Kirjakerho
About
Available on
Community
156 episodes
Yhdysvaltalainen kirjailija Jonathan Franzen kuvaa 2000-luvun amerikkalaista keskiluokkaa oivaltavasti. Vuonna 2010 ilmestynyt Vapaus-romaani on moderni sukukronikka, jota on verrattu milloin Leo Tolstoin Sotaan ja rauhaan milloin Thomas Mannin Buddenbrookkeihin. Vapaus kertoo rakkaudesta, avioliitosta ja ihmisistä, jotka haluavat kulkea omaa tietään, mutta sidos perheeseen on kuitenkin luja. Franzen kuvaa ihmisiä läheltä ja samalla hän kertoo yhteiskunnasta ja politiikasta. Kirjakerhossa Vapaus-romaanista sekä Franzenin essee kokoelmasta Epämukavuusalue keskustelevat toimittaja-kirjailijat Suvi Ahola ja Tommi Melender. Toimittajana Anna-Liisa Haavikko. Ohjelmassa kuullaa sitaatteja Vapaus -romaanista. Sen on suomentanut Raimo Salminen. Lukunäytteet lukee Sampo Mäkelä. Ja tämä ohjelma on uusinta vuodelta 2012. Kuva: EPA/Tamas Kovacs
Yksi lensi yli käenpesän on maailman vaikutusvaltaisin mielisairaalasatiiri. Ken Kesey kirjoitti sen samaan aikaan kun psykiatriaa oltiin alettu muutenkin kritisoida. Mutta tosiasiassa teoksessa on kyse aivan muista teemoista, väittää kirjasta näytelmäversion ohjannut teatterintekijä Juha Kukkonen. Kirjallisuudentutkija Karoliina Maanmieli puolestaan pui romaanin kuvaamia skitsofreenisiä harhoja. Toimittaja on Jani Tanskanen. Kuva: Courtesy Everett Collection/All Over Press Ohjelma on osa Yle Radio 1:n Uuden maailman heinäkuuta.
Yhdysvaltalainen Elizabeth Strout on valloittanut suomalaislukijat kahdella uusimmalla kirjallaan. Suomalaiset kirjabloggarit valitsivat Stroutin romaanin Nimeni on Lucy Barton vuoden 2018 parhaaksi käännöskirjaksi. Sisarteos, novellikokoelma Kaikki on mahdollista ilmestyi 2019. Stroutin kääntämisestä suomen kielelle kertoo suomentaja Kristiina Rikman. Kirjabloggari Tiina Österholm kertoo, mikä Stroutissa tekee vaikutuksen. Toimittaja on Niina Mäkeläinen. Kuva: Leonardo Cendamo / Tammi
Kauhukirjailija Stephen King on kuvannut kirjoissaan amerikkalaista yhteiskuntaa viidellä vuosikymmenellä. Esikoisteos Carrie ilmestyi vuonna 1974. Uuden maailman Kirjakerhossa luetaan Kingin uusin romaani Ulkopuolinen (2019). Keskustelemassa ovat kirjailija Juha Itkonen ja kustannustoimittaja, kirjailija, King -fani Hanna Matilainen. Toimittajana Niina Mäkeläinen. Kuva: Dick Dickinson. Ohjelma on osa Yle Radio 1:n Uuden maailman heinäkuuta.
Kirjakerhossa tavataan Suomessa asuva irakilaiskirjailija Hassan Blasim ja Blasimin teosten suomentaja Sampsa Peltonen. Kaisa Pulakan toimittamassa haastattelussa Blasim ja Peltonen keskustelevat Blasimin romaanista Allah99. Romaanin päähenkilöksi nousee tarinankerronta itse, mutta samalla se kertoo juuriltaan temmatuista ihmisistä, politiikasta, uskonnosta, seksistä. Tärkeän roolin Allah99 romaanissa saavat myös pessimistifilosofi Emil Cioranin ajatukset. Kirjallisuusnäytteet lukee Pietari Kylmälä.
