Oppimisen psykologia
About
Available on
Community
70 episodes
Tässä jaksossa sukelletaan oppimisprinttien maailmaan ja tutkitaan, kuinka ne voivat auttaa meitä muotoilemaan omaa uraamme. Tämä jakso on suunnattu kaikille, jotka ovat kiinnostuneita omasta kehityksestä ja työssä oppimisesta, oli kyseessä sitten uran ihan alkuvaiheet, uusien tuulten haistelu tai nykyisessä työssä kehittyminen. Vieraanani on Splendedin toimitusjohtaja Marjut Sadeharju. Marjut kertoo mm. - Mikä on oppimissprintti? - Mitä on uramuotoilu? - Millainen on hyvä kokeilu? - Miten eräässä pelifirmassa on hyödynnetty oppimissprinttejä ja lisätty oppimista arkeen? - Mistä jokainen voi lähteä liikkeelle, kun haluaa pohtia oman uran suuntaa?
Törmäämme joka päivä tilanteisiin, joissa yhteyden laatu vaikuttaa siihen, miten meillä menee töissä ja kotona. Mieti vaikka tavallista työpäivääsi: kun työkaverit tuntevat toisensa hyvin ja ymmärtävät, mistä kukin puhuu, projektit etenevät kuin rasvattu. Mutta entäs kun yhteys katkeaa? Kun kokouksissa istutaan hiljaa tai kun väärinkäsitykset saavat ihmiset varpailleen? Tässä jaksossa syvennytään siihen millainen merkitys yhteydellä on (työ)elämässä. Mistä yhteys koostuu? Miksi yhteys joskus katkeaa ja miten yhteyttä voi rakentaa? Vieraanani on psykologi Ilona Rauhala. Ilonalla on pitkä kokemus työelämän kehittämisestä ja valmentamisesta ja hän on OK5 Oy:n perustajaosakas. Ilonan uusin kirja: Yhteys - avain johtamiseen, käsittelee yhteyden merkitystä elämässä. Kirjaa on ollut kirjoittamassa myös Ira lange, Kimmo Kääriä ja Ilkka Virkkunen. Ilona kertoo mm. - Miten yhteys kalakauppiaaseen, puolisoon ja lähimpään tiimiläiseen eroaa? - Miksi kaipaamme yhteyttä toiseen ihmiseen? - Mitä hyötyä on hyvästä yhteydestä ja mitä haittaa huonosta? - Mistä yhteys koostuu? - Miksi yhteys usein katkeaa? - Miksi teemme toisesta ihmisestä niin herkästi vääriä tulkintoja? - Millä keinoilla yhteyttä toiseen voi ylläpitää ja vahvistaa? - Mitkä ovat onnistuneen kohtaamisen viisi elementtiä?
Odottamattomat tapahtumat, kuten vaikkapa sattumalta kuultu kommentti tai yllättävä kohtaaminen bussipysäkillä, voivat jäädä vuosiksi mieleen. Pienillä hetkillä voi olla iso merkitys. Ja toisaalta isot käännekohdat ovat saattaneet kadota mielestä. Tämän kertainen jakso pohtii kohtaamisen, muistamisen ja reflektoinnin teemoja. Vieraanani on Saku Tuominen, yrittäjä, joka on toiminut alallaan yli kolme vuosikymmentä. Sakun elämässä on ollut lukemattomia mielenkiintoisia vaiheita, mm. tv-ohjelmien tuottamista, ravintolabisnestä ja paljon muuta. Saku on hiljattain julkaissut elämänkertansa nimeltään "Ettekö tiedä kuka minä olen - erilainen elämänkerta". Kirja tarjoaa kiehtovan näkökulman siihen, miten elämämme pienet, mutta merkitykselliset hetket voivat muokata koko tarinaamme. Saku kertoo mm. -Miksi hänen elämänkertansa on jotain aivan muuta kuin mihin on elämänkertojen kohdalla totuttu. -Mitä Saku oppi tarkastellessaan omaa elämäänsä. -Miksi omat arvot eivät aina näy arjen toiminnassa. -Miksi reflektointi on oppimisen keskeisin väline.
Lähes jokainen meistä kaipaa tukea ja kannustusta työssään. Haluamme tietää missä olemme hyviä ja mikä kaipaa kehittämistä. Oli palautteen antajana kollega, esimies tai asiakas, hyvä vuorovaikutus ja luottamuksellinen suhde voivat keskeisesti edistää sekä työhyvinvointia että työsuoritusta. Tässä jaksossa keskustelumme siitä miten valmentavan johtamisen periaatteet antavat työkaluja luottamuksellisen ja sparraavan suhteen luomiseen. Vieraanani on Suomen digimarkkinoinnin henkilöstöjohtaja Paula Rautiainen. Paula ei ole vain liike-elämän vaikuttaja, vaan hänellä on myös merkittävä ura kilpaurheilussa; hän on voittanut pesäpallossa useita mitaleja Jyväskylän Kirittärien riveissä. Tämän lisäksi Paula on toiminut urheilijoiden psyykkisenä valmentajana ja on myös ratkaisukeskeisen coach. Paula kertoo mm. -Mitä on valmentava johtaminen? -Millaisissa arjen tilanteissa valmentava johtaminen näkyy? -Kuinka johtaja kykenee olemaan yhtä aikaa sparraaja ja myötäeläjä, mutta myös työnantajan edustaja? -Millaista on olla valmennettavana?
