Havaintoja ihmisestä
About
Available on
Community
190 episodes
Jokaisella on kokemuksia vaikeiden keskusteluiden lykkäämisestä. Tutkija Henriikka Mustajoki haastatteli eri ikäisiä ihmisiä eri yhteisöistä ja havaitsi, että kaikki tunnistavat ilmiön, mutta sille ei ollut olemassa sanaa tai käsitettä. Mustajoki loi ilmiölle käsitteen varjopuhe, jota hän käyttää Tästä pitäisi puhua -teoksessaan. Asiat, joita ei sanota siellä missä niihin voidaan vaikuttaa jutellaan läpi jossain muualla, kertoo Mustajoki toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Keskustelun aloittamisen suunnittelu ja siihen valmistautuminen vaatii henkisiä voimavaroja ja ilmenee itselläni hajamielisyytenä ja väsymyksenä, kertoo kolmekymppinen nimimerkki Lake Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksossa. Toimittaja: Satu Kivelä Äänisuunnittelija: Laura Koso Musiikki: Epidemic Sound Lukijat: Veli Kauppinen Tuottaja: Pertti Ylikojola Vastaava tuottaja: Ville Vilén Lähteet: Egotrippi (2003) Matkustaja Mustajoki, Henriikka (2023) Tästä pitäisi puhua. Gaudeamus. Kaurismäki, Aki (2023) Kuolleet lehdet
Askel uppoaa, eteneminen on raskasta, ajantaju katoaa ja näkökulmat muuttuvat. Suo ottaa kulkijan syleilyynsä ja hillakuume ottaa vallan. Kahdelle ystävykselle Kati Saonegille ja Niina Kivilälle hilla on muusa. He ovat kirjoittaneet yhdessä Hillasuolla kaikki on toisin teoksen, jonka on julkaissut Into Kustannus vuonna 2023. Hillasoille on päästävä joka vuosi kesäloman viimeisellä viikolla. Olen kokenut hillasuolla ajan pysähtymisen. Unohdun poimimaan hilloja ja yhtäkkiä on kulunut tunti, kertoo Niina Kivilä. Hillasuolla pystyy vapautumaan koko vuoden taakoista ja voi vapautua omista rooleista, kertoo Kati Saonegin toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Koen suon maagisena ja puoleensa vetävänä. Pelkästään jo suolle meneminen virittää jonkinlaisen alkukantaisen tunteen. Mitä useammin ja kauemmin hillakaudella suolla ehtii olla, sitä syvemmälle tunteeseen pääsee sisälle, sanoo nimimerkki Virpi Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksossa. Toimittaja: Satu Kivelä Äänisuunnittelija: Marko Vierikko Lukijat: Susanna Vainiola, Laura Korhonen ja Miika Lauriala Musiikki: Epidemic Sound Tuottaja: Pertti Ylikojola Vastaava tuottaja: Ville Vilén Lähteet: Kivilä, Niina, Saonegin, Kati (2023) Hillasuolla kaikki on toisin. Into Kustannus Oy. Lunde, Maja (2016) Mehiläisten historia. Kustannusosakeyhtiö Tammi. Malkamäki, Arttu (2017) Minne ovat mehiläiset menneet? Helsingin yliopisto.
Tarinat koulukiusaamisesta kehystetään mediassa usein aika kapealla tavalla. Mediassa ovat usein esille koulukiusaamista menneisyydessä kokeneet, mutta siitä selviytyneet. Vallalla on myös yksilökeskeinen näkökulma, joka sivuttaa yhteiskunnalliset ja kulttuuriset seikat. Meillä vaikuttaa toistaiseksi olevan hyvin vähän tietoa siitä, millainen ilmiö koulukiusaaminen on lasten vertaiskulttuurin silmin nähtynä ja tulkittuna, sanoo antropologi Suvi Jaakkola toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Toimittaja: Satu Kivelä Äänisuunnittelija: Marko Vierikko Musiikki: Epidemic Sound Lukija: Miika Lauriala Tuottaja: Pertti Ylikojola Vastaava tuottaja: Ville Vilén Lähteet: Jaakkola, Suvi (2023) Koulukiusaamisen kulttuurinen muotokuva. Antropologinen katsaus koulukiusaamiskeskusteluun Suomessa. Rauma, Iida (2022) Hävitys Saint-Exupéry, de Antoine (1943) Pikku Prinssi Sosiaali- ja terveysministeriö (2022) Lapsin kohdistuvan väkivallan vastaista työtä kehitetään monin tavoin Opetushallitus (2023) Kouluterveyskysely 2023: Kouluilla ja oppilaitoksilla on näköalapaikka lasten ja nuorten hyvinvointiin Kangasniemen kunnan verkkosivut, Kuka suojelee minua -dokumentti
”Ihmisillä on tarkka vainu, jos joku vaikuttaa yksinäiseltä, sitä vältellään”, pohtii nimimerkki Dreambroker Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksossa. Ostrakismi tarkoittaa näkymätöntä poissulkemista yhteisöstä, kertoo vanhempi lehtori Kaarina Mönkkönen toimittaja Satu Kivelän vieraana. Näkymättömällä poissulkemisella on haitallisia vaikutuksia työntekijän kokemaan stressiin ja hyvinvointiin. Tutkimusten mukaan vaikutukset ulottuvat laajemmin työyhteisöön ja itse työhön. Toimittaja: Satu Kivelä Äänisuunnittelija: Juha Jäntti Musiikki: Epidemic Sound Lukijat: Susanna Vainiola ja Laura Korhonen Tuottaja: Pertti Ylikojola Vastaava tuottaja: Ville Vilén Lähteet: Mönkkönen, Kaarina, Tapani Anukka, Kokkonen, Tapani (2023) Arvoa ja arvottomuutta. Gaudeamus. Itä-Suomen yliopisto (2023)Työpaikkaostarakismilla on selkeä yhteys terveydenhuoltoalan työntekijöiden työssä viihtymiseen E2 Tutkimus (2023) E2 Tutkimus julkaisi katsauksen suomalaisten mielenmaisemaan: Vain vajaa puolet naisista kokee yhteiskunnan reiluksi Tilastokeskus (2020) Suomalaisten naispalkansaajien kiire korostuu eurooppalaisessa vertailussa
