Toimittaja Pasi Heikura laittaa eksegetiikan professori Marti Nissisen kanssa Raamatun numerot järjestykseen. Samalla selviää mitkä luvut toistuvat siellä muita useammin. Ohjelmassa pohditaan myös, mitä tapahtuu kun lusikat menevät ristiin. Toimittajina Pasi Heikura ja Tina Cavén.
Pasi Heikuran vieraana on Kielitoimiston sanakirjan päätoimittaja Minna Pyhälahti ja aiheena sanakirjan uudet sanat. Ohjelmassa pohditaan myös, mitä tapahtuu, kun henkilö ei tietoisesti tiedosta. Lopuksi kysymme, miksi suomen kielessä harrastetaan seksiä. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
Johtajien ja konsulttien käyttämässä kielessä arkiset sanat muuttuvat usein abstraktin epämääräisiksi. Toimittaja Pasi Heikura sekä viestintäkonsultti ja tietokirjailija Laura Niemi keskustelevat, miten jargon eli ympäripyöreä kehittämispuhe oikein syntyy ja miksi se ärsyttää. Ohjelmassa pohditaan myös, miten ratahanke lähtee lapasesta ja tutustutaan farkkumuna-sanaan. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
Kalevalan ja suomalaisen kulttuurin päivän kunniaksi Aristoteleen kantapää nostaa esiin Kalevala-eepoksen varjoon jääneen sisarteoksen Kantelettaren. Pasi Heikura keskustelee Kalevalaseuran toiminnanjohtaja, folkloristi Niina Hämäläisen kanssa. Ohjelmassa pohditaan myös mitä tapahtuu, jos vältellään edistämisen estämistä ja tutkitaan, mitä lonkalla voi tehdä Karibian rannikolla. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
Pasi Heikura kysyy muistitutkija Minna Huotilaiselta, ovatko oppimisen tekniikat samoja kuin muistamisen tekniikat. Ohjelmassa pohditaan myös, kannattaako kynttilää pitää vakaana vai vakan alla, ja mitä eroa on ikkunalla ja akkunalla. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
Kupletti, farssi ja toiletti. Pasi Heikura käy kielentutkija Tuija Vertaisen kanssa läpi suomen kielen sanoja, joiden alkuperä on ranskassa. Ohjelmassa katsellaan myös asioita pitkässä kuvassa ja mietitään millainen on tulivuori, joka ei ole vuori. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
Pasi Heikura seikkailee avaruudessa tutkimassa ihmisten mukaan nimettyjä asioita. Oppaanaan hänellä on planeettageologi Teemu Öhman. Ohjelmassa katsotaan myös kortteja, jotka ovat taskussa, ja lopuksi selvitetään, miten pitkä on keskiviikon ja torstain välinen aika. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
Kielihäpeä estää kehittymisen kielitaidossa. Puhukaamme siis rohkeasti opiskelemiamme kieliä ja annetaan myös suomen kieltä oppivien kokeilla ja kehittyä kielitaidossa. Pasi Heikuran vieraana Kotimaisten kielten keskuksen johtaja Leena Nissilä. Ohjelmassa puntaroidaan myös perinnöllisen ja tahriintuneen veressä olemisen välillä ja lopuksi tutustutaan Kotuksen tammikuun sanaan. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
Toimittajat Pasi Heikura ja Unto Hämäläinen katselivat ja kuuntelivat kaikki TV1:n presidenttitentit ja pohtivat millaista on presidentillinen puhe, ja puhuuko yhdeksästä presidenttiehdokkaastamme yksikään niin kuin presidentti. Ohjelmassa pohditaan myös jääräpässin olemusta.