“Maailma olisi insinöörin paratiisi, jos ihminen ei olisi jatkuvasti sotkeutumassa koneistoon”, sanoi Kurt Vonnegut vuonna 1952. Työelämässä on pitkään ihannoitu tehokkuutta. Tulee olla tuottava ja aikaansaava. Moni meistä kokee tämän tehokkuuden ihannoinnin painostavana ja kuluttavana ja toivomus elämän leppoistamiseen houkuttelee. Mutta onko työelämän mahdollista olla sekä tehokas, että inhimillinen? Tässä jaksossa syvennytään siihen, mitä tarkoittaa inhimillinen tehokkuus. Kuinka löydetään tasapaino tehokkuuden ja inhimillisyyden välille? Vieraanani on organisaatiopsykologia Jaakko Sahimaa ja yksi Inhimillinen tehokkuus -kirjan kirjoittajista. Jaakko kertoo mm. -Mitä on inhimillinen tehokkuus? -Miksi tehokkuutta on pitkään ihannoitu? -Minkälaisia jännitteitä työelämässä on liittyen tehokkuuteen ja inhimillisyyteen? -Miten otetaan huomioon ihmisen tarpeet kestävässä työelämässä? -Miten tunnistaa itselle sopiva työtahti?
Välillä tuntuu, että ihmisten kanssa toimiminen on melkoista arvailua sen suhteen mitä heidän päässään liikkuu. Tällainen hämmenys saattaa vallata mielen, kun oma lapsi kiukustuu siitä, että kurkut ovat väärinpäin leivällä tai jäätelö sulaa suussa. Myös aikuisten kesken esiintyy informaatiokatkoksia. Esimerkiksi riita puoliso kanssa saattaa äityä sellaiseksi, että keskustelu kiertää samaa kehää. Miten tätä ihmisten mielen sisäisten liikkeiden ymmärtämistä voisi parantaa ja millainen prosessi se ylipäätään on? Tässä jaksossa käsittelemme mentalisaatiota - kykyä hahmottaa omia ja toisten ajatuksia ja tunteita. Avaamme, miten tämä taito auttaa meitä ymmärtämään paremmin läheistemme mielenliikkeitä esimerkiksi riitatilanteissa tai yllättävissä reaktioissa. Jakson asiantuntijavieraana on erikoispsykologi, psykoterapeutti Nina Pyykkönen, joka tarjoaa syvällistä tietoa ja käytännön neuvoja siitä, miten voimme kehittää tätä elintärkeää taitoa. Nina kertoo mm.: -Mitä on mentalisaatio? -Miten mentalisaatio näkyy arjessamme? -Mikä kaikki vaikuttaa kykyymme ymmärtää oman ja toisen mielen liikkeitä? -Miten mentalisaatio kehittyy ja voiko sitä harjoitella?
Tulevaisuuden ennakointi ei ole vain scifi-elokuvien tai futuristien fantasiaa, vaan sillä on annettavaa meille kaikille. Tulevaisuusmuotoilu tarjoaa välineitä, jotka voivat auttaa meitä jokaista hahmottamaan omaa tulevaisuuttamme, olipa kyse sitten urapolusta, eläkesuunnitelmista tai vaikkapa siitä kuinka valmistaudumme taloudellisesti odottamattomiin tilanteisiin tai kun mietimme, miten teknologian kehitys vaikuttaa ammatinvalintaamme. Tässä jaksossa keskustelen tulevaisuusmuotoilija Minna Koskelon kanssa siitä kuinka jokainen voi vaikuttaa tulevaisuuteen. Minna kertoo mm. - Mitä tulevaisuusmuotoilu tarkoittaa? - Miksi ajatuksemme ovat niin kiinni tässä hetkessä, emmekä useinkaan mieti aktiivisesti tulevaisuutta? - Kuinka ajattelun vinoumat vaikuttavat siihen kuinka suhtaudumme tulevaisuuteen? - Miten voimme kehittää omaa taitoamme muotoilla tulevaisuutta? - Milllainen on tulevaisuusmuotoilun prosessi? Minna Koskelo toimii tulevaisuusmuotoilijana perustamassaan yrityksessä 11HelsinkiOy. Joulukuussa 2021 julkaistiin Minnan kirja: Tehtävänä tulevaisuus -tulevaisuusmuotoilu päätöksenteossa.
