Menneisyyden Jäljillä
About
Available on
Community
104 episodes
Jaksossa tutustumme lihavuuden historiaan. Pohdimme jaksossa, että miten lihavuus oikeastaan määritellään historian näkökulmasta ja miten lihavuuteen on suhtauduttu eri aikoina. Onko samankokoinen keho nähty yhtenä aikana normaalina ja toisena aikana lihavana? Etsimme myös vastauksia siihen, mitä eri syitä lihavuudelle on eri aikoina esitetty ja millä tavoin ihmisiä on ohjeistettu toimimaan lihavuuden suhteen. Miten mielen ja kehon vuorovaikutuksen on nähty olevan osa sitä, millaiseksi ihmisen keho muodostuu? Entä kenen asiaksi lihavuus on nähty – yksilön vai yhteiskunnan – ja miten historiantutkimus auttaa meitä ymmärtämään nykypäivän kehokulttuuria? Jakson vieraana on historioitsija Eve Hyrkäs. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com! Read more #102 Ennakkoluuloja, kehollisuutta ja lihavuuden historiaa → https://lottavuorio.com/2024/03/26/102-ennakkoluuloja-kehollisuutta-ja-lihavuuden-historiaa/
Oletko kuullut murhista, joiden tavoitteena on saattaa murhaaja itse kuolemantuomioon? Tässä jaksossa keskustelemme suisidaalimurhista varhaismodernissa Suomessa. Näin äkkiseltään voi kuulostaa käsittämättömältä ajatus siitä, että suisidaalimurhan tehnyt henkilö oli valmis murhaamaan viattoman sivullisen, jotta hänelle itselleen langetettaisiin kuolemantuomio. Pohdimmekin jaksossa, minkä vuoksi suisidaalimurhia tehtiin itsemurhan toivossa. Mitä motiiveja rikoksen tekijöillä oli ja mitä syitä löytyi itsemurha-ajatuksien taustalta? Entä missä ja miten näitä murhia toteutettiin? Herättikö suisidaalimurhien yleistyminen pelkoa tai kuinka tuomittavana rikoksena suisidaalimurhaa pidettiin? Jakson vieraana on Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Lauri Moilanen. Lauri kertoo tutkimuksestaan Instagram-tilillä @pyovelinrenki. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com! Read more #101 Murhia, itsemurhia ja suisidaalimurhia → https://lottavuorio.com/2024/03/12/101-murhia-itsemurhia-ja-suisidaalimurhia/
Jaksossa juhlistetaan podcastin sadatta jaksoa erityisvieraalla, joka on podcastin tuottajan Lotta Vuorion oma mamma. Jakson laajana kysymyksenä on, että mitä Suomessa on tapahtunut sadan vuoden aikana ja miten se näkyi tavallisten suomalaisten elämässä. Jakso ei tarjoa tähän täydellistä yleistettävää, historiantutkimuksellista vastausta, vaan pohdimme kysymystä henkilökohtaisemmin ja rennommin yhden elämäntarinan kautta. Luvassa on siis vapaamuotoinen keskustelu, josta voi oppia maailman muutoksista sekä saada innostusta kysyä omilta vanhemmiltaan, isovanhemmiltaan tai isoisovanhemmiltaan, miltä heidän lapsuutensa tai nuoruutensa on näyttänyt. Olen kerännyt jakson blogipostaukseen lottavuorio.com listan kysymyksiä, joiden avulla keskustelun menneisyydestä voi esimerkiksi avata. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com! Read more #100 Miten maailma on muuttunut 100 vuodessa? → https://lottavuorio.com/2024/02/27/100-miten-maailma-on-muuttunut-100-vuodessa/