Norjassa ei ole yhtä yhtenäistä kirjakieltä, vaan käytössä on kaksi virallista kielimuotoa: kirjanorja eli bokmål ja uusnorja eli nynorsk. Kielimuodot ovat alkuperältään varsin erilaisia ja eroavat edelleen selvästi toisistaan. Toimittaja Pasi Heikura kysyy pohjoismaisten kielten professori Harry Lönnrothilta, miten tämä toimii käytännössä. Ohjelmassa tutustutaan myös jylläävään rysään ja paljastetaan kielitoimiston kuukauden sana. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
Ihmiseen on sisäänrakennettu idea tarinasta. Asioilla on syy ja seuraus. Hyvistä teoista seuraa hyvä lopputulos, joten kannattaa olla hyvä ja tehdä oikein. Tarinan synnyistä syvistä Pasi Heikuran kanssa keskustelevat kirjailija Selja Ahava ja kirjallisuuden tutkija Laura Piippo. Ohjelmassa myös neliöidään ympyrää ja kuunnellaan ruokavaliota. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
Pasi Heikura selvittää, miten välttää nolot tilanteet kevyessä keskustelussa kolmella eri mantereella. Asiantuntijoina Ylen kirjeenvaihtajat Annastiina Heikkilä Pariisissa, Mika Hentunen Pekingissä ja Pasi Toivonen Nairobissa. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
Ovatko itämaan viisaat ja joulun tähti tarua? Pasi Heikura selvittää, mikä oli Raamatun kertomusten joulun tähti ja keitä olivat itäisen maan tietäjät. Vieraana tietokirjailija, teologian tohtori Pekka Särkiö. Ohjelmassa käydään myös monessa kylvyssä ja lopuksi muistellaan autoilun teonsanojen alkuperiä. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
Millaiset asiat toimivat Suomen symboleina? Aristoteleen kantapää perehtyy Suomen kansallisiin tunnuksiin siniristilipusta seitsenpistepirkkoon. Toimittaja Pasi Heikuran vieraana on historian tutkija Tuomas Tepora. Ohjelmassa maistellaan myös kultaista porkkanaa ja paljastetaan Kotuksen marraskuun sana. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
Voiko taiteesta keskustella yleiskielellä, vai vaatiiko se taidekielen termien osaamista? Aiheesta keskustelevat toimittaja Pasi Heikura ja Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan apulaisprofessori, taiteilija Kalle Lampela. Ohjelmassa ihaillaan myös turun kauppatorin uutta nimeä ja ynnäillään, kuinka paljon on kaksi kertaa korkeampi ikä. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
Karjalan kieli on toinen lähimmistä sukukielistämme viron ohella. Suomen ja karjalan kielet ovat kehittyneet rinta rinnan viimeisten parin tuhannen vuoden ajan ja kielten kieliopit muistuttavatkin paljon toisiaan. Itämerensuomalaisten kielten professori Riho Grünthal avaa Karjalan kielen värikästä historiaa. Ohjelmassa pohditaan myös, tekeekö hunajan itkeminen kipeää. Toimittajana on Pasi Heikura.
Aristoteleen kantapää -ohjelmassa pohditaan, miksi Suomessa taloudellinen aloitteellinen toiminta on ”vain yrittämistä”. Pasi Heikuran kanssa keskustelemassa yrityshistorian professori Niklas Jensen-Eriksen. Ohjelmassa otetaan selvää myös, millaista on elämä ruohonkorsitasolla ja lopuksi käydään kokeilemassa, miten avaruus kumisee. Toimittajina ovat Pasi Heikura ja Tina Cavén.
Aristoteleen kantapää selvittää, mistä lähtien Suomessa on puhuttu ruotsia ja millaista ruotsia täällä nykyään puhutaan. Toimittaja Pasi Heikura haastattelee Suomen ruotsalaismurteiden sanakirjan päätoimittaja Caroline Sandströmiä. Ohjelmassa ihaillaan myös askelten helminauhaa ja vertaillaan hopealuotia ja hopeanuolta. Toimittajina ovat Pasi Heikura ja Tina Cavén.
Luonto valmistautuu talveen. Syksy on sadonkorjuun ja hyvästijätön aikaa. Myös kuolemaa kuvataan usein viikate kädessään. Historiantutkija Jyrki Nissi keskustelee toimittaja Pasi Heikuran kanssa kuoleman vertauskuvista. Ohjelmassa poimitaan myös kivet pullasta ja esitellään Kotuksen kuukauden sana. Toimittajina ovat Pasi Heikura ja Tina Cavén.
Häät, ristiäiset, hautajaiset, tai tärkeän hetken somepäivitys – osuvia sitaatteja tarvitaan eri elämäntilanteita sanoittamaan. Lainattujen lauseiden suosiosta keskustelemassa toimittaja Pasi Heikuran kanssa sitaattien keräilijä ja julkaisija Vesa Nippola. Ohjelmassa pohditaan myös, missä määrin muistutamme oliiveja ja kysytään, mikä on Intian nimi. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
Aleksis Kiven lyhyen kirjailijanuran aikaan kirjoitettu suomen kieli oli vielä nuori. Kivi haki kielelle muotoa ja hioi ilmaisuaan kirjoittamalla tekstiään yhä uudelleen. Kiven kirjoittamisprosessista keskustelevat toimittaja Pasi Heikura ja kirjallisuudentutkija Sakari Katajamäki. Ohjelmassa tutkitaan myös, montako terää on piipussa ja vertaillaan mailin pituutta Natossa ja Ruotsissa. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
Makkara kehitettiin aikoinaan ratkaisuksi ruokahävikkiin. Suoleen saattoi tunkea kaikenlaista materiaalia, mikä olisi muuten mennyt hukkaan. Savustaen ja suolaten makkara säilyi pitkään ja oli kätevä ottaa mukaan reissuun. Edelleen makkaroita löytyy kauppojen leikkele- ja lihaosastolta moneen makuun, ja niiden nimet kertovat, että vaikutteita on saatu kaukaisista maista, tai ainakin nimet kuulostavat siltä. Makkaroiden historiasta ja nimeämisestä keskustelevat toimittaja Pasi Heikura ja ruokakulttuurin tuntija Markku Haapio. Ohjelmassa tutkitaan myös sateenkaarevuutta ja paljastetaan mikä on Kotuksen kuukauden sana. Toimittajina Pasi Heikura ja Tina Cavén.