Oletko koskaan pysähtynyt miettimään millaista tarinaa sinä kannat mukanasi? Minkälaiset kuvaukset tai leimat lapsuudestasi saattavat edelleen kaikua korvissasi? Onko sinua kuvattu pienenä ujoksi, araksi, villiksi, kiltiksi tai hankalaksi? Ja toisaalta oletko pohtinut kuinka paljon sinun käyttäytymisesi juontuu sukusi historiasta. Oletko kenties perinyt suvultasi itsenäisyyden mallin tai ehkä taipumuksen nojata toisiin? Tässä jaksossa syvennymme näihin juurtuneisiin käsityksiin ja uskomuksiin, joita meistä jokainen omaa. Kuinka opimme tunnistamaan ne tarinat, jotka rajoittavat ja haavoittavat meitä ja toisaalta ne tarinat, joista saadaan voimaa ja lohdutusta. Vieraanani on psykologi, psykoterapeutti Aino Juusola, jolta on vastikään ilmestynyt uunituore kirja: Taakka vai turva - Mitä kannan mukanani menneiltä sukupolvilta. Aino kertoo mm. -Millainen merkitys suvun tai perheen tarinoilla on ihmiselle? -Mitä ovat taakkasiirtymät? -Kuinka tunnistaa minä-tarinoita? -Kuinka tunnistaa minä-tarinoiden vaikutus omaan elämään? -Miten minä-tarinoista voi päästää irti tai muuttaa niitä?
Tänään syvennymme aiheeseen, joka koskettaa meistä jokaista jossain vaiheessa elämäämme - nimittäin työnhakuun ja erityisesti työnhaun psykologiaan. Pohdimme erityisesti millaisia sudenkuoppia työnhakuun liittyy, miten omaa osaamista voi tunnistaa, miten hyödyntää tarinallisuutta oman osaamisen sanoittamisessa ja miten eläytyä työnantajan rooliiin. Vieraana on psykologi, uravalmentaja Päivi Montgomery. Päivillä on takana työnhaku ja uravalmennuksia lähes 20 vuoden ajalta ja yli kymmenen vuoden kokemus myös rekrytoinnista. Päivi on myös kirjoittanut mainion kirjan: Työnhaun psykologia - ymmärrä itseäsi ja työnantajaa ja löydä unelmiesi työpaikka. Päivi antaa monia konkreettisia vinkkejä työnhaun eri vaiheisiin. Kuulet mm. seuraavista työkaluista: -Voimavarojen ja -osaamisen kartoitus -Oman uratarinan muotoilu -Lappuleikki kehityskeskusteluun valmistautumista varten
Yhdenvertaisuus on termi, jonka kuulee usein ja on helppo nyökytellä mukana, kun puhutaan sen tärkeydestä ja merkityksestä työelämässä. Tästä huolimatta ainakin allekirjoittaneelle on lopulta melko vaikea hahmottaa mitä kaikkea yhdenvertaisuus tarkoittaa ja millaisissa arjen tilanteissa se näkyy. Tulee mieleen lähinnä yksittäisiä asioita, kuten esteetön kulku tiloihin tai että ketään ei saisi syrjiä ulkonäön takia. Kokonaiskuvaa on vaikea hahmottaa. Tässä jakossa otan tarkemmin selvää siitä mitä yhdenvertaisuus todella tarkoittaa ja miksi se on tärkeää. Kuinka voimme tehdä maailmasta paikan, jossa jokainen meistä tuntee olonsa arvostetuksi ja ymmärretyksi. Vieraanani keskustelemassa on Aku Varamäki. Aku on työpäivämuotoilija ja toinen Work Day Designerin perustaja. Aku kollegoineen on tehnyt keväällä 2023 tutkimuksen, joka selvitti miten yhdenvertaisuus ja inkluusio toteutuu suomalaisilla työpaikoilla. Aku kertoo mm. -Millaisissa arjen hetkissä näkyy se, miten hyvin yhdenvertaisuus toteutuu? -Miten esimerkiksi rekrytointi, etenemismahdollisuudet ja se ketä kuunnellaan työyhteisössä liittyvät yhdenvertaisuuteen? -Mistä yhteisöllisistä ilmiöistä yhdenvertaisuutta voi havaita? -Miten kuppikunnat tai arjen vuorovaikutus liittyy yhdenvertaisuuteen? -Mitä tarkoittaa DEIB maturiteetti?
Ihminen haluaa tehdä mielekkäitä asioita, jotka tuntuvat itselle tärkeiltä ja kiinnostavilta. Pelkästään omaan napaan tuijottaminen ei kuitenkaan riitä, vaan haluamme olla merkitysellisiä myös toisille ihmisille. Tässä jaksossa keskustelen Kirsi Pihan kanssa siitä miksi ihminen kaipaa elämäänsä merkitystä ja miten sitä voi rakentaa. -Miksi ihminen haluaa kokea merkityksellisyyttä? -Voiko merkityksellisyyden hakeminen saada ihmisen käpertymään liikaa itseen? -Voiko merkityksen etsiminen aiheuttaa paineita ja tyytymättömyyttä? -Miten tasapainoillaan oman kiinnostuksen ja muiden tarpeiden välillä? -Miksi yhdessä tekeminen luo usein enemmän merkitystä kuin yksinään puurtaminen? -Miten oppimisen ilo luo mielekkäämpää arkea? Kirsi Piha on yrittäjä ja tietokirjailija, jolta ilmestyi syksyllä 2022 tietokirja: Kun millään ei ole mitään merkitystä - paitsi jos on.