Elena Ferranten Napoli-sarja on ollut kansainvälinen jättimenestys. Neliosainen kirjasarja kertoo sodanjälkeisessä Napolissa varttuvista ystävyksistä, Elenasta ja Lilasta. Tytöt pyristelevät irti kurjista lähtökohdista ja miesten määräysvallasta. Mikä on saanut miljoonat lukijat rakastumaan kahteen napolilaistyttöön? Mikä Ferranten Napoli-kuvauksessa kiehtoo? Entä onko Napoli-sarja hetken hitti vai tulevaisuuden klassikko? Napoli-sarjasta keskustelevat kirjallisuudentutkija Elsi Hyttinen ja romaanit äänikirjoiksi lukenut näyttelijä Erja Manto. Toimittaja on Niina Mäkeläinen.
Saksalaisen kirjailijan Jenny Erpenbeckin pakolaisteemaa käsittelevä Mennä, meni, mennyt -romaani ilmestyi Saksassa vuonna 2015. Samana vuonna Eurooppaan pakeni satoja tuhansia ihmisiä. Erpenbeckin romaani oli ajankohtaisuudessaan vailla vertaa. Nyt kirja on käännetty suomeksi. Ohjelmassa kuullaan Jenny Erpenbeckin ajatuksia kirjan tekoprosessista ja pakolaisuudesta sekä kääntäjä Jukka-Pekka Pajusen mietteitä romaanin suomentamisesta. Toimittaja on Maarit Lukkarinen ja lukija Sari Siekkinen. Kuva: Katharina Behling / Tammi
Millainen vappu löytyy kotimaisista novelleista? Ainakin ilmapalloja, satunnaista rakkautta, aatetta ja väriä, petos, nuoruuden intoa, pettymyksiä, sekä parit tutut kirjailijatkin. Vappuun sijoittuvista kotimaisista novelleista ja Napoleon-leivoksista nauttivat Kirjakerhossa muusikko Maija Vilkkumaa ja tohtori Laura Visapää. Simat tarjoilee toimittaja Jukka Kuosmanen. Kuva: Yle / Laura Mainiemi
Kawabatan romaanit olivat ensimmäisiä suomennoksia Japanista. Yasunari Kawabatan Lumen maa ja Kioto kertovat kumpikin nuorten naisten tarinaa. Miltän näyttivät lumivuoret, kirsikankukat tai geishat suomalaisen lukijan silmissä vuonna 1958? Miltä ne tuntuvat tänään? Eeva Luotosen toimittaman Kirjakerhon vieraana kulttuurintutkija suomentaja Miika Pölkki. Kuva: EPA / EVERETT KENNEDY BROWN
Tuhannen ja yhden yön sadut ilmestyivät Eurooppaan 1700-luvulla ja sytyttivät suuren orientti-kuumeen. Sadut ovat muokanneet käsityksiämme idästä, itämaista, monta vuosisataa. Mitä ne oikein kertovat? Eeva Luotosen toimittaman Tarinoita Bagdadista tuhannen vuoden takaa.-ohjelman vieraana on professori Jaakko Hämeen-Anttila. Näytteet lukee Erja Manto. Ohjelma on uusinta vuodelta 2006. Ohjelmassa kuultavat sitaatit ovat teoksesta Tuhannen ja yhden yön tarinat (1968). Aladdinin taikalamppu ja Ali Baba ja neljäkymmentä ryöväriä -sadut ovat suomentaneet .L. ja R. Orispää. Sindbad Merenkulkija –kertomuksen suomennos on Kaija Rainerlan. Lisäksi ohjelmassa kuullaan näyte Jaakko Hämeen-Anttilan suomentamasta teoksesta Kuka murhasi Kyttyräselän? Tarinoita Tuhannesta ja yhdestä yöstä (2001) Kuva: Yle / Jean-Léon Gérôme öljyvärimaalauksen osa
Kirjallisuus muuttuu digitaalisuuden myötä leikillisemmäksi ja vuorovaikutteisemmaksi. Kyse ei kuitenkaan ole vain tulevaisuudesta vaan jo tehdyistä kokeiluista: kirjallisuus on taipunut esimerkiksi holografian ja virtuaalisen todellisuuden muotoihin. Nykykulttuurin professori Raine Koskimaa Jyväskylän yliopistosta avaa digitaalisen kirjallisuuden menneisyyttä ja tulevaisuutta. Toimittaja on Jani Tanskanen.
