-
About
Available on
Community
315 episodes
Juha Kulmanen aloitti työskentelyn ylessä vuonna 1976 ja on siitä lähtien seurannut median ja yhteiskunnan muuttumista toimittajana, toimituspäällikkönä ja tuottajana. Anna-Liisa Haavikko on poiminut lyhyitä otteita Kulmasen vanhoista tätä aihetta sivuavista ohjelmista ja haastattelee niiden lomassa Kulmasta. Tämä on samalla viimeinen uusi Julkinen sana-ohjelma, joita on tehty vuoden 2001 alusta lähtien noin 750 jaksoa.
Joulurauha on radioitu vuodesta 1935 lähtien. Se on vanha perinne, jonka turkulaiset ovat säilyttäneet keskiajalta lähtien katkeamattomana. Julkisessa sanassa puhutaan joulurauhan historiasta ja median osuudesta siinä. Ohjelmassa ovat haastateltavina filosofian tohtorit Tarja Tuulikki Laaksonen ja Liisa Suvikumpu sekä protokollapäällikkö Mika Akkanen. Toimittajana on Anna-Liisa Haavikko. Ohjelma on uusinta kolmen vuoden takaa, joulukuulta 2014.
Jouko Jokinen aloitti muutama viikko sitten Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittajana. Hän on johtanut Satakunnan kansaa ja Aamulehteä, mutta millaisena hän näkee Ylen uutistoiminnan ja miten hän sitä aikoo kehittää kuullaan Julkisessa sanassa. Toimittajana Anna-Liisa Haavikko.
Paavo Lipponen toimi ensimmäisenä EU-jäsenyysaikana valittuna pääministerinä täydet kaksi kautta vuosina 1995-2003. Hän on edelleen unioniajan pisimpään tehtävässä ollut henkilö. Lipponen ei juurikaan osallistu pääministerikauttaan koskevaan julkiseen keskusteluun, koska muistelmien teko on vielä kesken. Millainen oli Lipposen linja syksyllä 1995 ja mitä yhtymäkohtia on tähän päivään? Juha Kulmanen haastatteli suorassa lähetyksessä Kesärannassa Paavo Lipposta ja tämä on lyhennelmä siitä ohjelmasta.
Suomessa on satojatuhansia toimeentulon äärirajoilla eläviä ihmisiä. Köyhiä on enemmän kuin 70-luvulla, jolloin tehtiin raportteja kitkuttelevan elämän arjesta. Nykyisin mediassa huono-osaisuuden kasvot ovat lähes yksinomaan ruokajonojen kameraa vältteleviä ihmisiä. Köyhyyteen liittyy häpeä, eikä aina ole helppo kertoa julkisesti huono-osaisuudesta, mutta riittääkö tämä syyksi siihen, että median kuva huono-osaisuudesta on kapea. Julkisessa sanassa kysytään. miten media kertoo köyhyydestä. Vastaajina ovat professori Heikki Hiilamo, tutkija Jouko Karjalainen, sosiaalityön päällikkö Päivi Ilkko sekä päätoimittaja Merja Ylä-Anttila. Toimittajana Anna-Liisa Haavikko.
Juha Kulmanen ja Jussi Raumolin haastattelevat Sveitsin suurimman pankin, Ranskan talousministeriön sekä WTO:n ja OECD:n talousasiantuntijoita globalisaation etenemisestä ja vaikutuksista. Ohjelma on uusinta vuodelta 1997.
Mediasta räväköitä pamfletteja kirjoittanut Taneli Heikka tutkii väitöskirjassaan toimittajien roolia. Heikan mukaan journalismille tekisi hyvää, jos toimittajat ilmaisisivat mielipiteensä ja hylkäisivät ulkopuolisen tarkkailijan roolin. Millaista uutta otetta tutkija Heikka tarjoille kuullaan Julkisessa sanassa
Espanja on taas huomion keskipisteenä Katalonian itsenäistymispyrkimysten vuoksi. Myös maata 40 vuotta yksinvaltiaana hallinneen kenraalin Francisco Francon haamu on jälleen nostettu näkyvästi esille. Mutta millainen Espanja oli runsaat kolmekymmentä vuotta sitten, kun maa oli opetellut vajaan vuosikymmenen demokratiaa, kokenut yhden vallankaappausyrityksen, liittynyt jo Natoon ilman kansanäänestystä, ja oli vasta seuraavana vuonna 1986 liittymässä silloisen Euroopan yhteisön jäseneksi? Tämä aikamatka silloiseen Euroopan nuorimpaan demokratiaan alkaa Francon hautamonumentilta Valle de Los Caidosista. Toimittajana ohjelmassa vuodelta 1985 on Juha Kulmanen.