Onko sinulla tähtäimessä uusi työ tai tehtävä? Uutta uraliikkettä pohtiessa on hyödyllistä osata kuvata omaa osaamista ja tunnistaa niitä oppeja, joita on kertynyt tähän mennessä. Keskustelen Saana Rossin kanssa siitä kuinka omaa osaamista voi tunnistaa ja kuinka valmistautua kertomaan siitä työhakemuksessa ja työhaastattelussa. -Kuinka kollegoilta voi pyytää palautetta omasta osaamisesta? -Millainen on hyvä työhakemus? -Miten työhaastatteluun kannattaa valmistautua? -Miten asiantuntijabrändi voi auttaa työnhaussa? Saana Rossi on HR- ja rekrytointiammattilainen sekä kirjailija.
Journalistinen media on meille jokaiselle tärkeä tiedon lähde. Median välittämän tiedon avulla pyrimme oppimaan jatkuvasti uutta ja ymmärtämään maailmaa. Media käyttää siis merkittävää valtaa. Tässä jaksossa laitetaan silmille mediakriittiset lasit ja pohditaan journalismin haasteita. Vieraanani on Katleena kortesuo, jonka kanssa pohdimme mm. seuraavaa: -Miksi halu parantaa maailmaa on väärä motiivi toimittajalle? -Miten tarinallisuuden korostaminen ajaa löysiin johtopäätöksiin? -Miten jenkeistä tuttu polarisaatio uhkaa myös suomalaista mediakenttää? Katleena Kortesuo on toimittaja, tietokirjailija ja viestintäkonsultti. Katleenalta ilmestyi syksyllä 2022 kirja: Journalismin kuolema - mitä medialle oikein tapahtui.
Millainen päätöksentekijä sinä olet? Jahkailija vai tehokas? Rationaalinen vai intuitiivinen? Meillä jokaisella on näkemys itsestä päätöksentekijänä. Todellisuudessa olemme usein autuaan tietämättömiä niistä seikoista, jotka vaikuttavat päätöksiimme. Tässä jaksossa keskustelen Tuomas Leistin kanssa siitä, mikä kaikki vaikuttaa päätöksentekoomme. -Miten arkiset päätöksentekotilanteet eroavat isoista päätöksistä. -Miksi Daniel Kahnemanin bestseller on johtanut meitä harhaan ajattelumekanismien suhteen. -Mitä tehdä, kun järki ja tunteet ovat ristiriidassa. -Miten metakognitiiviset tunteet vaikuttavat päätöksentekoon. -Miten tarkastelemme päätöksiä jälkikäteen ja miten nämä selitykset vaikuttavat päätöksentekoon jatkossa? Tuomas kertoo myös miksi hän pitkään kuvitteli, että hänen ensitapaaminen puolisonsa kanssa oli mennyt aivan eri tavalla kuin mitä todellisuudessa oli tapahtunut. Tuomas Leisti on tehnyt väitöskirjan päätöksentekoon liittyen ja toimii psykologian lehtorina. Tuomas on kirjoittanut Hanna Poskiparran kanssa kirjan: Päätöksenteon illuusiot - ymmärrä paremmin miten teet päätöksiä.