Jaksossa pohdimme Euroopan yhdentymistä 1990-luvulla ja suomalaisten suhtautumista tähän yhdentymiseen. Jakso on kolmas kaupallinen yhteistyöjakso "Himmeä voitto? Kylmän sodan jälkeinen kokemushistoria Suomessa 1989–1995" -tutkimushankkeen kanssa, ja tarkoituksena on ikään kuin samalla vetää yhteen ajatuksia yhteistyöjaksojen #97, #98 ja #99 teemoista. Miltä ajatus ideaalista ja monikulttuurisesta Euroopasta kuulosti ihmisille, jotka olivat menettäneet laman myötä työnsä ja tulonsa? Oliko Euroopan Unioni jokaisen suomalaisen mielestä hyvä idea? Synnyttikö pyrkimys eurooppalaistumiseen vastailmiönä suomalaisuuden voimakkaan kansallisromanttisen vaalimisen? Jakson vieraina ovat Himmeä voitto? -tutkimushankkeen johtaja ja historian dosentti Tuomas Tepora sekä hankkeessa työskentelevä tutkijatohtori Sinikka Selin Tampereen yliopistosta. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com! Read more #99 Euroopan yhdentyminen ja suomalaisten muuttuva identiteetti → https://lottavuorio.com/2024/02/13/99-euroopan-yhdentyminen-ja-suomalaisten-muuttuva-identiteetti/
Viime jaksossa alkanut matkamme ysärillä jatkuu, kun podcast jatkaa kaupallista yhteistyötään "Himmeä voitto? Kylmän sodan jälkeinen kokemushistoria Suomessa 1989–1995" -tutkimushankkeen kanssa. Jakson aiheena on uusisänmaallisuus sekä erityisesti toisen maailmansodan tapahtumiin liittynyt muistobuumi. Mitä uusisänmaallisuus 1990-luvulla tarkoitti ja missä kaikessa se näkyi? Miten talvisodan 50-vuotismuisto, Lotta Svärd -järjestö ja veteraanit liittyivät uusisänmaallisuuteen? Miten historiaa hyödynnettiin 1990-luvun muutosten ja tulevaisuuden käsittelyssä? Jakson vieraana on Himmeä voitto? -tutkimushankkeessa Tampereen yliopistolla työskentelevä historiantutkija Aapo Roselius. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com! Read more #98 Veteraaneja, lottia, uusisänmaallisuutta ja muistobuumi → https://lottavuorio.com/2024/01/30/98-veteraaneja-lottia-uusisanmaallisuutta-ja-muistobuumi/
Jakso käsittelee 1990-luvun lamaa Suomessa ja erityisesti laman kokemuksia. Tämä jakso aloittaa kolmen jakson kaupallisen yhteistyön "Himmeä voitto? Kylmän sodan jälkeinen kokemushistoria Suomessa 1989–1995" -tutkimushankkeen kanssa. Ensimmäisessä yhteistyöjaksossa pohdimme lamaa erityisesti kansalaiskokemuksien näkökulmasta. Miten lama koettiin eri-ikäisten ja eri sosiaalisessa asemassa olevien ihmisten keskuudessa? Mitä tunteita lama herätti ja miten se liittyi uusisänmaallisuuden nousuun tai kansalaisaktivismiin? Minkälaisia eri tulevaisuuskuvia suomalaisilla oli 90-luvulla? Jakson vieraana on historioitsija Ville Yliaska, joka on työskennellyt "Himmeä voitto?" -tutkimushankkeessa ja joka tutkii hankkeessa juurikin laman historiaa kansalaiskokemuksien näkökulmasta. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com! Read more #97 Laman lapsia, työttömiä ja kokemuksia ysäriltä → https://lottavuorio.com/2024/01/16/97-laman-lapsia-tyottomia-ja-kokemuksia-ysarilta/
Jakson aiheena on alkoholin salakuljetus kieltolain aikana ja sen jälkeen Suomessa. Alkoholin kulutukseen ja sen juomisen määrään liittyy monta tekijää, ja yksi mielenkiintoisimpia on ollut kieltolain vaikutus Suomen alkoholikulttuuriin kokonaisuudessaan, millä voidaan sanoa olevan vaikutuksia tähän päivään asti. Mistä viinaa saatiin kieltolain aikana ja miten? Kuinka vahvana alkoholia juotiin? Minkälaisia määriä laitonta viinaa salakuljetettiin Suomeen ja miten se oli mahdollista? Pohdimme myös, mitä salakuljetukselle tapahtui, kun kieltolaki kumottiin ja kieltolain korvannut väkijuomalaki astui tilalle voimaan. Jakson vieraana on aiheesta Pro gradu -tutkielman kirjoittanut Kalle Matsinen. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com! Read more #96 Salakuljetusta, pirtua ja laitonta viinaa → https://lottavuorio.com/2024/01/02/96-salakuljetusta-pirtua-ja-laitonta-viinaa/