Aika monille perhe, ystävät ja muut läheiset ovat elämän merkityksellisyyden lähde. Arvokkuuden, merkityksellisyyden ja kuulumisen kokemuksia saadaan myös yhteydestä luontoon ja eläimiin. Havaintoja ihmisestä -sarjassa toimittaja Satu Kivelän vieraana on Itä-Suomen yliopiston vanhempi lehtori Kaarina Mönkkönen. Hän on yhdessä Annukka Tapanin ja Tapani Kokkosen kanssa kirjoittanyt Arvoa ja arvottomuutta -kirjan. Teoksessa kerrotaan laajasta haastattelu- ja kyselytutkimuksesta, jonka avulla selvitettiin millaisissa tilanteissa arvokkuuden kokemukset mahdollistuvat ja estyvät. – Mielestäni kuulumisen kokemuksen voi estää toisten käytös tai omat ajatukset, kertoo 38-vuotias nimimerkki Meelo kokemuksistaan Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksossa. Toimittaja: Satu Kivelä Äänisuunnittelija: Marko Vierikko Musiikki: Epidemic Sound Lukijat: Susanna Vainiola, Laura Korhonen ja Veli Kauppinen Tuottaja: Pertti Ylikojola Vastaava tuottaja: Ville Vilén Lähteet: Mönkkönen, Kaarina, Tapani, Annukka, Kokkonen, Tapani (2023) Arvoa ja arvottomuutta. Arvokkuuden ja merkityksellisyyden kokemukset hyvän elämän perustana. Gaudeamus. Kansallinen audiovisuaalinen instituutti (2024) Pienituloisten kotitalouksien nuorilla muita useammin ikäviä mediakokemuksia
Ranskalaisille ovien avaaminen ja toiseen reagoiminen ovat kohteliaisuuden osoituksia. Suomalaisten kohteliaisuus on taas hiljaisuutta ja tilan antamista. Käsityksiimme kohteliaisuudesta vaikuttaa kulttuuri, aika, paikka, tilanteet ja suhteet. Suomalaiset puhuivat siitä, että heidän tuli oppia ranskalaiseen puhekulttuuriin, jossa keskeyttäminen on kiinnostuksen osoittamista. Monet kokivat, että Suomessa tapaa ei voinut jatkaa, kertoo ranskankielen apulaisprofessori Johanna Isosävi toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Nimimerkki Lila on asunut Italiassa, Ranskassa, Englannissa ja Saksassa. Olen huomannut eroja kohteliaisuuskäsityksissä eri maissa ja Suomen sisällä eri maakunnissa. Itä-Suomessa ollaan Etelä- ja Länsi-Suomea sosiaalisempia: siellä on kohteliasta jutella tuntemattomillekin, epäkohteliasta on jurottaa hiljaa, kertoo nimimerkki Lila Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksossa kokemuksistaan. Toimittaja: Satu Kivelä Äänisuunnittelija: Marko Vierikko Musiikki: Epidemic Sound Lukijat: Susanna Vainiola, Laura Korhonen ja Miika Lauriala Tuottaja: Pertti Ylikojola Vastaava tuottaja: Ville Vilén Lähteet: Louis, Édouard (2021) Naisen taistelut ja muodonmuutokset, Keltainen kirjasto PAM (2023) Epäasiallista käytöstä ei tarvitse sietää - edes asiakaspalvelutyössä. https://www.pam.fi/artikkelit/epaasiallista-kaytosta-ei-tarvitse-sietaa-%E2%88%92-edes-asiakaspalvelutyossa/ Sortiraparis.com (2024) Elokuva ja matkailu: Ranskalaiset fiktiot lisäävät tutkimusten mukaan vierailuja Pariisiin
Kaunokirjallisuuden lukeminen on vahvasti kehollinen kokemus. Kirjoittamalla voi tehdä näkymätöntä näkyväksi. Meillähän olemassa tunteille vaikka minkälaisia taulukoita. Mutta, eihän se paljon kerro, jos sanon, että olen iloinen. Mitä se minulle merkitsee? Saanko näillä sanoilla sanottua, että mitä haluan, saanko kehollisesti ilmaistua sen, kertoo kirjallisuudentutkija Päivi Kosonen Turun yliopistosta toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Aika moni haluaa lukea enemmän kuin mitä tällä hetkellä lukee. Kiireinen ja kuormittava arki vaikuttavat lukemisen mahdollisuuksiin. Someriippuvuus ja jatkuvien keskeytysten työelämä ovat aiheuttaneet sen, että keskittymiskykyni ei ole entisen veroinen. Se vaikeuttaa lukemista. Kuvittelen lukemisen lieventävän ahdistusta. Se antaa myös tunteen siitä, että teen jotain hyödyllistä, joka on parhaimmillaan rentouttavaa, sanoo nimimerkki Booklover Havaintoja ihmisestä -sarjassa. Toimittaja: Satu Kivelä Äänisuunnittelija: Marko Vierikko Musiikki: Epidemic Sound Lukijat: Susanna Vainiola, Laura Koso ja Veli Kauppinen. Tuottaja: Pertti Ylikojola Vastaava tuottaja: Ville Vilén Lähteet: Ernaux, Annie (2022) Tapaus, Gummerus Kaur, Rupi (2023) Kotikeho. Sammakko Kosonen, Päivi, Ihanus, Juhani (2023) Hoitava lukeminen — Teoreettisia ja käytännöllisiä näkökulmia lukemistyöhön, Vastapaino Louis, Edouard (2021) Naisen taistelut ja muodonmuutokset, Keltainen kirjasto Louis, Edouard (2022) kuka tappoi isäni, Keltainen kirjasto Louis, Edouard (2023) Muutos: Metodi, Keltainen kirjasto Lukukeskus, Kymmenen faktaa lukutaidosta maailmalla https://lukukeskus.fi/10-faktaa/
Kirjoja lukemalla voi saada uutta tietoa, sanoja ja ymmärrystä itsestä ja muista. Olin yksinäinen lapsi, joka luki paljon. Pienessä hämäläisessä kaupungissa tajusin lukemisen kautta, että on olemassa erilaisia maailmoja, kertoo kirjallisuustutkija Päivi Kosonen toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Päivi Kosonen opettaa parhaillaan kirjallisuutta Turun yliopistossa. Kosonen on myös kirjallisuutieteen dosentti Helsingin yliopistossa, Tampereen yliopistossa ja Jyväskylän yliopistossa. Kosonen on toimittanut yhdessä Juhani Ihanuksen kanssa Hoitava lukeminen -teoksen, jossa pohditaan hoitavaa lukemista. Mie luen kirjaa kotona yleensä päivällä ja illalla. Kirjojen aiheet ovat vaihtelevia. Kirjasto edistää lukemistani, kun saa käydä ilmaiseksi lainaamassa kirjoja, kertoo nimimerkki Reettah Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksossa. Toimittaja: Satu Kivelä Äänisuunnittelija: Tuomas Vauhkonen Musiikki: Epidemic Lukijat: Susanna Vainiola, Laura Korhonen, Laura Koso ja Veli Kauppinen. Tuottaja: Pertti Ylikojola Vastaava tuottaja: Ville Vilén Lähteet: Kosonen, Päivi, Ihanus, Juhani (2023) Hoitava lukeminen — Teoreettisia ja käytännöllisiä näkökulmia lukemistyöhön Lääkärikirja Duodecim (2022) Lapset, nuoret ja älypuhelimet − tukea 2020-luvun vanhemmille Nutti, Ella-Maria (2023) Pohjoisessa kahvi on juotu mustana. Kustantamo:Johnny Kniga Näkövammaisten Liitto (2023) Lukeminen ja kuuntelu Kuntoutussäätiö (2022) Lukivaikeus