Leikitteletkö silloin tällöin ajatuksella, että olis kiva löytää just sulle sopiva duuni? Kenties ihan unelmaduuni. Joku nykyisessä työssä hiertää tai siinä ei ole mahdollista kehittyä haluttuun suuntaan. Vaikka kaipuu mielekkäämpään työhön kolkuttelee takaraivossa, jää se usein arjen jalkoihin. Kuinka siis lähteä hahmottelemaan omaa unelmaduunia ja ottamaan askelia sitä kohti? Uusimassa Oppimisen psykologia -podcastin jaksossa keskustelen Milla Heikkisen kanssa siitä miten oman unelmaduunin voi löytää ja saada. 🔎 Miten tunnistetaan oma unelmaduuni? 🔎 Voiko unelmaduunin tavoittelu lisätä tyytymättömyyttä? 🔎 Miten reittiä kohti unelmaduunia voi alkaa hahmottelemaan? 🔎 Miten tunnistaa mitä osaamista jo on ja mitä tulee vielä hankkia? 🔎 Kuka tai mikä voi tukea unelmaduunin määrittelyssä tai reitin löytymisessä? Milla kertoo myös kuinka hänen oma polkunsa hr-johtotehtäviin on kulkenut ja miten klassinen "etsin itseäni Aasiassa" -reissu auttoi löytämään unelmaduunin. Milla Heikkilä on Chief Happiness Officer ja partneri Sofokuksella sekä ura- ja bisnesmentori. #oppimisenpsykologia #unelmaduuni
Oletko koskaan miettinyt mihin eri ammattilaisten asiantuntijuus perustuu? Tai omasi? Usein osaaminen tuntuu olevan melko mystistä. Esimerkiksi kun sähkömies tutkailee viallista sähkökaappia ja kopauttaa yhteen ainoaan kohtaan, ja voilà, vika on korjattu. Perässä tulee lihava lasku, joka aiheuttaa hämmennystä. Erittelystä selviää: "Kopautus 1 e" ja "tietää mihin kopauttaa 999 e". Taito on taitavaa valintaa. Toisin sanottuna hiljaista tietoa on se, että osaa tunnistaa tilanteen ja valita oikean toimintavan. Työarjessa emme useinkaan pääse käsiksi tähän osaamisen muotoon. Vaikka yritämme hahmottaa työtämme erilaisin menetelmin, kuten työajan seurannalla, jää helposti piiloon se, mihin asiantuntijuutemme todella perustuu. Uusimmassa Oppimisen psykologia -podcastin jaksossa pureudumme kasvatustieteen tohtorin Helena Lehkosen kanssa seuraavaan: -Mitä on hiljainen tieto? -Miten hiljaista tietoa voi oppia tunnistamaan? -Miten arvot ohjaavat omaa ammatillista kehitystä? Helena Lehkonen on kasvatustieteen tohtori ja toimii yrittäjänä Tacit oy:ssä.
Miten oppimisen voi saada osaksi arkea ja mikä kaikki siihen vaikuttaa? Oli kyseessä sitten parisuhde, työ tai vaikkapa vanhemmuus, useimmiten haluamme kehittyä meille tärkeissä asioissa. Kokosimme tähän jaksoon Learning designer Camilla Havankan kanssa neljä vinkkiä, joiden avulla voit pitää huolta omasta oppimisesta. Pohditaan myös sitä, miksi oppiminen ei aina ole helppoa. Luvassa on konkretiaa, mutta myös diipimpää asiaa oppimisen psykologiasta. 💡 Millainen vaikutus tunteilla on oppimiseen? 💡 Miten tietoa kannattaa rakentaa? 💡 Miten muut ihmiset vaikuttavat oppimiseen? 💡 Miten uusia ideoita viedään käytäntöön? Camilla Havanka on elinikäisen oppimisen asiantuntija ja toimii learning designerina omassa yrityksessään.
Itsensä johtaminen on arvokas taito. Sen avulla osaamme tehdä viisaampia valintoja työssä ja työpäivän aikana, jotta jaksamme paremmin ja työ pysyy mielekkäänä. Hyvä itsensä johtaminen vaatii itsetuntemusta eli ymmärrystä itsestä, omista tarpeista ja toiveista. Kuka olen, mikä on minulle tärkeää ja millainen on persoonallisuuteni? Itsetuntemuksen avulla voi myös oppia tunnistamaan, mikä kuormittaa juuri itseä ja mistä saa energiaa. Tässä jaksossa keskustelen työ- ja organisaatiopsykologi Nina Lyytisen kanssa seuraavista teemoista: Miksi itsetuntemus on tärkeää työelämässä? Miten itsetuntemus liittyy itsensäjohtamiseen? Mitkä ovat tyypillisiä itsensä johtamisen haasteita ja miten ne taklataan? Nina Lyytinen on työ- ja organisaatiopsykologi. Ninalta ja Sirpa Pääkköseltä ilmestyi vuonna 2022 kirja: Ole oma pomosi - virtaa työhön ja vapaalle. Nina tekee myös suosittua Psykopodiaa-podcastia.
Pyrin tällä podcastilla välittämään kiinnostavaa tietoa ymmärrettävästi. Ei turhaa jargonia tai nippelitietoa, vaan uteliaisuuden herättelyä ja viihdyttävää oppimista. Mutta helpommin sanottu kuin tehty! Tässä jaksossa syvennytäänkin tieteen popularisoinnin saloihin ja siihen miten tiedon tarjoilusta saa kiinnostavaa ja koukuttavaa. Miten siinä on onnistunut Yle Areenan miljoonayleisön saavuttanut Tiedetrippi-podcast? Tieteen popularisointiin liittyy myös kääntöpuoli. Kun tieto on tarjoiltu helposti sulavassa muodosssa, niin saatamme unohtaa kriittisyyden ja haksahdamme yksinkertaistuksiin. Ja tunnetusti self-helpin ahmiminen saattaa lähinnä pahentaa oloa. Mistä tässä on oikein kyse? Vieraina jakossa on toimittaja ja Tiedetripin isä Henry Tikkanen ja psykologi, Sinnu-podcastin tekijä Sini-Sofia Savola. Henryn kuvan photo credit: YLE.