Jaksossa käsitellään sodankäyntiä ja tappavaa väkivaltaa keskiajalla. Vaikka jakson ajanjaksona on keskiaika, peilaamme keskustelussa olevia näkökulmia myös nykypäivään. Minkälaista sodankäynti oli keskiajalla ja mitä yhteistä nykypäivä ja keskiajan sodankäynnissä on? Miksi ihminen sotii ja pystymmekö koskaan elämään maailmassa, jossa ei olisi sotia? Jakson vieraana on historioitsija Juho Wilskman, joka on väitellyt keskiajan sodankäynnistä hänen kirjoittamansa kirjan (Keskiajan sodankäynti, Atena Kustannus 2023) ytimekkään nimen mukaisesti. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Atena Kustannuksen kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com! Read more #95 Keskiajan sodankäyntiä ja tappavan väkivallan historiaa → https://lottavuorio.com/2023/12/12/95-keskiajan-sodankayntia-ja-tappavan-vakivallan-historiaa/
Jaksossa avaamme romaanikirjojen sivut ja tutustumme fiktiivisen historiakirjallisuuden maailmaan. Pohdimme jaksossa mitä fiktiivinen historiakirjallisuus opettaa meille menneisyydestä. Kuinka paljon fiktiivisten historiaromaanien takaa löytyy tutkittuun tietoon pohjautuvaa perehtymistä ja tutkimista? Onko kaikki fiktiota vai vain osa, ja tarvitseeko lukijan erottaa fiktio ja fakta toisistaan? Mikä vastuu romaaneilla on ihmisten historiatietoisuudessa? Entä mikä vaikutus romaaneilla on siinä, miten ihmiset innostuvat historiasta? Jakson vieraana on kirjailija Ann-Christin Antell, jonka kynästä on lähtöisin suosittu Puuvillatehdas-historiaromaanisarja. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Gummeruksen kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Löydät podcastin myös YouTubesta! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com! Read more #94 Romanttista historiaa ja fiktiivistä historiakirjallisuutta → https://lottavuorio.com/2023/11/28/94-romanttista-historiaa-ja-fiktiivista-historiakirjallisuutta/
Jaksossa keskustelemme suomalaisista tehdaspiipuista ja näihin piippuihin liittyvistä muistoista. Keskustelemme jaksossa, minkälaisia muistoja piippuihin liittyy, missä päin Suomea tehdaspiippuja löytyy edelleen ja mitä on teollisuusarkeologia. Pohdimme myös menneisyyden ja nykyisyyden suhdetta sen kautta, miten piippujen merkitys on muuttunut ja miten tehdasalueet ovat voineet saada täysin uusia käyttötarkoituksia ja merkityksiä. Jakson vieraina on Piippumuistoja-tutkimushankkeen parissa työskentelevä kaksikko, Oulun yliopiston yliopistotutkija Tiina Äikäs sekä Oulun yliopiston tutkijatohtori Oula Seitsonen. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Koneen Säätiön rahoittaman ja Oulun yliopiston koordinoiman Piippumuistoja-hankkeen kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Löydät podcastin myös YouTubesta! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com! Read more #93 Tehtaita, piippumuistoja ja teollisuusarkeologiaa → https://lottavuorio.com/2023/11/14/93-tehtaita-piippumuistoja-ja-teollisuusarkeologiaa/