Koulussa kaikki sellainen tekeminen, joka häiritsee aikuista voi määrittyä häiriöksi. Kuten esimerkiksi liian tarkka karttapiirros, kynän teroittaminen, miksi-kysymysten kysyminen. Häiriö koulussa voidaan määritellä eräänlaisena katkoksena vuorovaikutuksessa tai ihmissuhteissa. Usein kyse on kuitenkin ristiriitaisista tavoitteista tai ymmärryksestä liittyen siihen miten tilanteen pitäisi mennä, pohtii Oulun yliopiston kasvatustieteen professori Maija Lanas toimittaja Satu Kivelän haastattelussa Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksossa. Oulun yliopiston kasvatustieteen professori Maija Lanas on kirjoittanut yhdessä Tomi Kiilakosken kanssa Häiriö? Näkökulmia työrauhan säröihin koulussa- teoksen, jossa tarkastellaan häiriötä kulttuurin, yhteiskunnallisten olosuhteiden, vallan ja suhteiden kautta. Toimittaja: Satu Kivelä Äänisuunnittelija: Marko Vierikko Musiikki: Epidemic Sound Lukija: Susanna Vainiola Tuottaja: Pertti Ylikojola Tuottaja: Pertti Ylikojola Vastaava tuottaja: Ville Vilén Lähteet: Alasaari, Nea, Aromaa, Ekku, Stenius, Nasti (2023) Tasa-arvoinen kasvatus. Opas vanhemmille ja muille läheisille Bruun, Erik (2023) Vielä yksi työ Gauriloff, Katja (2023) Je´vida Helin, Tiina (2023) Tiina Helinin kolumni: Yhteiskunnan eriytymisen seuraukset on tiedetty pitkään, mutta vasta nyt ne ovat alkaneet häiritä keskiluokan arkea Lanas, Maija, Kiilakoski, Tomi (2022) Häiriö? — Näkökulmia työrauhan säröihin koulussa Lehtisalmi, Kai (2023) Päiväkodin johtajan päiväkirja Saamen tyttäret (2019) Yle Areena Sano se Saameksi -sivusto
Jokaiselle muusikolle tulisi painottaa aivan lapsesta asti, ettei kenenkään ihmisen arvo riipu hänen silloisesta soittotaidostaan millään tavalla, sanoo kolmekymppinen nimimerkki Kulttuurin muutos Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksoss Helsingin yliopistossa väitöskirjatutkimustaan viimeistelevä Anna Ramstedt tutkii mitkä tekijät klassisen musiikin kulttuurissa altistavat henkiselle väkivallalle. Kaikki opettajat eivät tietenkään harrasta sitä, mutta on liikaa, jos yksikin ihminen joutuu kokemaan henkistä väkivaltaa, sanoo väitöskirjatutkija Anna Ramstedt toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Klassisen musiikin opiskelua varjostaa edelleen mestari-kisälli-malli, jossa opettaja saattaa henkisesti murskata oppilaan palasiksi. Lähteet Jää, Vilma (2023) Kosto-levy Ramstedt, Anna (2023) Emotional Abuse in Classical Music Education in Finland: A Study of Finnish Women Musicians’ Experiences Ramstedt, Anna (2023) Voittajien ja häviäjien kulttuuri? Henkinen väkivalta klassisen musiikin koulutuksessa. Tutkimusyhdistys Suoni ry:n Toiminta soi -verkkolehti Tiikkaja, Samuli (2023) Ei onnistuttu tätä tyttöö tuhoomaan. Helsingin Sanomat. https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000009941591.html Whiplash (2014) Toimittaja: Satu Kivelä Äänisuunnittelija: Juha Jäntti Musiikki: Epidemic Lukijat: Susanna Vainiola, Laura Koso ja Miika Lauriala Tuottaja: Pertti Ylikojola Vastaava toimittaja: Ville Vilén
Suomalaisessa kulttuurissa hävikin minimoiminen on vahva ihanne, mutta joustavan ruokasuhteen muodostamiseen tarvitaan myös sallivuutta ja rentoutta. Kouluruokailussa painottuvat edelleen tehokkuuden ja tankkauksen mentaliteetit, sanoo tutkija Sanna Talvia toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Aika monella Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksoon kokemuksiaan jakaneilla on kouluruokailusta ikäviä muistoja. Kun menin ekaluokalle kouluun, oli ensimmäisenä päivänä lounaaksi silakkalaatikkoa. Siinä oli kamalasti pieniä ruotoja. Se suoraan sanottuna aiheutti ällötyksen kouluruokaa kohtaan koko peruskoulun ajaksi, kertoo nimimerkki Anemone viestissään. Toimittaja: Satu Kivelä Äänisuunnittelija: Anders Johansson Lukijat: Miika Lauriala, Laura Koso ja Susanna Vainiola Tuottaja: Pertti Ylikojola
Kulttuurissamme korostetaan yksilön vastuuta myös ruokaan ja hyvinvointiin liittyvissä asioissa. Myös yhteisö, yhteiskunta, kulttuuri ja talous muovaavat meitä. Syntymästä lähtien meillä on erilaiset resurssit, jotka vaikuttavat valintoihimme, sanoo tutkija Sanna Talvia toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Haluan syödä itseni kylläiseksi jatkuvan napostelun sijaan. Syön mieluiten muiden kanssa ja rauhassa. Inhoan vain "nopeasti tankkaamisen" mentaliteettia. Myös negatiivinen kalorikeskeinen ruokapuhe ahdistaa. Syömisessä pitää olla ruokarauha, kertoo nimimerkki Aina vääränlainen kokemuksistaan Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksossa. Äänisuunnittelija: Laura Koso Lukijat: Susanna Vainiola ja Miika Lauriala Kuva: Tuuli Laukkanen ja Tuottaja: Pertti Ylikojola Lähteet: Aalto-yliopisto (2023) Vuoden nuori suunnittelija 2023 on Henna Lampinen Juuti Pauli, Salmi, Pontus (2015) Tunteet ja työ Lassfolk-Feodoroff, Crista (2017) Tässä on maailman suosituin lohturuoka – terveellistä se ei ole millään mittarilla Potilaan Lääkärilehti (2017) Kenelle lihavuusleikkaus? Syömishäiriöliitto, SYLI (2022) Syömishäiriöt lisääntyneet ja oireilu vaikeutunut lapsilla ja nuorilla koronapandemian aikana Moyer, Wenner, Melinda (2022) The Science of Comfort Food