Mitä sinulle tulee mieleen sanasta strategia? Tunnetko kuinka sydämessä läikähtää ja välittömästä syttyy oppimisen ilo ja palo. Vai lyökö lähinnä tyhjää ja ajatukset harhailee puisevassa infotilaisuudessa kuukausien takaa. Valitettavan usein strategia typistyy kalvosetiksi, joka ehkä osataan hakea yrityksen intranetistä, mutta jota kukaan ei elä ja hengitä. Keskustelen johdon neuvonantajan Paula Kilpisen kanssa siitä, miten strategiasta tehdään ihmisläheinen ja viedään osaksi työyhteisön jokapäiväistä toimintaa. 🎧 Miksi jokaisen meistä kannattaa kiinnostua strategiasta? 🎧 Miten synnytetään tunnetason kytkös? 🎧 Mitä inhimillinen strategia tarkoittaa oppimisen ja osaamisen kehittämisen kannalta? Paula Kilpinen on johdon neuvonantaja ja coach. Paula on tehnyt väitöskirjan strategisista kyvykkyyksistä ja kirjoittanut palkitun kirjan: Inhimillinen strategia (Alma Talent, 2022).
Oppiminen voi aiheuttaa paineita. “Hitsiläinen sitkäkin pitäisi ehtiä tehdä tässä kaiken muun kyljessä”. Oppiminen voi aiheuttaa myös syyllisyyttä, kun vaikkapa luemme työaikana kirjaa tai unohdumme liian pitkäksi aikaa kollegan huoneeseen. Tässä jaksossa tartun oppimismuotoilun valmentajan Annu Karkaman kanssa oppimisen ja ajankäytön haasteisiin ja siihen miksi oppimiselle on vaikea antaa aikaa. 💡Miksi on niin yleistä, että ihmisillä on tunne, ettei oppimiselle ole riittävästi aikaa? 💡Miksi oppimiseen käytetty aika voi aiheuttaa ahdistusta tai syyllisyyttä? Toisinaan oloa voi helpottaa jo pelkästään se, että huomataan missä kaikissa arjen tilanteissa oppimista tapahtuu. Oppiminen on osa päivittäisitä työtä, jokaista asiakastapaamista ja arkista ongelmanratkaisutilannetta. Todellisuudessa tarvitsemme aikaa lähinnä huomataksemme jo tapahtuvan oppimisen. 💡Miten reflektointia voisi tehdä niin, että oma oppiminen tulee näkyväksi ja jaettua myös muille? 💡Miten oppimisesta tehdään tietoisempaa ja suunnitellumpaa? Annu Karkama on oppimismuotoilun valmentaja Mukamas Learing Designilla.
Oletko pohtinut voisiko sinulla tai läheiselläsi olla työuupumus? Uupumuksen merkit ovat moninaisia. Väsymys tuntuu niin kehossa kuin mielessä, eikä uni enää riitä palauttamaan päivän kuormituksesta. Saatat huomata kyynistymisen merkkejä ja oman työn merkitystä on entistä vaikeampaa tavoittaa. Saatat myös epäillä itseäsi ja omia kykyjäsi, vaikka ennen omasit hyvän ammatillisen itsetunnon. Aivot sakkaa, hermot kiristää, unohtelet ja teet virheitä. Tässä jaksossa keskustelen psykologi Sanna Markkulan kanssa työuupumuksen merkeistä ja niiden tunnistamisesta. Keskustelemme myös siitä miten työuupumuksen voi selättää ja mistä hakea apua. Mitä psykologin vastaanotolla tapahtuu, kun uupunut menee sinne ensimmäisen kerran? Miten tunnistetaan huuhaa-hoito? Miten muutos parempaan saadaan käyntiin? Sanna Markkula on psykologi, jolla on laaja kokemus sekä yksilöiden että yhteisöjen työuupumuksen interventioista. Hän on tehnyt myös väitöskirjan työuupumuksen hoidosta.
Me ihmiset pidämme itseämme melko älykkäinä olentoina. Olemme taitavia ratkaisemaan ongelmia ja oppimaan uutta. Tämän osoittavat isot yhteisölliset ponnistukset, kuten kuulento tai lääketieteen kehitys, mutta myös arkiset niksit, kuten pussilakanan tai vetoketjun keksiminen. Varsin usein kuitenkin kompuroimme ajatustyömme kanssa. Teemme hätäisiä ratkaisuja, kun verensokeri on alhaalla tai pidämme jääräpäisesti kiinni mielipiteestämme, vaikka olisi ilmiselvää, että olemme väärässä. Uusimmassa Oppimisen psykologia -podcastin jaksossa keskustelen psykologi Jukka Hakkinen kanssa siitä millainen älykäs olento ihminen oikein on, kuinka rationaalisia ajattelijoita olemme ja millaisia ajattelun mekanismeja aivoissamme piilee. 💡Mitä on nopea ja hidas ajattelu? 💡Miksi paljon parjatut ajattelun vinoumat eivät ole bugi, vaan hyödyllinen aivojen mekanismi? Jukka Häkkinen on psykologi, tietokirjailija ja toimii tutkijana Helsingin yliopistossa.