Jakso kertoo karhusta ja siihen liittyvistä menneisyyden myyteistä. Keskitymme erityisesti menneiden suomalaisten kulttuuriin ja siihen, minkälainen rooli karhulla nähtiin olevan osan kulttuuria ja yhteisöä. Miksi juuri karhulla on keskeinen asema pohjoisten kansojen menneisyyden myyteissä? Mitä tarkoittaa animistinen ajattelu? Miten ihmisen ja luonnon tai eläinten välinen suhde on muuttunut vuosisatojen aikana? Kunnioittivatko menneisyyden ihmiset luontoa ja eläimiä enemmän kuin me nykypäivänä? Olisivatko 1600-luvun suomalaiset poseeranneet tapetun nuoren karhun kanssa samalla tavalla kuin eduskunnan eräkerholaiset elokuussa vuonna 2023 tekivät? Jakson vieraana on perinteentutkija ja tietokirjailija Pasi Klemettinen. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä SKS Kirjat -kustantamon kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Löydät podcastin myös YouTubesta! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com! Read more #92 Metsänkuninkaita, karhuja ja pohjoisten kansojen myyttejä → https://lottavuorio.com/2023/10/31/92-metsankuninkaita-karhuja-ja-pohjoisten-kansojen-myytteja/
Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Löydät podcastin myös YouTubesta! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com! Read more #91 Alkemiaa, viisasten kiviä ja elämän eliksiiriä → https://lottavuorio.com/2023/10/17/91-alkemiaa-viisasten-kivia-ja-elaman-eliksiiria/
Jakso kertoo podcastin tuottajan, Helsingin yliopiston väitöstutkijan Lotta Vuorion omasta tutkimusaiheestaan eli 1800-luvun liikunnasta ja terveydestä. Millä tavoin ihmiset liikkuivat 1800-luvun puolivälin ja loppupuolen Englannissa? Miten sukupuoli ja luokka vaikuttivat siihen, miten liikuttiin ja miksi harrastettiin liikuntaa? Miltä liikunta tuntui ja miten kokemuksia liikunnasta voi tutkia? Näitä teemoja yhdistää kehollisuuden käsite, jonka merkityksiä jaksossa avaamme. Keskustelemme myös siitä, miten videoita voi mahdollisesti hyödyntää liikunnan kokemuksia tutkiessa. tavoin Jakson vierailevana juontajana toimii Helsingin yliopiston väitöstutkija Aino Kirjonen. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Löydät podcastin myös YouTubesta! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com! Read more #90 Liikuntaa, terveyttä ja kehollisuutta 1800-luvun Englannissa → https://lottavuorio.com/2023/10/03/90-liikuntaa-terveytta-ja-kehollisuutta-1800-luvun-englannissa/
Jaksossa tutustutaan symboleihin ja niiden historiaan. Mitä symbolit ovat, mikä niiden merkitys menneisyydessä ollut ja minkälainen on maailmalla tunnetuimpien symbolien historia? Entä ovatko symbolit salattuja tai luonteeltaan mystisiä? Millä tavoin ja missä yhteyksissä symboleita on siis hyödynnetty menneisyydessä tai toisaalta myös nykyisyydessä? Jakson vieraana on filosofian tohtorin, taiteentutkija ja tietokirjailija Liisa Väisänen. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Löydät podcastin myös YouTubesta! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com! Read more #89 Salaisia symboleja ja symbolien historiaa → https://lottavuorio.com/2023/09/19/89-salaisia-symboleja-ja-symbolien-historiaa/
Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Löydät podcastin myös YouTubesta! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com! Read more #88 Naisia historian koulukirjoissa ja historiataitojen oppimista → https://lottavuorio.com/2023/09/05/88-naisia-historian-koulukirjoissa-ja-historiataitojen-oppimista/