Lama-ajan Suomessa ruoka-avun piti olla väliaikainen ratkaisu kansallisessa talouskriisissä, joka syöksi ihmisiä konkursseihin ja köyhyyteen. Laman jäljet ulottuvat useiden tutkimusten mukaan vielä tähänkin päivään saakka. Eriarvoisuus kasvoi ja syveni monin tavoin. Jos ruoka-apu on ikään kuin ratkaisu niin mikä me ajatellaan olevan ongelma siellä taustalla. Onko meidän keinot ja päämäärät linjassa keskenään vai onko siinä jotain ristiriitaa, pohtii tutkija Anna Salonen toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Salonen johtaa parhaillaan Utopioita ruokajonoista tutkimushanketta, jonka tavoitteena on etsiä ruoka-avun toisenlaisen tulevaisuuden tarinoita. Hankkeen tavoitteena on myös uudistaa yhteiskunnallista keskustelua ja tuoda siihen mukaan moniäänisyyttä. Ruokajonot kertovat mielestäni siitä, että köyhyys on Suomessa lisääntynyt. Olen hakenut joskus ruoka-apua säästääkseni ruokarahassa, jotta olen voinut ostaa lapselle vaatteita tai muuta tarpeellista, kertoo nimimerkki Äiti kokemuksistaan Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksossa. Toimittaja: Satu Kivelä Äänisuunnittelija: Anders Johansson Lukijat: Susanna Vainiola, Miika Lauriala ja Laura Koso Tuottaja: Pertti Ylikojola Lähteet: Ala-Renko, Kati, (2023) Yle Uutiset: Ruoka on jo niin kallista, että osa opiskelijoista päätyy jopa varastamaan: ”Aliravitun oman käden oikeus” Ohisalo, Maria, Saari Juho (2014) Kuka seisoo leipäjonossa
Intensiivisen äitiyden ideologia kasaa paineita erityisesti äitien harteille. Ihanne on laajasti tunnettu länsimaissa ja myös Suomessa. Äidit kokevat oman ajan tarpeesta syyllisyyttä ja häpeän tunteita, kertoo Tampereen yliopiston väitöskirjatutkija ja E2-tutkimuksen asiantuntija Eija Eronen toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Havaintoja ihmisestä -kyselyyn vanhemmuudesta ja omasta ajasta vastasi kolme- ja nelikymppisiä vanhempia eri puolelta Suomea. Itsekin huomaa ottavansa paljon enemmän vastuuta lapsen asioista ja näiden vastuiden jakaminen täytyy tehdä tietoisesti jotta kaikki ei kaatuisi omaan niskaan, kertoo nimimerkki Allfine. Toimittaja: Satu Kivelä Äänisuunnittelija: Juha Hjelm Lukijat: Miika Lauriala, Laura Korhonen ja Susanna Vainiola Kuva: Jukka Lintinen ja Tuuli Laukkanen Tuottaja: Pertti Ylikojola Lähteet: Airio, Elina (2022) Metsässä juoksee nainen Setälä, Esa (2023) Helsingin yliopisto, Sateenkaariperheet törmäyskurssilla yhteiskunnan palvelujärjestelmän kanssa Tilastokeskus (2022) Perheiden määrä väheni edelleen vuonna 2022
Taloudellinen ajattelu muovaa kasvatuksen arvoja myös koulussa. Kun toivomme tiettyjä oppimistuloksia ja mitattavia asioita, niin taustalla on usein taloudellinen ajattelu, sanoo neljän lapsen isä, kirjailija ja Kirkkohallituksen johtaja Jarmo Kokkonen toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Lasten ja nuorten hyvinvointi polarisoituu ja yksinäisyys on lisääntynyt jo pitkään. Kasvu ja kasvatus on aina suhteessa toisiin tapahtuvaa. Toivon, että opetuskeskusten sijaan palaisimme vaalimaan pieniä kouluja. Kyläntapaisia yhteisöjä, joissa jokainen tulee nähdyksi, kertoo kolmekymppinen nimimerkki Ruutiainen Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksossa. Toimittaja: Satu Kivelä Äänisuunnittelija: Juha Hjelm Lukijat: Susanna Vainiola ja Laura Korhonen Tuottaja: Pertti Ylikojola Lähteet: Aronen, Jukka (2023) Länsimaiset arvot erkanevat muun maailman arvoista Helin, Tiina (2023) Kulttuurimme tuottaa itsekkäitä ihmisiä, Helsingin Sanomat Junttila, Niina (2022) Lasten ja nuorten yksinäisyys on lisääntynyt jo pitkään – pandemia on heikentänyt tilannetta entisestään Kokkonen, Jarmo (2023) Huomenna kaikki on paremmin Salmela-Aro (2023) Nuorissa on tulevaisuus, mutta masennus ja uupumus kalvavat heitä useammin kuin koskaan Salo, Anne-Elina (2023) Nähdyksi, kuulluksi ja ymmärretyksi tuleminen rakentaa resilienssiä varhaisnuoruudessa
Haavan monet seuralaislajit ovat erikoistuneet elämään tietyissä puissa ja tiettyjen lajien kanssa. Systeemi on hyvin hienosyinen, kertoo biologi Iiris Kalliola toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Haapa on ekosysteemin avainlaji. Puista on viime vuosina tullut mulle mielettömän tärkeitä. Metsässä olo on hoitanut mielenterveyttä, ja menen sinne usein rauhoittamaan mieltä ja kehoa. Puut näyttävät tyyniltä ja niiden läsnäolo maadoittaa, sanoo nimimerkki Saniainen Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksossa. Äänisuunnittelija: Tuomas Vauhkonen Lukijat: Susanna Vainiola, Laura Koso ja Miika Lauriala Kuva: Jukka Lintinen ja Tuuli Laukkanen Tuottaja: Pertti Ylikojola Lähteet: Holm, Minna (2020) Pyhät puut, Suomalaiseen kansanperinteeseen pohjautuvaa tarinaa puista Kalliola, Iiris, Hypén, Kai (2023) Haapa — ekosysteemin avainlaji McConaghy, Charlotte (2022) Viimeinen muuttolintu Saavalainen, Heli (2021) Helsingin Sanomat: Suomalaistutkimus: Suosittu rikkakasvimyrkky osoittautui luultuakin vaarallisemmaksi – kimalaiset sekosivat ja menettivät muistinsa Tukes, Glyfosaatti
