutta millainen mies löytyy "saletisti natsaa" ja "Olen somelainen" lausahdusten takaa? Suvi Puukangas tapasi Helsingin keskustassa näyttelijä Jussi Vatasen ja sai kuulla tarinan siitä, miten mopopoika-jalkaplloilijasta kasvoi näyttelijä.
Millaista kotiseuturakkautta Juice Leskiksen elämäkerran ja palkitun Pihkatappi romaaninen kirjoittanut Antti Heikkinen kokee? Entä mistä oppi kovan työn tekemiseen on tullu? Kirjailija, näyttelijä, toimittaja ja stand up -koomikko Antti Heikkinen on Suvi Puukankaan haastateltavana.
“Ai onko Italia mun uusi kotimaa? Nyt on vaikeita filosofisia kysymyksiä”, kenkäsuunnittelija Aki Choklat nauraa. Choklat sanoo kotinsa olevan milloin Lontoossa, Firenzessä tai Jyväskylässä. Marokkolaisten merimiesten sukulainen syntyi Keski-Suomessa, mutta muutti jo 21-vuotiaana Amerikkaan. Haave James Deanina olosta ei ehkä toteutunut, mutta opiskelu Utahin yliopistossa ja työskentely American Expressillä kylläkin. Mutta miksi hyvin pärjäävä bisnesmies myi vaatteita kadulla? Miten liikemiehestä tuli kenkäsuunnittelija? Entä mitä mieltä maailmalla tunnettu taiteilija on tämän päivän kenkämuodista eli tennareista? Kenkäsuunnittelija Aki Choklat on Suvi Puukankaan haastateltavana.
Syksyn ankeutta ja pimeyttä yritetään tappaa monin keinoin. Televisiosta alkaa viihdeohjelmat, jotka kohauttavat uusilla jaksoilla, formaatilla tai henkilöillä. Kirjamessut, isäinpäivä ja joulu vaikuttavat taas kirjailijoiden deadlineihin niin, että hekin tähtäävät syksyn julkaisuajankohtaan. Räävitöntä tv-viihdettä rahvaalle ja sivistyneille korkeakulttuuria kirjan muodossa. Vai miten se menee? Miten siis suhtautua mieheen, joka yhtäaikaa kikkelöi Putouksessa ja esittelee vastajulkaistua esikoisromaaniaan? Näyttelijä Antti Holma kertoo, että monelle se on vaikeaa. Mutta kukas se Antti Holma sitten taas olikaan? Siitä otti selvää Suvi Puukangas.
Kolttasaamelaisuus on ollut Katja Gauriloffille mysteeri, jota hän on käsitellyt melkein kaikissa elokuvissaan. Puoliksi itsekin kolttasaamelainen Gauriloff tunnetaan tosin parhaiten dokumentistaan ”Säilöttyjä unelmia”, josta tuli kansainvälinen menestys. Nyt Katja Gauriloffilla on työn alla elokuva ”Kuun metsän Kaisa”, joka kertoo Gauriloffin kolttasaamelaisesta, tietäjänäkin tunnetusta isomummosta. Toimittajana on Salme Unkuri.
Taiteilijaelämää-sarjassa vieraana on Pohjanmaalta kotoisin oleva 30-vuotias laulajatar, joka tuli suuren yleisön tietoisuuteen saavutettuaan kolmannen sijan Lappeenrannan laulukilpailuissa vuonna 1999. Sen jälkeen hän on menestynyt muun muassa vuoden 2001 Merikanto-laulukilpailuissa, jossa hän sai toisen palkinnon. Mutta miten maailmallakin kiertänyt sopraano löysi oopperaan? Entä laulaako oopperalaulaja ikinä poppia autoa ajaessa? Sopraano Mari Palo on Suvi Puukankaan haastateltavana.
Menestys ei aina tarvitse taaksee monta työntäyteistä vuotta vaan joskus riittää lahjakkuus ja oikea ajoitus. Niin kävi kotkalaiselle Milla Rumille eli Milla-Mari Pylkkäselle, joka esitti lahtelaisessa näytelmässä omia biisejään ja ne kuuli hänen ystävänsi isä, joka sattui olemaan Johanna kustannuksen taiteellinen johtaja Riku Mattila. Sen jälkeen mm. Luulaulu, Ilot, halut ja valheet ja Hei ihminen päätyivät levykansien väliin. Mutta mitä 2000-luvun taiteilija ajattelee viihteestä? Entä syökö hymyily kameralle uskottavuutta taiteilijana? Kuuluuko rähjäisyys ja punaviini edelleen taiteilijaimagoon? Mm. näihin Milla Rumi vastasi Suvi Puukankaan haastattelussa.
Menestys ei aina tarvitse taaksee monta työntäyteistä vuotta vaan joskus riittää lahjakkuus ja oikea ajoitus. Niin kävi kotkalaiselle Milla Rumille eli Milla-Mari Pylkkäselle, joka esitti lahtelaisessa näytelmässä omia biisejään ja ne kuuli hänen ystävänsi isä, joka sattui olemaan Johanna kustannuksen taiteellinen johtaja Riku Mattila. Sen jälkeen mm. Luulaulu, Ilot, halut ja valheet ja Hei ihminen päätyivät levykansien väliin. Suvi Puukangas tapasi nuoren taiteilijan Helsingin Kalliossa.
Taiteilijapariskunta Johan Olin ja Aamu Song kiertävät maailmaa ja jalostavat eri kulttuurien perinteisestä muotoilusta nykydesignea. Kun pariskunta ihastuu johonkin, he koputtavat tekijöiden ovelle ja selvittävät yhteistyön mahdollisuudet. Suunnittelijakaksikon käsistä syntyy mm. vaatteita, kenkiä, sisustuksia ja tiloja. Salme Unkuri vieraili suomalais-korealaisen pariskunnan työhuoneella.
Punamusta poliittisuus leimaa Pilvari Pirtolan taidetta, jonka skaala on laaja. Perinteisen kuvataiteen ja grafiikan lisäksi Pirtola tekee installaatioita ja performansseja sekä käyttää liikkuvaa kuvaa ja ääntä. Salme Unkuri vieraili Pilvari Pirtolan työhuoneella.
Voisi kuvitella, että vähintään diivan alkeet olisivat iskostuneet näyttelijän käyttäytymiseen, jos hän vuoden sisään on tehnyt kolmea tv-sarjaa ja yhtä elokuvaa. Mutta mitään siihen suuntaavaa ei Minttu Mustakalliossa ole nähtävissä. Sen sijaan kahden lapsen äidistä, Jussilla ja Venlalla palkitusta näyttelijättärestä kuultaa vahva joukkuepelaaja, jonka mielestä tiimillä on merkitystä. Minttu Mustakallio valmistui Teatterikorkeakoulusta 2000-luvun alussa. Hän kertoo, että niin elokuvien- kuin teatterin tekeminen on muuttunut taloudellisen alamäen mukana. Nyt Mustakallio unelmoi ulkomaanprojekteista. "Olisi mahtavaa, jos pääsisin edes Ruotsiin", Mustakallio nauraa. Taiteilijaelämää -sarjassa Suvi Puukangas tapasi nauravaisen pörröpään Helsingin keskustassa.