Jaksossa tutustutaan säätyvaltiopäiviin ja niiden perintöön eduskunnalle. Kertaamme, mitä säätyvaltiopäivät tarkoittaa ja miten lähes sata vuotta kestänyt lakia säätävä elin muokkasi suomalaista yhteiskuntaa ja demokratiaa. Pohdimme, mitä vuodet 1809, 1863 ja 1906 kuvastavat Suomen historiassa ja minkälaisia kulttuurisia muutoksia nämä yhteiskunnalliset muutokset pitävät sisällään. Millä tavoin eri säädyt ja luokat ovat edustettuna Suomen lainsäädännössä ja mikä vaikutus sillä on ollut suomalaisten elämään? Jakson vieraina ovat yhteiskuntatieteiden tohtori ja Sitran demokratia-asiantuntija Onni Pekonen sekä eduskunnan johtava tietoasiantuntija Timo Turja. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä P.E. Svinhufvudin muistosäätiön kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Löydät podcastin myös YouTubesta! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com! Read more #87 Säätyvaltiopäivien perintöä ja parlamentarismin perinteitä → https://lottavuorio.com/2023/08/22/87-saatyvaltiopaivien-perintoa-ja-parlamentarismin-perinteita/
Jakso käsittelee yhtä Suomen historian tunnetuinta vuosilukua ja sen tapahtumaa, nimittäin Pähkinäsaaren rauhaa vuodelta 1323. Mikä tämä kuuluisa rauha oli, miksi se solmittiin ja mitä seuraamuksia sillä oli? Pohdimme jaksossa, seurasiko Pähkinäsaaren rauhasta konkreettinen raja silloisen Ruotsin ja Novgorodin välille, ja oliko tuo raja maantieteellinen vai kenties kulttuurinen. Keskustelemme myös, mikä tekee juuri Pähkinäsaaren rauhasta niin tunnetun ja muistetun, ja mitä tämä kertoo muistamisen politiikasta. Jakson vieraina ovat Helsingin yliopiston professori Anu Lahtinen sekä Turun yliopiston keskiajan historian dosentti Reima Välimäki. Tämä on podcastin virallinen #ykskolkakskol -jakso! Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Löydät podcastin myös YouTubesta! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com! Read more #86 Pähkinäsaaren rauha, itärajan historiaa ja muistipolitiikkaa → https://lottavuorio.com/2023/08/08/86-pahkinasaaren-rauha-itarajan-historiaa-ja-muistipolitiikkaa/
Jaksossa vieraillaan Kotkaniemen kotimuseossa sekä pohditaan kotivaraisuutta 1900-luvun alkupuolen Suomessa erityisesti Ellen Svinhufvudin ja Kotkamäen tilan elämän kautta. Kotkaniemen kotimuseo on Luumäellä sijaitseva, edesmenneen presidenttiparin Pehr ja Ellen Svinhufvudin entinen koti, joka on entisöity museokäyttöön. Jaksossa opimme, mikä kotimuseo on ja mitä kotimuseon restaurointi vaati. Millä tavoin kotivaraisuus ja valistusluonteinen kotitalous näkyivät Kotkaniemessä? Miten Martta-yhdistys ja Ellen Svinhufvud liittyvät yhteen? Miltä poliittinen historia voi näyttää kahvipöytäkeskustelujen valossa? Minkälaiset esineet ja tarinat rakentavat monipuolista näkymää menneisyyteen? Jakson vieraina ovat Kotkaniemen kotimuseon museoamanuenssi Annastiina Löppönen sekä historioitsija ja P.E. Svinhufvudin muistosäätiön asiamies Maritta Pohls. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä P.E. Svinhufvudin muistosäätiön kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com! Read more #85 Kotimuseon elämää ja kotivaraisuutta 1900-luvun alkupuolen Suomessa → https://lottavuorio.com/2023/07/25/85-kotimuseon-elamaa-ja-kotivaraisuutta-1900-luvun-alkupuolen-suomessa/