Työelämä kuuluu kaikille. Inklusiivisuuden avulla on mahdollista rakentaa yhdenvertaista ja syrjimätöntä työelämää. Henkilöt, joilla voi olla vähän vaikeampi saada työpaikkaa avoimilla työmarkkinoilla hyötyvät usein työn muotoilusta, kertoo väitöskirjatutkija Saara Leppänen toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Havaintoja ihmisestä -kyselylomakkeen kautta ihmiset kertoivat kokemuksiaan työstä ja työelämästä. Nimimerkki Lepakko kokee, että työelämässä pysymistä estävät työpaikan jatkuvat muutokset ja monitoimitilat. Olen sokea henkilö ja teen asiantuntijatöitä tietoteknisten apuvälineiden avulla. Työssä tehdään jatkuvasti tietoteknisiä muutoksia ja otetaan käyttöön uusia sovelluksia, joiden käytön joudun yksin opettelemaan, koska kaikki ohjeistus on tehty näköön perustuvaksi, esimerkiksi videoina, kertoo Lepakko viestissään. Toimittaja: Satu Kivelä Äänisuunnittelija: Tuomas Vauhkonen Lukijat: Miika Lauriala, Susanna Vainiola ja Silja Raunio Kuva: Jukka Lintinen ja Tuuli Laukkanen Tuottaja: Pertti Ylikojola Lähteet: Duunitori (2023) Joka neljäs kokee syrjintää työnhaussa – asiantuntija: anonyymi rekrytointi ei riitä ratkaisuksi Duodecim (2011) Osaatko tunnistaa työuupumuksen ja hoitaa sitä? Reiman, Saara (2021) Kaiao nettisivut Törnvall, Clara (2023) Naisia autismin kirjolla
Koulutus ja TE-toimiston aktivoinnit eivät ole tae työpaikan saamisesta. Eri ikäiset ihmiset eri puolelta Suomea kertoivat kokemuksiaan työttömyydestä Havaintoja ihmisestä -kyselyn kautta. Opiskelin diplomi-insinööriksi ja vallalla oli - ja todennäköisesti on edelleen - myös käsitys, että jokainen tekniikan alan opiskelija pääsee kyllä ammatillisesti kehittäviin kesätöihin niin halutessaan. Häpeä oli suurta, kun näin ei tapahtunutkaan, kertoo nimimerkki Arppa. TE-toimistot aktivoivat työttömiä työnhakijoita erilaisiin välityömarkkinoihin kuten harjoitteluun tai CV-kurssille. Aktivoinnit saattavatkin kääntyä työnhakijaa vastaan. Työnantaja voi Lena Näreen mukaan ihmetellä, että miksi työnhakija on ollut vain lyhyissä harjoittelupätkissä. Tilanteet ovat tulleet esille työttömien kokemuksia koskevissa tutkimuksissa, kertoo Helsingin yliopiston sosiologian professori Lena Näre toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Toimittaja Satu Kivelä Äänisuunnittelija: Juha Hjelm Lukijat: Miika Lauriala, Susanna Vainiola ja Tuomas Niemelä Tuottaja: Pertti Ylikojola Lähteet: Näre Lena, Näre Sari (2022) Työttömyys sattuu − Arjen kamppailuja työllistämistoimien rattaissa (Gaudeamus 2022). Sitra (2023 Tulevaisuusbarometri 2023 Taiteen edistämiskeskus (2023) Taiteen ja kulttuurin barometri 2022 - Taiteilijoiden työhyvinvointi Valtioneuvosto (2023) Perustulokokeilun tulokset: työllisyysvaikutukset vähäisiä, toimeentulo ja psyykkinen terveys koettiin paremmaksi Valtiovarainministeriö (2021) Valtiovarainministeriö, Kuntaliitto ja HEUNI tiedottavat Uusi opas auttaa huomioimaan työperäiseen hyväksikäyttöön liittyvät riskit kotimaisissa julkisissa hankinnoissa
Työttömyys on yhteiskunnallinen olosuhde eikä yksilön ominaisuus. Toisin kuin julkinen puhe antaa ymmärtää, työttömyys on harvoin työttömän oma vika, sanoo sosiologian professori Lena Näre Helsingin yliopistosta. Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksoon kokemuksiaan työttömyydestä kertoi yli 70 ihmistä eri puolelta Suomea kuten muun muassa Hyvinkäältä, Porista, Helsingistä, Jyväskylästä, Turusta ja Savonlinnasta. Nimimerkki Nanna on nyt 35-vuotias Hänen oli 24-vuotiaana opintojen päätyttyä tarkoitus päästä työelämään. Mutta uran sijaan häntä odotti viiden vuoden silpputyö ja työttömyys. Olen nyt ollut vuoden päivät siinä työssä, jota tavoittelin vuonna 2012. Tässä välissä ehdin olla sen viisi vuotta enemmän tai vähemmän työtön ja opiskella päätoimisesti toiset viisi vuotta itselleni korkeakoulututkinnon, kertoo Nanna viestissään. Toimittaja: Satu Kivelä Äänisuunnittelija: Marko Vierikko Lukijat: Susanna Vainiola, Miika Lauriala ja Tuula Rajavaara Tuottaja: Pertti Ylikojola Lähteet: Näre Lena, Näre Sari (2022) Työttömyys sattuu − Arjen kamppailuja työllistämistoimien rattaissa (Gaudeamus 2022). Taiteen edistämiskeskus (2023) Taiteen ja kulttuurin barometrin tulokset ovat keskeinen suunnannäyttäjä taiteilijoiden työhyvinvoinnin kehittämistyössä Työ ja elinkeinoministeriö (2023) Työmarkkinaennuste: Ikääntyvät ja osa-aikaiset pitävät työllisyyden kasvun plussalla
Köyhyysriski on kasvanut myös työssäkäyvillä inflaation myötä. Rahat eivät riitä ja joka kuu saa laskea rahoja seuraavaan tiliin. Lapsille saa aika monesti tuumata, ettei nyt ole varaa. Se aiheuttaa todella paljon stressiä, kertoo 31-vuotias nimimerkki Persaukinen. Hän työskentelee pienipalkkaisella alalla. Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksossa eri puolella Suomea asuvat ihmiset kertoivat kokemuksistaan. Palkansaajien tilipussin ostovoima on heikentynyt eniten yli 60 vuoteen. Juho Saari on Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden dekaani ja professori. Saari tutkii pärjäämis- ja duunariköyhyyttä kolmen käsitteen avulla. Ne ovat niukkuus, autonomia ja statusarvostus. Jos rahat eivät riitä, sitä huonommin ihminen voi. Jos ihmisellä ei ole yhtään autonomiaa eli puskuria elämässään, sillä on valtava elämänlaatua alentava vaikutus, kertoo Saari toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Äänisuunnittelija: Juha Jäntti. Lukijat: Susanna Vainiola, Miika Lauriala, Laura Korhonen, Laura Koso ja Pauliina Motturi. Tuottaja: Pertti Ylikojola Lähteet: De Fresnes, Tulikukka, Hyytinen Tuomas (2023) Yle Uutiset: Hallitusohjelma kääntää uuden lehden suomalaisessa sosiaalipolitiikassa, arvioi professori Juho Saari Elovaino, Mirka, Kivipelto, Minna (2023) Toimeentulotuen tarvetta voidaan vähentää takaamalla ihmisille riittävä perusturva ja varhaista tukea Hyytinen, Tuomas (2023) Yle Uutiset: Toimeentulotuen saajien määrä aiotaan puolittaa – hallitus selvittää myös, voidaanko tuki evätä kokonaan Kajander-Ruuth, Sanna (2021) Laman lapset: Mitä meille tapahtui? Tilastokeskus (2022) Perheiden määrä väheni edelleen vuonna 2022 Yle Uutiset (2011) Laman lapsista piirtyy rekisterien avulla hätköhdyttävä kuva