Miten teknologiasta saadaan hyöty irti, ilman että menee hermot ja iskee ahdistus? Keskustelen Microsoftin asiantuntijan Riikka Gassenin kanssa digitaalisen työympäristön hyödyistä ja sudenkuopista. Useimmilla meistä on tapana vähätellä omia digitaitoja. "En ole mikään tekninen ihminen" on tyypillinen vastaus, kun on aika ottaa haltuun uusia välineitä. Tilanne voi aiheuttaa teknostressiä. Todellisuudessa valtaosa työkalujen hyödyistä saavutetaan muutamalla perustoiminnolla, joiden oppimiseen suomalaisilla työpaikoilla on hyvät valmiudet. Miksi siis häpeilemme omia taitojamme? Ja millaista osaamista digitaalisessa työympäristössä todella tarvitaan? Riikka Gassen työskentelee asiantuntijana Microsoftilla ja julkaisi syksyllä 2022 kirjan Digitaalinen työmpäristö - näin taivutat teknologian yrityksen tarpeisiin.
Mieli vaikuttaa arkeen monin tavoin. Juuri tälläkin hetkellä päässäsi risteilee mielikuvia siitä, kannattaako tämän podijakson pariin pysähtyä. Herättääkö se uteliaisuutta vai kenties ärtymystä? Mielikuvat vaikuttavat valintoihimme ja reaktioihimme. Mielen liikkeet ovat välillä myös varsin vaikeita ymmärtää. Jokaiselle käy joskus niin, että tulee toimittua täysin päinvastoin kuin haluaisi. Tulee huudettua lapselle tai sabotoitua omaa hyvinvointia. Tässä jaksossa keskustelun psykologi Ville Ojasen kanssa siitä, mikä mieli oikein on, millainen vaikutus sillä on arkeemme ja miten sitä voi oppia ymmärtämään. Pohdimme myös sitä kuinka paljon omaan mieleen kannattaa keskittyä ja voiko pyrkimys syvälliseen itsetuntemukseen mennä överiksi. Ville Ojanen on aivotutkimuksesta väitellyt psykologi. Helmikuussa 2022 ilmestyi Villen kirjoittama tietokirja: Mielitekoja - mitä päässä liikkuu ja miten mieli muuttuu.
Oletko joskus palannut vanhan päiväkirjan pariin ja ihmetellyt, että ajattelinko muka oikeasti joskus noin? Ajattelu ja osaaminen kehittyvät vaivihkaa arjen lomassa. Harmi kyllä, tätä on vaikeaa tunnistaa. Keskustelen Aava & Bangin henkilöstöjohtajan Hanne-Mari Miskalan kanssa siitä miten oppiminen työssä tunnistetaan. Kehittyminen tapahtuu usein niin huomaamatta, että ihmisellä saattaa jopa olla tunne, että en ole oppinut viime aikoina juuri mitään. Vaikka totuus olisi aivan toinen. Hanne-Mari kertoo useita keinoja tehdä arjessa tapahtuvaa oppimista näkyväksi. Esimerkiksi tavoitteiden asettaminen, aktiivinen reflektointi ja dokumentointi auttavat tunnistamaan oppimista. Oppimiskäyrä on koholla erityisesti silloin, kun edessä on alku uudessa työpaikassa tai tehtävässä. Riittävä tuki oppimiselle juuri tässä hetkessä on erityisen tärkeää, koska se lisää hallinnantunnetta ja vähentää ylimääräistä kuormitusta. Kun perehdytys tehdään niin, että odotuksista ja tavoitteista puhutaan konkreettisesti ja autetaan ihmistä huomaamaan pienet askeleet, saa yhteinen oppimismatka hyvän startin. Arjen oppimisen ja perehdytyksen lisäksi keskustelemme myös rekrytoinnista ja kuinka oppimispotentiaali tunnistetaan.