Kirja muuttuu, niin kuin se on aina muuttunut. Onhan perinteinen painettu kirjakin historiallisen kehittelyn tuote; se ei pudonnut taivaasta. Mutta miten kirjallisuus voi hyödyntää digitaalista muotoa kirjallisuuden omilla ehdoilla? Vai jämähtääkö kirjallisuus e-kirjoiksi, jotka vain jäljittelevät tavallista painettua kirjaa? Nykykulttuurin professori Raine Koskimaa Jyväskylän yliopistosta avaa digitaalisen kirjallisuuden menneisyyttä ja tulevaisuutta Kirjakerhon minisarjassa Digitaalisen kirjallisuuden vaiettu historia ja melskattu tulevaisuus. Toimittaja on Jani Tanskanen. Kuva: UWE ANSPACH /EPA
Kirjakauppias joutuu ja pääsee monenlaisiin tilanteisiin ja kohtaa kiinnostavia ihmisiä. Kirja-alan keskeinen vaikuttaja ja verkottuja kertoo ällistyttävimmät ja hauskimmat tarinat uransa varrelta. Stig-Björn "Nalle" Nyberg on toiminut Akateemisen kirjakaupan johtajana, Helsingin kirjamessujen ohjelmajohtajana ja kustantajana. Toimittajana sinunkauppoja tekee Jani Tanskanen. Kuva: Emilia Cronvall.
Anni Kytömäki on kirjoittanut järkälemäisen romaanin. Siinä on seitsemän sukupolvea ja kolme aikatasoa, joista yhdessä on poliittinen vanki, toisessa tehdään lobotomia ja kolmannessa on yhteiskuntaa pakoileva tutkija. Lukunäytteet esittää Anna Tulusto. Toimittaja on Jani Tanskanen. Kuva: Liisa Valonen.
Christina Sandulle kieli on tarinaakin tärkeämpi. Hän kertoo, kuinka Finlandia-ehdokkaana ollut romaani Valas nimeltä Goliat syntyi. Kirjana se tarttuu maahan- ja maastamuuton kysymyksiin, kulttuurieroihin, yksilöiden ja perheen suhteeseen sekä Romanian sosialismiin. Lisäksi saduista tulee totta ja todesta satua. Lukijana Anna Tulusto, toimittajana Jani Tanskanen. Kuva: Marjo Tynkkynen.
Pienoisromaani pohjoisesta huomioitiin Finlandia-ehdokkuudella. Hauru avaa alakuloista ja inhorealistista tyyliään ja kirjoittamistaan eikä peittele omia ankeita kokemuksiaan. Toimittaja on Jani Tanskanen. Kuva: Vesa Ranta.
Jouko Turkka (1942-2016) oli suomalaisen teatterin uudistaja ja yhteiskunnallinen vaikuttajahahmo myös teatterin ulkopuolella. Turkka ohjasi varsinkin nuorempana muiden tekstejä, mutta kirjoitti myös itse useita näytelmiä ja kirjoja, joista tunnetuimpia ovat Aiheita, Häpeä ja Selvitys oikeuskanslerille. Jouko Turkan kirjallisista aiheista ja tänä vuonna postuumisti ilmestyneestä Kärsimys on turhaa -teoksesta keskustelevat Yleisradiossa työskentelevä ohjaaja Soila Valkama ja toimittaja Jukka Kuosmanen. Arkistonäytteet ovat vuodelta 1984 Eero Tuomikosken Pääosassa Jouko Turkka - tv-dokumentista ja Seija Walliuksen toimittamasta radio-ohjelmasta Minä suomalainen mies. KUVA: Yle/Touko Yrttimaa
Suomalaisnuoret ovat kansainvälisissä lukutaitovertailuissa maailman kärkijoukkoa. Tutkijat ovat silti huolissaan, sillä joka kymmenes suomalaisnuori kuuluu heikkoihin lukijoihin. Heidän mahdollisuutensa jatko-opinnoissa ja työelämässä ovat huonot. Huolestusta herättää myös suomalaisten lasten ja nuorten asenne lukemiseen, joka on PISA -tutkimukseen osallistuvien maiden kolmanneksi kielteisin. Mistä lukumotivaation puute johtuu? Entä kuinka lukuintoa yritetään kohottaa? Aihetta pohtivat lukututkija Kaisa Leino Jyväskylän yliopiston koulutuksen tutkimuslaitokselta, väitöskirjatutkija Annette Ukkola, Lukukeskuksen toiminnanjohtaja Ilmi Villacís, äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja Maija Leppänen, ammattikoulun äidinkielen opettaja Elsa Hartman sekä Sanat haltuun -projektin vetäjät Aleksis Salusjärvi ja Mikko Sarjanen. Toimittaja on Maarit Lukkarinen. Kuva: Mostphotos