Ideaalityöntekijyyteen liittyvät normit ovat kapeita ja voivat syrjäyttää työelämästä. Mittaamista korostavassa työmaailmassa työntekijöiden oletetaan olevan samanlaisia ja helposti korvattavissa. Miten työelämästä tehdään tasa-arvoinen, yhdenvertainen ja syrjimätön? Väitöskirjatutkija Saara Leppänen on kiinnostunut tutkimuksellisesti työelmän eriarvoisuuden kysymyksistä ja haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten työntekemisen esteistä ja mahdollistajista. Kulttuurirahasto rahoittaa Leppäsen väitöskirjatutkimusta, jonka teemat liittyvät inklusiivisuuteen ja siihen, miten kaikki voisivat olla mukana työelämässä. Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksoon kertoi kokemuksiaan myös 27-vuotias nimimerkki Väsynyt. Hän mukaansa työhön pääsemistä estävät liialliset vaatimukset. "Liialliset vaatimukset jo ennen työhön pääsyä. Annetaan uudelle työntekijälle armoa ja aikaa päästä talon tapoihin sisälle. Annetaan nuorille ja vanhoille työnhakijoille ja -tekijöille mahdollisuus", kertoo nimimerkki Väsynyt viestissään. Työelämän ja HR:n kontekstissa inklusiivisuuden määrittelyyn vaikuttaa niin konteksti kuin toimialakin. Kestävässä henkilöstöjohtamisessa keskiössä on se, että ihmisiä tuetaan heidän lähtökohdistaan käsin, kertoo väitöskirjatutkija Saara Leppänen toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Toimittaja: Satu Kivelä Äänisuunnittelija: Juha Jäntti Lukijat: Susanna Vainiola, Miika Lauriala ja Silja Raunio Tuottaja: Pertti Ylikojola Lähteet: Honkasalo, Marja-Liisa, Jylhänkangas, Leila, Leppo Anna (2022) Haavoittuva toimijuus - Sairastaminen ja hoiva hyvinvointivaltion laitamilla SAK, Työsuhteen jatkuva tila ei voi olla epävarmuus Hottola, Anna (2023) Yle Uutiset, Stora Enso aikoo sulkea paperikoneen Anjalan tehtaalla Kela (2022) Pitkät sairauspoissaolot mielenterveyssyistä kääntyivät jälleen kasvuun Näveri, Anna (2023) Yle Uutiset, Verkkokauppa.com irtisanoo 75 työntekijää ja lomauttaa johdon Riksosuhripäivystys, Ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttö ja työsyrjintä Reiman, Saara (2021) Kaiao nettisivut Suoranta, Anu, Leinikki, Sikke (2018) Rapautuvan palkkatyön yhteiskunta - Mikä on työn ja toimeentulon tulevaisuus? Törnvall, Clara (2023) Naisia autismin kirjolla
Suurin osa alle kolmekymppisistä kokee, ettei kaikkien ääni kuulu suomalaisessa yhteiskunnassa. . Tämä kävi ilmi Nuorten hyvä elämä -tutkimuksen ryhmähaastatteluissa. Me ollaan jääty väliin, vähän semmoinen unohdettu sukupolvi, kertoo nimimerkki Annika. Hän on yksi Nuorten hyvä elämä -tutkimuksen ryhmäkeskusteluihin osallistuneista. Ryhmähaastatteluihin osallistui 110 nuorta eripuolelta Suomea. Ryhmähaastatteluita järjestettiin Helsingissä, Oulussa ja Vaasassa. Nuoret aikuiset kertovat, etteivät yhteiskunnan palvelut vastaa heidän tarpeisiinsa sillä tavalla, että hyvän elämän edellutykset täyttyisivät, kertoo Nuorten hyvä elämä -tutkimuksessa mukana ollut tutkija Vilma Niskanen toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Lähteet: Brunila, Kristiina (2023) Nuoret haluavat puhua tunteista vai annetaanko nuorille mahdollisuuksia puhua mistään muusta? Eronen, Eija (2022) Nuorten hyvä elämä - tutkimus Malm, Karla (2021) Sivulliset – mikä koulutuksen ulkopuolelle jääneitä yhdistää? Niskanen, Vilma (2022) Nuorten hyvä elämä -tutkimus Terveyden ja hyvinvoinninlaitos (2023) Nuoret toivovat mutkattomia matalan kynnyksen palveluita – pahoinvointi ja palveluihin pääsyn vaikeus korostuvat tietyissä ryhmissä Viherympäristöliitto, Lahopuu ylläpitää elämää Toimittaja: Satu Kivelä Äänisuunnittelija: Juha Jäntti Lukijat: Susanna Vainiola, Miika Lauriala, Silja Raunio ja Veli Kauppinen. Tuottaja: Pertti Ylikojola
Maailman onnellisimmassa maassa suurin osa alle kolmekymppisistä kokee, että elämällä on merkitystä ja heihin luotetaan. Mutta, on olemassa toisenlainenkin todellisuus. Kolmasosa alle kolmekymppisistä kokee, ettei elämällä ole merkitystä, eikä mihinkään oikein voi vaikuttaa ja tämän lisäksi joutuu kokemaan, ettei kuulu itselleen tärkeään ryhmään. Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksoon kokemuksiaan hyvästä elämästä jakoi 21-vuotias nimimerkki Sähköpää. ”Toivon elämääni taloudellista tasapainoa, sitä ettei tarvitse murehtia elääkö kädestä suuhun joka kuukausi vaan on myös mahdollisuus tehdä ja ostaa niitä asioita joista itse pitää. Mukava kumppani ja mökki olisi toki plussaa. Haaveilen siitä, että pääsen opiskelemaan”, kertoo Sähköpää viestissään. Nuorten hyvä elämä -tutkimushankkeeseen liittyvissä ryhmäkeskusteluissa nuoret nostivat esille pärjäämisen pakon kaikilla elämän osa-aluilla. Myös työelämän vaativuus ja epävarmuus tulivat keskusteluissa esille, kertoo asiantuntija Eija Eronen E2 Tutkimuksesta toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Haastateltava: Asiantuntija Eija Eronen E2 Tutkimuksesta Toimittaja: Satu Kivelä Äänisuunnittelija: Laura Koso Lukijat: Miika Lauriala ja Silja Raunio Tuottaja: Pertti Ylikojola Kuva: Jukka Lintinen ja Tuuli Laukkanen