Ennen media saattoi jakaa tietoa yläviistosta yleisölle, joka harvoin reagoi. Nyt median suhde yleisöön on aika ajoin kiivaankin kaksisuuntainen. Kiitos sosiaalisen median. Yleisö reagoi nopeasti median toimintaan, mutta mediatalot käyttävät myös sosiaalista mediaa tiedonhankinnassa. Sosiaalisen median käyttäminen journalismin lähteenä tuottaa kuitenkin toimittajille päänvaivaa, sillä faktojen tarkistamien on vaikeaa. Toimittajat itse myös ovat sosiaalisessa mediassa, mutta kenen äänellä ammattitoimittaja keskustelee sosiaalisessa mediassa. Ovatko hänen mielipiteensä alisteisia työnantajalle tai työn teettäjälle. Julkisessa sanassa puhutaan toimittajien yleisösuhteesta ja etiikasta Ylessä. Keskustelijoina ovat Ylen etiikkapäällikkö Timo Huovinen sekä Ylen yleisöasiamies Sami Koivisto. Toimittajana Anna-Liisa Haavikko.
Lokakuun 10. päivänä 53-vuotiaana äkillisesti menehtynyt mediamesenaatti Niklas Herlin haastattelussa, joka on uusinta maaliskuulta 2013. Toimittajana on Anna-Liisa Haavikko. Kustantaja Niklas Herlin oli Teos-kustantamon ja verkkolehti Uuden Suomen pääomistaja ja hän oli haastatteluhetkellä juuri noussut Alma Median hallitukseen yhtenä yhtiön suurimmista omistajista.
Valtteri kirjoitti 750 000 juttua kuntavaaleista kolmella kielellä lyhyessä ajassa. Ihmetoimittaja Valtterin työteho on koodaajien käsialaa. Se on tutkijaryhmän luomus, jolla on lajitovereina Helsingin Sanomissa Latoja ja Ylessä Voitto-robotti. Digitalisaation jälkeen toimituksiin tulee automatisaatio ja koneet tekevät yhä enemmän juttuja. Julkisessa sanassa kysytään, korvaavatko robotit toimittajan ja miten robottien eli tietokoneohjelmien tulo mediataloihin vaikuttaa journalismiin. Kehityspäällikkö Aki Kekäläinen Ylestä, toimituspäällikkö Esa Mäkinen Helsingin Sanomista ja tutkija Carl-Gustaf Linden kertovat juttuja tekevistä tietokoneohjelmista. Toimittajana Anna-Liisa Haavikko.
Hastateltavana on juuri 25 vuotta täyttäneen Internet Societyn alajärjestön eli Suomen internetyhdistyksen puheenjohtaja, pitkän linjan toimittaja ja diplomaatti Yrjö Länsipuro. Toimittajana on Juha Kulmanen.
Erkki Laatikaisesta tuli sanomalehti Keskisuomalaisen päätoimittaja 28-vuotiaana. Tavoitteeksi lehden päätoimittajuuden hän oli asettanut jo 24-vuotiaana. Hän teki näyttävän luokkaretken: opiskeli kansakoulupohjalta maisteriksi ja kaikki tapahtui nopeassa rytmissä. Erkki Laatikaisesta olisi voinut tulla kunnanjohtaja tai poliitikko, mutta hän valitsi journalismin. Siinä hän oli tinkimätön ja oman tiensä kulkija, joka nosti maakuntalehden valtakunnan julkisuuteenkin. Laatikainen vaikutti talouteen ja politiikkaan näkyvästi Keskisuomalaisen palstoilla, mutta hän oli myös vahva taustavaikuttaja, jonka verkostot ylsivät arvaamattoman pitkälle. Suomen historian dosentti Olli Matikainen on kirjoittanut elämäkerran Erkki Laatikaisesta. Teos kertoo miehestä ja vallasta, mutta se avaa myös näkymän politiikkaan ja vaikuttamiseen. Julkisessa sanassa Olli Matikainen kertoo Erkki Laatikaisesta. Toimittajana Anna-Liisa Haavikko.