Juha Hurmeen Niemi on melkein kuin Suomi. Niemellä asuu outoa kieltä puhuva kansa, jonka tarina-aarteisto on säilynyt kuin pakastettuna. Juha Hurme kertoo niemeläisten mielenmaisemasta käyttäen karttana kansanrunoutta. Hän aloittaa alkuräjähdyksestä ja päätyy 1800-luvun alkuun, jolloin alue siirtyy osaksi Venäjää. Näytelmäkirjailija Hurme löytää Niemen villit tarinat ja tarjoilee Ruotsi-Suomen valtataistelut Shakespearen draamoja värikkäämpinä. Niemi on eristynyt kolkka, mutta aatteet ja ajatukset ovat huuhtoutuneet Niemen rannoille. Ja lopulta kaikkihan on vain lainaa. Kirjakerhossa Juha Hurme kertoo omintakeisesta Niemen historiasta. Toimittajana Anna-Liisa Haavikko. Kuva: Yle/ Jussi Nahkuri
Adolf Hitler johti Kolmatta valtakuntaa, mutta ketkä olivat hänen tärkeimmät taustavoimansa? Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilän Hitlerin kopla -kirjassa käydään läpi Natsi-Saksan vaikuttajahahmojen taustoja ja elämää. Ketkä olivat ne aatteelle uskollisimmat, ketkä Hitlerille muulla tavoin läheisimmät henkilöt? Millaista elämä oli heille Kolmannen valtakunnan tuhon jälkeen? Lukijana Anu Heikkinen. Toimittajana Jukka Kuosmanen. KUVA: SA-kuva
Eivät nämä runoja ole, väittää Martti Syrjä yhtyeensä sanoituksista. Mutta ovat ne eräänlaista runoutta kyllä, hän jatkaa. Eppu Normaalin keulakuva Syrjä kertoo, kuinka laululyriikka saa alkunsa. Samalla hän muistelee lapsuutensa kirjailijakotia. Tämä Kirsi Kunnaksen ja Jaakko Syrjän poika taipuisi ehkä runoilijaksikin, niin vakuuttelee toimittaja Jani Tanskanen. Kuva: Iina Jussila / Yle.
Kirjailija Selja Ahavan Ennen kuin mieheni katoaa -romaanissa aviomies löytää itsestään naisen ja lukija Kolumbuksen kaukaiselta hiekkarannalta. Kuinka kirjoittaa oman elämänsä menetyksistä ja kipeistä asioista kaikkia koskettavalla tavalla? Millaisia tekstin muotoon ja sisältöön liittyviä kysymyksiä kirjailija joutuu tällöin pohtimaan? Kirjailija Selja Ahava kertoo uuden romaaninsa taustoista ja tavastaan kirjoittaa proosaa. Lukunäytteet lukee Anu Heikkinen. Toimittajana Jukka Kuosmanen. KUVA: Yle/Gummerus, Marek Sabogal
Aleksis Kivi ja Kaarlo Bergbom syntyivät erilaisiin oloihin, mutta siitä huolimatta räätälinpojan ja senaattorinpojan polut risteilivät tiheään. He opiskelijat, kirjoittivat ja kilpailivat samaan aikaan. Nuori Kaarlo Bergbom tuki Aleksis Kiveä monella tapaa: lainasi rahaa, lähetti kirjoja, puhui puolesta, tunnisti lahjakkuuden. Oliko Kiven hurjuus kuitenkin liikaa suomalaisuusaatteille? Oliko Bergbominkin vaikea sulattaa Seitsemää veljestä tai silotella Kullervoa? Eeva Luotosen vieraana teatterintutkija Pentti Paavolainen. Näytteet lukee Pietari Kylmälä. Ohjelma on uusinta vuodelta 2014. Kuva: Albert Edelfeltin tekemä piirustus Aleksis Kivestä / Museovirasto
Tove Janssonin Bulevardi-teoksessa on kauhunovelli, ryyppäävä hemuli ja vaikka mitä muuta. Kirjan toimittanut ja suomentanut Jansson-tutkija Sirke Happonen kertoo, mistä on kyse. Lukunäytteet ovat Anna Tuluston, kysymykset Jani Tanskasen. Kuva: Yle / Kalle Kultala.