Jakso käsittelee suomalaisten kokemuksia ja muistitietoa kylmästä sodasta. Minkälaisia arkikokemuksia suomalaisilla oli kylmästä sodasta? Vallitsiko toisen maailmansodan jälkeen Neuvostoliiton romahtamiseen saakka samanlainen tunnelma vai muuttuiko kokemus kylmän sodan lämpenemisten ja kylmenemisten mukana? Miten matkustaminen vaikutti näkemyksiin Neuvostoliitosta ja mistä suomalaiset saivat muutoin tietoa kylmästä sodasta? Pohdimme jaksossa myös muistitietotutkimusta ja sitä, mikä merkitys muistoilla on historiakuvan rakentumisessa. Jakson vieraana on Jyväskylän yliopiston historian professori Antero Holmila, jonka kirjoittama kirja Suomalaisten kylmä sota julkaistiin keväällä 2023. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Atena Kustannuksen kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com! Read more #84 Kylmän sodan kokemuksia ja suomalaisten muistitietoa → https://lottavuorio.com/2023/07/11/84-kylman-sodan-kokemuksia-ja-suomalaisten-muistitietoa/
Rikoksia, rötöksiä, rangaistuksia ja yhteisiä rajanvetoja sille, mikä on sallittua ja mikä kiellettyä. Näistä aineksista on tehty jakso, joka kertoo historiallisesta kriminologiasta. Millä tavoin rikollisuuteen on suhtauduttu eri aikoina ja mitä tarkoittaa rikos? Kenen päätettävissä on ollut oikean ja väärän erottaminen? Entä miten rangaistusmenetelmät ovat ajan saatossa muuttuneet? Keväällä 2023 Suomen Kriminologinen Yhdistys julkaisi teemanumeron nimeltä ”Historiallista kriminologiaa ja kriminologian historiaa”, joka toimii oppaanamme tässä jaksossa. Jakson vieraina ovat Itä-Suomen yliopiston yliopistonlehtori Miikka Vuorela, joka on yksi teemanumeron toimittajista, sekä Oulun yliopiston tieteiden ja aatteiden historian tutkijatohtori Suvi Kuokkanen, joka on kirjoittanut teemanumeroon artikkelin väkivalta- ja henkirikostuomioista antiikin Ateenassa. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Suomen Kriminologisen Yhdistyksen kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com! Read more #83 Rikoksia, rangaistuksia ja historiallista kriminologiaa → https://lottavuorio.com/2023/06/27/83-rikoksia-rangaistuksia-ja-historiallista-kriminologiaa/
Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä P.E. Svinhufvudin muistosäätiön kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com! Read more #82 Naisten oikeushistoriaa ja unohdettua oikeustyötä → https://lottavuorio.com/2023/06/13/82-naisten-oikeushistoriaa-ja-unohdettua-oikeustyota/
Jakso käsittelee transhistoriaa ja sitä, mikä merkitys transhistorialla on nykypäivään. Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen historiaa on kuvattu näkymättömyyden historiana, ja jaksossa pohditaan, miksi näin on. Millä tavoin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen elämään on vaikutettu eri aikoina? Minkälaista järjestötoimintaa ja aktivismia aiheen ympärillä on ollut? Miten seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen moninaisuutta on pyritty tekemään näkyväksi erityisesti 1900-luvun loppupuolen aikana? Jakson vieraana on Turun yliopiston kulttuurihistorian väitöskirjatutkija Jean Lukkarinen. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com! Read more #81 Transhistoriaa ja moninaista sukupuolihistoriaa → https://lottavuorio.com/2023/05/30/81-transhistoriaa-ja-moninaista-sukupuolihistoriaa/