Suurin osa meistä nauttii siitä, että työssä pääsee kehittymään ja oppimaan eli kasvamaan. Erityisesti kasvuyrityksissä oppimisvauhti on usein kovaa ja voi välillä huimata päätä. Tässä jaksossa keskustelen psykologi, kasvuyrittäjä Salla Ibrahimin kanssa psykologisesti kestävästä kasvusta. Miten on mahdollista kasvaa ja kehittyä (niin yksilönä kuin yrityksenä) ja samalla voida hyvin. Psykologisesti kestävää kasvua tavoitteleva joutuu puntaroimaan mm. kunnianhimon ja realistisen vaativuuden välimaastossa. Salla kertoo kuinka on oppinut tulemaan toimeen päänsä sisällä majailevan “Riitan” kanssa, joka vaatii suoriutumaan aina vain paremmin. Keskustellaan myös siitä miten kasvu ja oppiminen ovat toisinaan ristiriidassa hallinantunteen tarpeen kanssa. Salla antaakin esimerkin harjoituksesta, joka auttaa tunnustelemaan omaa kontrollintarvetta ja suhtautumista epävarmuuteen. Psykologisesti kestävää kasvua voi siis jokainen pyrkiä edistämään itse, mutta myös tiimillä ja koko työyhteisöllä on valtavan iso merkitys. Yhteisen kielen luominen on ensimmäinen askel, jonka avulla kestävää kasvua tuetaan. Usein myös yrittäjän tai johtajan oma itsetutkiskelu teeman parissa auttaa tukemaan myös yhteisön kasvua. Salla Ibrahim on psykologi ja yksi Laavu Performancen perustajista.
Oppiminen vetovoimatekijänä. 🧲 Milloin sinulta on viimeksi kysytty: -millaisia oppimisunelmia sinulla on? -millaisia oppimisprosesseja sinulla on juuri nyt meneillään? Uusimmassa Oppimisen psykologia -podcastin jaksossa keskustelemme Elisalla henkilöstöjohtajamisen parissa toimivan Piia Säylän kanssa siitä, kuinka oppiminen toimii vetovoimatekijänä, kun halutaan pitää nykyiset työntekijät ja houkutella uusia. Työpaikat eivät enää ole niitä, jotka voivat määrätä, mitä työntekijöiden tulee oppia. Monella toimialalla ollaan tilanteessa, jossa on pakko ajatella oppimista myös työntekijän omien intressien kannalta. Keskustelu oppimistoiveista ei suinkaan aina ole helppoa ja vaatii taitoa sekä esihenkilöltä että työntekijältä itseltään. Keskustelu kuitenkin viestittää, että ihminen on tärkeä. Urakehitys saa myös laajemman näkövinkkelin, kun sitä ei tarkastella ainoastaan kiipeämisenä uraportaita ylöspäin, vaan oppimisen tunnistamisena arkipäivän työssä. Tämän jakson myötä saat rohkeutta ja taitoa lähteä tunnistamaan ja keskustelemaan oppimisesta uudella tavalla. Piia Säylä toimii Elisan kuluttajaliikennetoiminnassa henkilöstöpäällikkönä ja vastaa Elisa-tasoisesti oppimisen mahdollistaminen -prosessista.
Kävin viime viikolla ystäväni kanssa lounaalla, jolla oli ongelma. Hän kertoi, että kaipaisi uutta suuntaa työhönsä, muttei oikein tiedä mitä se olisi. Miten keksiä uusia ideoita oman osaamisen ja oppimisen suunnaksi? Mitä seuraavaksi voisi alkaa työelämässä tekemään? Löytyisikö nykyisessä työtehtävässä jotain uutta oppimishaastetta vai olisiko edessä työpaikan vaihdos? Tein tämän jakson, koska ystäväni ei suinkaan ole ainoa, joka painiskelee asian parissa. Annan tässä jaksossa konkreettisen tehtävän, joka auttaa löytämään uusia ideoita uraliikkeen tekemiseen. Kerron myös ideoinnin psykologiasta mielenkiintoista teoriaa ja sen lisäksi on yksi ihminen, johon haluan, että tutustut. Koska häneltä, jos keltä, voimme oppia miten itsensä voi luoda uudelleen työelämässä.
Aikaansaaminen on kaksipiippuinen teema. Toisaalta on terveellistä kysyä, mitä kaikkea oikeasti tarvitsee tavoitella ja saada aikaan? Kulttuurimme on omiaan lisäämään paineita ja luomaan tarpeita. Toisaalta jokainen meistä haluaa saada aikaan asioita, jotka ovat itselle tärkeitä. Aikaansaaminen tuo iloa ja energiaa tekemiseen. Tässä jaksossa keskustelemme psykologi Satu Pihlajan kanssa siitä, miten arkeen voi lisätä suunnitelmallisuutta ja kuinka tavoitteet saa saavutettua. Pohdimme Sadun kanssa mm. seuraavia teemoja: -Miten tavoitteita asetetaan? -Miten sitoutumista lisätään? -Kuinka paljon elämää kannattaa suunnitella? -Miksi toisinaan hommat sujuu omalla painollaan ja toisinaan kaikki takkuaa? -Miten omia ajatuksia ja tunteita johdetaan? -Kuinka pitkäksi aikaa kannattaa antaa tunnelman latistua, kun hommat eivät suju ja miten kivutaan takaisin tekemisen pariin? -Miksi lähes jokainen ihminen joskus (tai aika useinkin)lykkää tehtäviä? Satu Pihlaja on psykologi, valmentaja ja tietokirjailija. Häneltä on ilmestynyt kirjat Aikaansaamisen taika ja Valinnan paikka.