Juha Kulmanen ja Rax Rinnekangas keskustelevat Rinnekankaan urasta ja uusimmasta elokuvasta, Maailman viimeinen kirjakauppa, joka esitettiin Rakkautta ja Anarkiaa - elokuvafestivaalilla Helsingissä. Katoaako kyky lukea vaativia kirjoja informaatiotuvan keskellä?
Helsingin Sanomien alku on nuorten idealististen miesten aatteen paloa. Nuorsuomalaisten journalismi törmäsi kuitenkin nopeasti talouden lainalaisuuksiin. Kun lehti alkoi kannattaa, rahanjakajia riitti ja kilpailu vallasta alkoi, kunnes se paaluttui Erkon suvulle. Helsingin Sanomien yrityshistorian kirjoittaneet historiantutkijat Elina Kuorelahti ja Niklas Jensen-Eriksen kertovat, miten miljardijätti syntyi. Toimittajana Anna-Liisa Haavikko.
Tänä vuonna keskustan Seppo Kääriäinen tuli olleeksi 30 vuotta eduskunnassa ja samalla rapsahti ministerin arvonimi. Juha Kulmanen oli seuraamassa Kääriäisen nousua eduskuntaan ja kysyy nyt häneltä mikä onkaan muuttunut politiikan julkisuudessa.
Kun yhtiö joutuu negatiiviseen mediapyöritykseen, avuksi rientävät viestintäkonsultit, ja yksi sellainen on Harri Saukkomaa, jolla on pitkä ura suomalaisessa mediassa. Saukkomaa on ollut tutkiva journalisti, päätoimittaja, mediapomo ja yrittäjä. Hän tuli tunnetuksi paljastaessaan Kouri-kaupat. Jutun seurauksena KOP:n johtaja Jaakko Lassila sai lähteä. Julkisessa sanassa kysytään Harri Saukkomaalta miten journalismi on muuttunut ja millainen on viestintätoimistojen rooli mediamaisemassa. Ohjelman toimittaa Anna-Liisa Haavikko.
Kuvanveistäjä Kaarina Kaikkonen on tullut tunnetuksi niin Suomessa kuin maailmallakin. Toimittajana on Juha Kulmanen.
Viestintäjohtaja Markku Mantilan tulokulma mediaan muuttui kolme vuotta sitten, kun hän siirtyi Kalevan päätoimittajan paikalta valtioneuvostoon. Nyt hän on jättämässä virkamiehen työn ja lähtee yrittäjäksi. Mantilan kolmeen vuoteen valtioneuvostossa mahtuu tietovuotoja, sotea ja ministerien mediakangertelua. Julkisessa sanassa kysytään, miten asioista kertomisen tapa on muuttunut Markku Mantilan aikana valtioneuvostossa. Toimittajana Anna-Liisa Haavikko.
Miten ammattitoimittaja harjoittaa lähdekritiikkiä kun lähteenä ovat amerikkalaiset uutiskanavat ja USA:n itärannikon sanomalehdet? Mitä uusi Ylen Yhdysvaltainkirjeenvaihtaja lähtee maassa selvittämään? Puheena on myös presidentti Donald Trumpin ja median välinen sodankäynti. Keskustelijoina ovat kokeneet ulkomaantoimittajat Rauli Virtanen ja Yle Uutisten seuraava Yhdysvaltain kirjeenvaihtaja Paula Vilén. Ohjelman toimittaja on Janne Junttila.
Arvioitaan ja kokemuksiaan venäläisen mediakentän kehityksestä antavat toimittajat Polina Kopylova ja Jussi Niemeläinen. Mihin voi luottaa ja miten Suomi näyttäytyy itänaapurimme uutisoinnissa? Ohjelman toimittaa Janne Junttila.
Nuori pääministeri Mauno Koivisto oli taitava median kanssa. Rusettikaulainen ministeri hurmasi Jatkoaika -viihdeohjelmassa ja perhe esiintyi julkisuudessa. Kun Mauno Koivistosta tuli presidentti, median odotukset olivat korkealla. Kekkosen ajan vaikenemisesta haluttiin eroon. Julkisuus ei ollut aina Koivistollekaan helppoa, mutta hän tarvitsi keskustelukumppaneiksi toimittajia, vaikka nimittikin heitä sopuleiksi. Julkisessa sanassa puhutaan Koiviston ja median suhteista eläkkeellä olevan politiikan toimittajan Arto Astikaisen kanssa. Toimittajana Anna-Liisa Haavikko. Ohjelma on toinen lähetys toukokuulta 2017.