Tämän juhlajakson aiheena on nimipäivien historia. Kaikille nimipäivät eivät kyllä toimisi juhlan aiheena, sillä nimipäiviä ei juhlita jokaisessa maassa eikä kaikissa perheissä Suomessakaan. Minkälainen on siis nimipäivien historia ja miksi nimipäivien viettämisen suosio on juuri Suomessa niin suurta? Miksi nimipäiviä oikeastaan vietetään ja kuinka pitkä on nimipäivien perinne? Mikä merkitys ihmisen nimellä ylipäätään kulttuurisesti on? Jakson vieraaksi olen saanut Helsingin yliopiston almanakkatoimiston johtajan Minna Saarelma-Paukkalan, joka on perehtynyt nimipäivien historiaan. Hän on todennut, että nimipäiviä ”on hyvin helppo juhlia, koska aina ei voi tietää esimerkiksi työkaverin syntymäpäivää, mutta nimipäivän näkee kalenterista”. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com! Read more #80 Nimipäiviä, kalentereita ja juhlakepposia → https://lottavuorio.com/2023/05/16/80-nimipaivia-kalentereita-ja-juhlakepposia/
Jakson aiheena on niin sanotut rikotut lupaukset, tässä tapauksessa esiaviolliset suhteet 1600-luvun Ruotsissa ja Suomessa. Selvitämme jaksossa, minkälaisia esiaviolliset suhteet olivat ja ketkä näissä olivat osallisina. Mitä esiaviolliset suhteet paljastavat seksuaalisuuden normeista? Milloin avioliittolupauksen rikkominen vietiin käräjille ja milloin ei? Mikä merkitys sukupuolella, iällä ja luokalla oli oikeudenkäynnissä? Jakson vieraana on Turun yliopiston, Suomen historian tutkijatohtori Mari Välimäki. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com! Read more #79 Esiaviollisia suhteita, rikottuja lupauksia ja oikeudenkäyntejä → https://lottavuorio.com/2023/05/02/79-esiaviollisia-suhteita-rikottuja-lupauksia-ja-oikeudenkaynteja/
Lumppua, jätteitä, luita, rautaa ja romua – näistä on tämän päivän jakso tehty, kun tutustumme romualan ja kierrätyksen historiaan. Romukauppiaita voisi sanoa kiertotalouden pioneereiksi, ja jaksossa tutustumme heidän alaansa. Keitä romukauppiaat olivat ja mitä he tekivät? Mitä kaikkea oli mahdollista kerätä ja mikä merkitys romun keräämisellä, jaottelulla ja jalostamisella oli yhteiskunnallisesti? Kuulemme jaksossa myös kiinnostavia havaintoja menneisyyden romukaupan ja nykypäivän kierrätyksen yhteydestä. Jakson vieraana on Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Kati Toivanen. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com! Read more #78 Romukauppiaita, kierrätystä ja kiertotaloutta → https://lottavuorio.com/2023/04/18/78-romukauppiaita-kierratysta-ja-kiertotaloutta/
Tässä jaksossa tutustumme Kansainliiton historiaan sekä sen perintöön, joka yltää näihin päiviin asti. Mietimme jaksossa, mikä oli Kansainliiton tarkoitus ja miksi se perustettiin. Kansainliiton maine ei yleisesti ottaen ole hääppöinen, vaan historian ensimmäinen maailmanjärjestö on usein tuomittu jälkiviisaasti epäonnistuneeksi projektiksi. Oliko Kansainliitto paha floppi vai voisiko sen historian nähdä monipuolisemmassa valossa? Jakson vieraana on Helsingin yliopiston historian professori Heikki Mikkeli. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Gaudeamuksen kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com! Read more #77 Kansainliitto, Geneven henki ja globaalin maailman järjestelyä → https://lottavuorio.com/2023/03/28/77-kansainliitto-geneven-henki-ja-globaalin-maailman-jarjestelya/
Jaksossa keskustelemme Suomen ensimmäisestä huumeaallosta 1960-luvulla ja huumeiden historiasta yleisesti. Pohdimme jaksossa, onko käsitys huumeista ollut aina sama vai onko ymmärrys huumeista ja niiden käyttäjistä muuttunut ajan saatossa. Entä onko huumeiden käyttö ollut leimaavaa vai hyväksyttyä? Mitä keinoja oli tarjolla huumeiden käytön lopettamiseksi? Jakson vieraana on historiantutkija Katariina Parhin, joka on kirjoittanut kirjan Suomen ensimmäisestä huumeaallosta. Jakso on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Gaudeamuksen kanssa. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com! Read more #76 Huumeita, narkomaaneja ja vähän kamaa → https://lottavuorio.com/2023/03/07/76-huumeita-narkomaaneja-ja-vahan-kamaa/