Moni jakaa huolen suomen kielen rappeutumisesta. Kielen muuttumista ajan saatossa pohtivat toimittaja Pasi Heikura ja Kotimaisten kielten keskuksen eli Kotuksen eritysasiantuntija Lotta Jalava. Lisäksi ohjelmassa kysytään, millainen on synnytyksen jälkeinen kuherruskuukausi, ja voiko Blomberg olla ristimänimi. Ohjelmaa on toimittanut myös Tina Cavén.
Aristoteleen kantapää porautuu aivoihin. Toimittaja Pasi Heikura ja kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri Selja Vaalto pohtivat kielen ja murteen sijaintia aivoissa. Lisäksi ohjelmassa konsultoidaan tietoturva-asioissa kissoja ja hiiriä, sekä kysytään, voiko sähköajoneuvossa painaa kaasua. Pasi Heikuran ohella ohjelmaa ovat toimittaneet Lasse Nousiainen ja Tina Cavén.
Miksi keskipäivän ateriaa kutsutaan lounaaksi ja miten murkinasta kehittyi breku? Onko päivällinen ja illallinen sama asia? Aterioiden nimien etymologiaa selvittävät toimittaja Pasi Heikura ja ruokahistoriantutkija Ritva Kylli. Pasi Heikuran ohella ohjelmaa ovat toimittaneet Lasse Nousiainen ja Tina Cavén.
Toimittaja Pasi Heikura kysyy suomen kielen emerita professori Marjatta Palanderilta mistä monia ärsyttävä tapa lisätä puhekielen sanojen lomaan niinku-termejä on ilmestynyt suomen kieleen, ja onko muissa kieleissä vastaavanlaisia diskurssipartikkeleita. Pasi Heikuran lisäksi ohjelmaa ovat toimittaneet myös Lasse Nousiainen ja Tina Cavén.
Lapsesta aikuiseksi kasvaessa pitää oppia monenlaisia taitoja. Onneksi koulu auttaa lasta kehittymään yhteiskunnan jäseneksi. Koululaisen lukujärjestys voi tuntua itsestään selvältä, mutta se on pitkän kehitystyön tulos. Kouluaineiden historiasta keskustelevat toimittaja Pasi Heikura ja kouluhistorian tutkija Jari Salminen. Toimittajana Pasi Heikuran ohella myös Tina Cavén.
Aristoteleen kantapäässä on pähkinä purtavana, kun tarkastellaan 700 vuotta täyttävän Pähkinäsaaren rauhan rajan merkitystä suomen kieleen. Suomen kielen ja suomalaisugrilaisen kielen dosentit Outi Vesakoski ja Tommi Kurki avaavat, miten historian kulku on vaikuttanut kirjakielen ja murrerajojen kehitykseen. Ohjelmassa selvitetään myös, missä ollaan, kun ollaan kuivilla vesillä. Toimittaja on Pasi Heikura.
Kun suomalainen grillaa nautaa, parilalla kypsyvät niin rib eye steakit, entrecoteet, petit tenderit kuin picanhatkin. Lihanleikkaaja, yrittäjä Rene Kuukkasen johdolla pilkotaan nauta palasiksi ja pohditaan, mistä eri ruhonosien nimet tulevat ja mitä ne tarkoittavat. Ohjelmassa ihastellaan myös keihäänheiton koristeellisia kielikuvia sekä ihmetellään, miten toimittaja voi tehdä lentomatkustajat tiedottomiksi. Toimittaja on Pasi Heikura.
Villiyrtti siankärsämöllä on 160 erilaista nimimuunnosta suomen kielessä. Runsaan nimistön lisäksi tutuilla yrteillä on monipuolinen käyttötarkoitus maustamisen lisäksi niin rohto- kuin lääkekasveina. Yrttien nimien taustaa ja tarpeellisuutta avaa biologi ja puutarhuri Helena Ahonen ammatti-instituutti Osaran opetusmaatilalta. Ohjelmassa ihastellaan myös, miten hampaat kiristävät ikeniä ja pohditaan keiton palauttavaa luonnetta. Toimittaja on Pasi Heikura.