Kirjallisuuden Nobel-palkinnon saaneen Kazuo Ishiguron tunnetuimpia teoksia on Pitkän päivän ilta. Hän voitti teoksella arvostetun brittiläisen Booker -kirjallisuuspalkinnon vuonna 1989. Teoksessa hovimestari Stevens kertoo tarinaansa ja paljastaa kaiken vaikka haluaa peittää, on tyyni ja arvokas ja samalla täysin eksyksissä. Kazuo Ishiguron Pitkän päivän ilta on pieni kirja suurista aiheista: vallasta, vastuusta, haavoittuvuudesta. Eeva Luotosen vieraina ovat Kirkko ja kaupunki- median tuore päätoimittaja Jaakko Heinimäki ja arkkipiispan erityisavustaja Petri Merenlahti. Näytteet lukee Ville Tiihonen. Suomennos on Helene Bützovin. Ohjelma on uusinta vuodelta 2016. Kuva: EPA/DANIEL DEME
Miki Liukkosen romaani O nostatti kohinaa ilmestyessään. Kirjassa on yli 800 sivua, runsaat sata henkilöhahmoa, paljon yksityiskohtia ja outoa häröä, joka ärsyttää ja kiehtoo samaan aikaan. Liukkosen harteille aseteltiin heti kirjallisuuden uudistajan viittaa ja nyt nuoren miehen tehtävänä on heilauttaa viitan alta uutta julkaistavaa jo ensi vuodeksi. Miksi asiat ovat niin kuin ovat ja miksi tietokoneajan lapsi haluaa kirjoittaa käsin? Kirjakerhossa Miki Liukkonen istuu Helsingin Kallion kohinassa puhuen O:n synnystä ja siitä eroamisesta. Lukijan puheenvuorosta vastaa avantgardetaiteen tutkija ja filosofian tohtori Irmeli Hautamäki. Kirjakerhon toimittaa Leena Peltokangas ja kirjallisuusnäytteet lukee Antti Palomaa. Kuva: Leena Peltokangas
Zadie Smith on maailman arvostetuimpia nykykirjailijoita. Millainen on hänen tänä vuonna suomennettu romaaninsa Swing Time, ja mitä kummaa sen nimi merkitsee? Lukukokemuksiaan avaavat kirjailija ja Ruskeat tytöt -median päätoimittaja Koko Hubara sekä kirjallisuudentutkija Kaisa Ilmonen. Hubaralla on itsellään samanlainen monikulttuurinen tausta kuin kirjan päähenkilöllä. Näytteet lukee Erja Manto, toimittajana Jani Tanskanen. Kuva: Roderick Field
Aino Kiven romaani Maailman kaunein tyttö syntyi kirjailijan kateudesta perheellisiä kohtaan. Jenni Linturi puolestaan on kiinnostuneempi Jälleenrakennuksensa henkilöistä kuin teemoista tai aiheista. Miksi kummatkin ovat kirjoittaneet hoitoon päätyvistä ja muutenkin vaikeista sisaruksista? Entä missä ovat kirjallisuuden moraaliset rajat? Kirjailijat Jani Tanskasen vieraina. Kuvassa Aino Kivi (kuva Noomi Ljungdell) ja Jenni Linturi (kuva Stefan Bremer)
Kirjailija Kjell Westön kanssa kävellään yötä myöten pitkin Helsingin katuja. Kirjailijan nuoruusmuistoista, yöllä kirjoittamisesta, sekä tutuista paikoista ja uuteen romaanin liittyvistä kaduista kyselee toimittaja Jukka Kuosmanen. Kuva: Yle
Aarresaarella-kesäsarjan viimeisessä osassa mennään Englannin rannikolle Tyrskyrantaan, vanhojen karttojen ja salakuljettajien pariin. Enid Blytonin Seikkailujen saari -teoksen on lukenut näyttelijä Minna Haapkylä. Toimittajana Jukka Kuosmanen. Kuva: Yle/Jyrki Valkama