Taudit ja pandemiat ovat tämän jakson keskiössä, kun tutustumme menneisyyden sairauksiin ja yrityksiin suojella ihmisten terveyttä kulkutaudeilta. Käymme läpi, minkälaisia eri kulkutauteja ihmiskunta on käynyt historiassa läpi sekä miten tauteja on yritetty ennaltaehkäistä. Kuulemme myös menneisyyden kansanterveystyöstä sekä rokonistutuksista, jotka lopulta mullistivat maailmaa. Pohdimme myös, voisiko tautien historian tuntemus auttaa meitä nykypäivänä ymmärtämään tautien merkitystä ja ihmisten käyttäytymistä paremmin aikoina, jolloin kulkutauti jyllää. Jakson vieraana on Helsingin yliopistossa väitöskirjaansa juuri viimeistelevän Elina Maaniitty. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com! Read more #75 Kulkutauteja, epidemioita ja rokonistutuksia → https://lottavuorio.com/2023/02/14/75-kulkutauteja-epidemioita-ja-rokonistutuksia/
Aatelin Menneisyyden Jäljillä tarkastellaan tässä jaksossa aatelin yhteiskunnallista asemaa eri aikoina menneisyydestä nykypäivään. Miten aateli on vaikuttanut menneinä päivinä politiikassa ja mikä on aatelin tilanne nykyään? Mihin aatelin valta on perustunut? Keskitymme erityisesti 1800-luvun aateliin, sillä tuon vuosisadan aikana aatelin asema heikkeni kohti eduskuntauudistusta, jonka seurauksena aateli menetti suoran poliittisen valtansa. Esittelyssä on myös Suomen Ritarihuone niin rakennuksena kuin aatelin yhteisönä. Vieraana on naisten yhteiskunnallista vaikuttamista ja perhehistoriaa tutkinut historiantutkija Eeva Kotioja. Jakso on osa kaupallista yhteistyötä Suomen Ritarihuoneella toimivan RH Concertsin kanssa. Jaksot #72, #73 ja #74 lukeutuvat Suomen aatelista ja Suomen Ritarihuoneesta kertovaan ja Helsinki Walksin tuottamaan tapahtumakokonaisuuteen, josta voit lukea osoitteessa www.ritarihuonekonsertit.fi. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com! Read more #74 Aateli yhteiskunnallisena vaikuttajana Suomessa → https://lottavuorio.com/2023/01/31/54-aateli-yhteiskunnallisena-vaikuttajana-suomessa/
Jatkamme matkaa Aatelin Menneisyyden Jäljille, kun jaksossa tutustutaan aatelisperheisiin, heidän seurapiirielämäänsä sekä yleisesti aatelin elintapoihin. Aateli – ja ylipäätään yläluokka kautta historian – yhdistetään muuhun väkeen verrattuna parempiin elinolosuhteisiin, varakkuuteen ja sosiaalisen statuksen osoittamiseen tavaroilla ja käytöstavoilla. Miten Suomen aateli on elänyt ja oleillut perheen, suvun ja ystävien piirissä? Mitä oli sukutyö, mihin aatelisväki pukeutui ja minkälaisia esineitä heidän kodeistaan löytyi? Jakson vieraana on Turun yliopiston Suomen historian dosentti Ulla Ijäs. Jakso on osa kaupallista yhteistyötä Suomen Ritarihuoneella toimivan RH Concertsin kanssa. Jaksot #72, #73 ja #74 lukeutuvat Suomen aatelista ja Suomen Ritarihuoneesta kertovaan ja Helsinki Walksin tuottamaan tapahtumakokonaisuuteen, josta voit lukea osoitteessa www.ritarihuonekonsertit.fi. Seuraa podcastia somessa Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä! Lue lisää jaksosta osoitteessa lottavuorio.com! Read more #73 Aatelin perheitä, koteja ja seuraelämää → https://lottavuorio.com/2023/01/24/53-aatelin-perheita-koteja-ja-seuraelamaa/