"Toimittaja on vastuussa jutun synnyttämästä mielikuvasta", "Median pitäisi tukea yhteiskunnan myönteisiä hankkeita" ja "Tiedon voi julkaista vain jos taustalla on kaksi toisistaan riippumatonta lähdettä". Kolme kokenutta toimittajaa ruotii journalismin kipupisteitä. Keskustelun pontimena toimivat väitelauseet. Keskustelijat ovat Helsingin Sanomien oikeustoimittaja Susanna Reinboth, Lännen median politiikan toimittaja Lauri Nurmi sekä Jussi Pullinen, joka on Tampereen yliopiston journalistiikan uusi vierailuprofessori. Ohjelman toimittaja on Janne Junttila. Keskustelun ensimmäinen osa kuultiin 5.7.2017 ja löytyy Areenasta.
Kun Berliinin muuri murtui marraskuussa 1989, Eurooppaa jakanut rautaesirippu alkoi rakoilla ja elätettiin toiveita yhtenäisyydestä. Monien yllätykseksi Itä- ja Länsi-Saksa yhdistyivät nopeasti ja väkivallattomasti. Tuolloin kaksi hyvin erilaista päätöksentekokulttuuria liittyi yhteen. Suljettu ja avoin talous kohtasivat, mutta mitä tapahtui medialle. Mitä jäi mediaan itäsaksalaisuudesta jäljelle, kun länsi oli talouden ja hallinnon veturi? Ulkomaantoimittajana ja myöhemmin lehdistöneuvoksena Saksojen kehitystä seurannut Leo Riski kertoo, miten sulautuminen muokkasi mediaa. Toimittajana Anna-Liisa Haavikko.
"Yleisöllä on oikeus tietää rikoksen tekijän etninen alkuperä", "Nimettömiä lähteitä käytetään journalismissa epämääräisesti" ja "Media ajojahdin kohteeksi joutuvat aina keskustalaiset tai perussuomalaiset". Kolme kokenutta toimittajaa ruotii journalismin kipupisteitä. Keskustelun pontimena toimivat väitelauseet. Keskustelijat ovat Helsingin Sanomien oikeustoimittaja Susanna Reinboth, Lännen median politiikan toimittaja Lauri Nurmi sekä Jussi Pullinen, joka on Tampereen yliopiston journalistiikan uusi vierailuprofessori. Ohjelman toimittaja on Janne Junttila. Keskustelun toinen osa on kuultavissa 19.7.2017
Euroopan poliittinen tilanne heijastuu julkisen palvelun mediayhtiöihin. Monissa maissa käydään keskustelua siitä, miten laajasti ja millä tavoin näitä yhtiöitä rahoitetaan. Toisaalla on tiukka poliittinen vaikuttaminen journalismiin kuten Puolassa ja Unkarissa on tapahtunut. Sanomisen rajoja on mitattu ja hallitus on pyrkinyt vaikuttamaan mediasisältöihin. EU:lla on selkeä linjaus julkisen palvelun yleisradioyhtiöiden välttämättömyydestä, mutta miten näillä yhtiöllä menee, kysytään Julkisessa sanassa. Keskustelijoina ovat toimittaja Susanna Sjöstedt sekä yhteiskuntasuhteiden ja kansainvälisten asioiden päällikkö Marit Ingves. Toimittajana Anna-Liisa Haavikko.
Julkisessa sanassa kysytään, paikkaako uusi opas asevalvontaosaamisen vajetta. Oppaasta ja asejärjestelmistä puhuvat tutkijat Katariina Simonen, Tommi Koivula sekä Matti Vuorio. Toimittajana on Pentti Peltoniemi.
Perussuomalaisten rivijäsenet nostivat puolueen johtoon halla-aholaiset, mutta eivät itse nähneet miten puolueen koko kohtalo muuttui. Toimittaja on Janne Junttila.
Julkisessa sanassa puhutaan median ja viestinnän muutoksesta. Innovaatiojournalismia tutkinut dosentti Turo Uskali kertoo, millaista on datajournalismi ja kuinka innovaatiot muuttavat jorunalismia. Toimittajana on Anna-Liisa Haavikko.
Haastateltavana alan pioneeri, Ylen strategiapäällikkö Jari Lahti. Toimittajana on Juha Kulmanen.