Hämähäkit suunnittelevat saalistusreittejään päiväkausia. Muurahaiset osaavat kutsua kaverin apuun, kun ovat hädässä. Ihmiskeskeisyys hallitsee kulttuuria, yhteiskuntaa, tiedettä ja olemistamme maailmassa. Koemme kollektiivista narsismia suhteessa muuhun elämään. Ihminen on keskittynyt kertomaan itsestään ja ihmisestä riippumattomana olentona, sanoo ekologi, kasvatustieteilijä ja väitöskirjatutkija Sami Keto toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Havaintoja ihmisestä -sarjaan kokemuksensa jakoi myös nimimerkki Havukka-ahon ajattelija. ”Ihmiskeskeistä ajattelua pitäisi purkaa, jos haluamme selvitä lajina. Ihmisille pitäisi kouluissa opettaa asioita joista ei välttämättä ole hyötyä ”talouskasvun” kannalta, vaan kokonaisen elämän kannalta täällä”, sanoo siis nimimerkki Havukka-ahon ajattelija. Lähteet: Elinkeinoelämän valtuuskunta, EVA (2023) Suomalaisten suhtautuminen ilmastouhan vakavuuteen politisoitunut – suomalaiset aiempaa valmiimpia ilmastotekoihin Helsingin Sanomat (2017) ”Kuudes sukupuutto” hävittää lajeja paljon pelättyä rajummin – Hyönteisten tilanne on hälyttävä, ja seuraukset voivat olla katastrofaalisia meille kaikille Keto, Sami (2022) enemmän kuin sapiens Tsing, Lowenhaupt, Anna (2020) Lopun aikojen sieni. Elämää kapitalismin raunioissa. Helsinki. Tutkijaliitto WWF (2023) Raportti: Suomalaisyritykset tiedostavat luontokadon uhkaavan liiketoimintaansa – toimet luonnon köyhtymisen pysäyttämiseksi ovat vielä riittämättömi Toimittaja: Satu Kivelä Haastateltava: Ekologi, kasvatustieteilijä, väitöskirjatutkija Sami Keto Äänisuunnittelija: Laura Koso Lukijat: Miika Lauriala, Susanna Vainiola ja Veli Kauppinen Tuottaja: Pertti Ylikojola Kuva: Jukka Lintinen ja Tuuli Laukkanen
Ihmislaji on aikoinaan nähnyt toiset lajit ja luonnon kumppaneina ja itsensä osana elonkirjoa. Ihminen on ollut osa kokonaisuutta, eikä suinkaan kaiken keskiössä tai yläpuolella. Tarinoissa toiset lajit ovat olleet kumppaneita ja oppaita. Aikaisemmin elämää on tarkkailtu draamana, jossa pääosassa onkin ollut joku muu eläin. Ihmiset ovat olleet osa sitä, mutta ne ovat olleet pikemminkin statisteja ja tikku-ukkoja esimerkiksi kalliomaalauksissa ja muut eläimet on hyvin tarkkaan piirrettyjä, kertoo ekologi, kasvatustieteilijä ja väitöskirjatutkija Sami Keto toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksoon kokemuksensa ihmiskeskeisyyden vaikutuksesta jakaa nimimerkki Eeva. Ihmiskeskeinen ajattelu vaikuttaa siihen, että oma katsantokanta kapeutuu. Maailmankuva jää väistämättä ohueksi, jos halua tai tahtotilaa ymmärtää muita kun oman lajin edustajia ei ole, kertoo nimimerkki Eeva viestissään. Lähteet: Karvanen, Valtteri (2020) Susi kristinuskossa ja Amerikan alkuperäiskansojen uskonnoissa Keto, Sami (2022) enemmän kuin sapiens Lähteenmaa-Ahtela, Kaija (2011) Tieto on valtaa. Tilastokeskuspäivät Niemela, Reetta, Pelliccioni, Sanna (2020) Kirjeitä ihmisille Takula, Mia (2020) Susien mailla Yle Luonto (2015) Tässäkö Suomen paras susiäänite Toimittaja: Satu Kivelä Äänisuunnittelija: Anders Johansson Lukijat: Miika Lauriala ja Susanna Vainiola Tuottaja: Pertti Ylikojola Kuva: Jukka Lintinen ja Tuuli Laukkanen
Muistisairauksista on viime vuosien aikana tullut yleisin syy omaishoidolle. Väestön ikääntyminen ja yhteiskunnan palveluiden heikentyminen on yhtälö, jonka seurauksena moni työssäkäyvä huolehtii jollain tavalla ikääntyneestä tai sairastuneesta läheisestään. Itse hoiva toimintana on monimutkaista ja se on sellainen prosessi ja vuorovaikutusten kokonaisuus mitä ihmiset ovat aina tehneet ja huolehtineet toisistaan. Sitä ei tällä hetkellä näytä mahtuvan hoivan käsitteellistämiseen, sanoo kulttuurintutkija Marja-Liisa Honkasalo toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Roolit vanhemman ja aikuisen lapsen välillä kiepsahtavat toisin päin, kun vanhempi sairastuu tai ikänsä vuoksi tarvitsee yhä enemmän apua arjessa. Esimerkiksi nimimerkki 20 N äiti sai aivoinfarktin ja vasen puoli halvaantui sen vuoksi. Aloitin äitini omaishoitajana heti ammattikoulun jälkeen, jotta äiti pääsi kotiutumaan. Omasta itsestä huolehtiminen jäi sivuun, mielenterveys heitteli miten sattuu ja kaikki vaikutti myös omaan parisuhteeseen, kertoo parikymmppinen nimimerkki 20 N Havaintoja ihmisestä -sarjassa. Lähteet: Honkasalo, Marja-Liisa, Jylhäkangas, Leila Leppo, Anna (2022) Haavoittuva toimijuus - Sairastaminen ja hoiva hyvinvointivaltion laitamilla Jensen, Hanna (2013) 940 päivää isäni muistina Jensen, Hanna (2022) Äitini muistina, toinen kierros Salmi, Virpi (2023) Miksi ihmisen hoitaminen on vähemmän arvokasta kuin koneen hoitaminen? Feministitutkija kyseenalaistavat taloustieteen vanhat itsestäänselvyydet Seniori-Suomi (2003) Ikääntyvän väestön taloudelliset vaikutukset Sosiaali-ja terveysministeriö Omaishoito Pekonen, Juho-Pekka (2023) Helsingin Sanomat, Vasta 19-vuotiaalla havaittiin Alzheimerin tauti Punainen Risti (2022) Vapaaehtoiset lisäävät omaishoitajien toiveikkuutta Toimittaja: Satu Kivelä Äänisuunnittelija: Juha Jäntti Lukijat: Miika Lauriala ja Susanna Vainiola Tuottaja: Pertti Ylikojola Kuva: Jukka Lintinen ja Tuuli Laukkanen
Hoiva muovaa arkea ja elämisen ehtoja. Suomessa on arviolta noin 1,2 miljoonaa ihmistä, jotka eri tavoin huolehtivat läheisestään tai omaisestaan. Hoiva on yhteiskunnallinen, poliittinen ja taloudellinen kysymys, sanoo kulttuurintutkija Marja-Liisa Honkasalo toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksoon kokemuksensa jakoi myös 28-vuotias nimimerkki Silmäpussit polvissa. - Omaishoidettavani on oma pitkäaikaissairas lapseni. Omaishoitajuus tuo mukanaan hyviä, kuin myös negatiivisia asioita. Suomessa annetaan valinnanvapaus, ryhtyykö ihminen omaishoitajaksi. Onko sitä vapautta silloin, kun hoidettava on oma lapsi?, näin pohtii nimimerkki Silmäpussit polvissa. Lähteet: Honkasalo, Marja-Liisa, Jylhäkangas, Leila Leppo, Anna (2022) Haavoittuva toimijuus - Sairastaminen ja hoiva hyvinvointivaltion laitamilla Lääkäriliitto (2021) Konsumerismi Omaishoitajaliitto (2023) Mitä on omaishoito? Toimittaja: Satu Kivelä Äänisuunnittelija: Anders Johansson Lukijat: Miika Lauriala, Susanna Vainiola ja Laura Koso Tuottaja: Pertti Ylikojola Kuva: Jukka Lintinen ja Tuuli Laukkanen
Sairastuminen on henkilökohtainen ja yhteiskunnallinen kokemus. Kulttuurintutkija tarkastelee sairastumista kokemuksena ja mitä sairastumisesta seuraa yhteiskunnassa ja kulttuurissa, sanoo kulttuurintutkija Marja-Liisa Honkasalo toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Sairastan itse sairauksia, joiden puhkeamiseen en ole millään tavalla voinut vaikuttaa. Kuitenkin koen asiasta syyllisyyttä muiden ihmisten kommenttien takia. Se on sairastamisen päälle tosi raskasta, kertoo parikymppinen nimimerkki Piengreta Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksossa. Lähteet: Cleghorn, Elinor (2021) Sairas ja viallinen Honkasalo, Marja-Liisa ( 2022) Haavoittuva toimijuus Kaikki syövästä (2022) Tietoa syövästä Mieli ry (2021) Tilastotietoa mielenterveydestä Toimittaja: Satu Kivelä. Äänisuunnittelija: Tuomas Vauhkonen. Lukijat: Laura Koso, Susanna Vainiola, Silja Raunio, Tuula Rajavaara, Pauliina Motturi ja Miika Lauriala. Tuottaja: Pertti Ylikojola. Kuva: Jukka Lintinen ja Tuuli Laukkanen.
Ihmislajille on tyypillistä tarkkailla ympäristöään vaarojen varalta. Mutta, tiesitkö, että voimme lähettää toisillemme myös turvallisuusignaaleja? Ne voivat olla tervehtimistä, silmiin katsomista, hymyilyä, oven avaamista ja äärimmäisen pieniä juttuja, että minä huomaan sinut ja kaikki on hyvin, sanoo turvallisuuden ja onnellisuuden yhteyttä tutkiva Ilona Suojanen toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Julkisten tilojen suunnittelulla voidaan vaikuttaa myönteisesti ihmisten kohtaamiseen ja turvallisuuden tunteeseen. Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksossa 29-vuotias nimimerkki Vanheneva kertoo näin: Turvallisuutta lisää järkevä yhteiskuntajärjestelmä, demokratia ja yleisesti ihmisten hyvä tahto ja inhimillisyys. Lähteet: Helsingin Sanomat (2020 ) Vihamieliset kaupungit (tarkista vielä) Maaseudun tulevaisuus (2022) MT-Gallup 60 prosenttia suomalaisista pelkää väkivallan lisääntymistä julkisilla paikoilla Suojanen, Ilona (2022) Onnellinen turvallisuus - Turvallista arkea etsimässä Toimittaja: Satu Kivelä Äänisuunnittelija: Laura Koso Lukijat: Susanna Vainiola, Miika Lauriala ja Veli Kauppinen. Tuottaja: Pertti Ylikojola Kuva: Jukka Lintinen ja Tuuli Laukkanen
Turvallisuus ei ole koskaan vain yksilön omissa käsissä. Perinteisesti turvallisuus määritellään uhkien ja riskien puuttumisena. Mutta, miltä tuntuu, kun turvallisuuden tunne on elämässä läsnä? Turvaa tuovat läheisyys, kuulluksi ja nähdyksi tuleminen ja yhteys omaan itseen. Turvallisuuden tuntua tuo koti eli oma turvallinen tila, kertoo nimimerkki Laura Havaintoja ihmisestä -sarjan jaksossa Ilona Suojanen tutkii turvallisuuden ja onnellisuuden yhteyttä. Hän on myös kirjoittanut teemasta Onnellinen turvallisuus -kirjan. Mitä useampi tässä maailmassa kokee olonsa turvalliseksi, sitä turvallisempi olo meillä kaikilla on, sanoo tutkija Ilona Suojanen toimittaja Satu Kivelän haastattelussa. Lähteet: Amnesty International: Naisiin kohdistuva väkivalta EAPN-FIN (2022) Köyhyysvahti. Suomen köyhyysraportti 2022. Jakonen, Mikko (2021) Työelämän prekarisaatio tuo mukanaan lisää työssäkäyvien köyhyyttä Jäske, Alice, Niemi-Sampan Priska, Waenthongkham (2022) Mixed. Suomalaista elämää kulttuurien risteymässä Sisäisen turvallisuuden portaali: Suomi on maailman turvallisin maa Suojanen, Ilona (2022) Onnellinen turvallisuus - Turvallista arkea etsimässä Yle Uutiset (2023) ”Meille tulee työssäkäyviä köyhiä - Heikki Hiilamo penää korotusta palkkoihin. Valtiovarainministeriö (2023) Kysely: Valtaosa suomalaisista luottaa valtionhallintoon Toimittaja: Satu Kivelä Äänisuunnittelija: Anders Johansson Lukijat: Susanna Vainiola, Miika Lauriala ja Tuula Rajavaara. Tuottaja: Pertti Ylikojola Kuva: Jukka Lintinen ja Tuuli Laukkanen
