Roman Schatzin Maamme-kirja
About
Available on
Community
372 episodes
"Jos nainen pyrkii olemaan tasa-arvoinen miesten kanssa, häneltä puuttuu kunnianhimo.” Näin kauniisti lausui joskus yhdysvaltalainen psykologi Timothy Leary. Miltä tuntuu olla nainen Suomessa vuonna 2023? Millaisiin lasikattoihin ja betoniseiniin naisena nykyään törmää? Millainen on nykyään naisen euro, naisten koulutustaso, naisten vaikutusvalta? Nykynaiseudesta keskustellaan viimeisessä Maamme-kirjassani, ja kokemusasiantuntijavieraani ovat kirjailija ja terapeutti Anja Snellman sekä toimittaja ja kolumnisti Sanna Ukkola.
Taivaan tutkiminen on ihmiskunnan vanhimpia harrastuksia ja tieteenaloja. Tällä hetkellä maapalloa kiertää lähes 8000 aktiivista satelliittia, yli 600 ihmistä on jo jo käynyt avaruudessa, ja kaukaisin ihmisen luoma esine, Voyager-luotain, on jo lähdössä pois aurinkokunnastamme. Miten avaruustutkimus ja avaruusteknologia vaikuttavat arkielämäämme ja ajatusmaailmaamme? Ja mihin suuntaan ne kehittyvät tulevaisuudessa? Millaine rooli Suomella on avaruustutkimuksesssa? Vieraina ovat kosmologian emeritusprofessori Kari Enqvist.ja planetaarisen astrofysiikan apulaisprofessori Mikael Granvik.
Jo aika monta vuotta olemme saaneet kuulla, kuinka jakautunut, polarisoitunut tai peräti pirstoutunut yhteiskuntamme nykyään on. Vanha yhtenäiskulttuuri on kadoksissa eikä YYA-ajan konsensusta kohta kukaan edes muista. Vai onko meillä nykyään uusi yhtenäiskulttuuri, jolla on uudet symbolinsa ja johtohahmonsa? Kaipaako Suomi vanhoja hyviä aikoja, jolloin kaikki tunsivat Tuntemattoman sotilaan ja Eino Leinon runot Loirin laulamina? Vieraina ovat professori Anu Koivunen ja viestintäyrittäjä Jan Erola.
Kysymys on aina sama: mistä löytyy se suuri rakkaus? Tai edes pieni? Tapamme ja taktiikkamme etsiä ja löytää kumppani muuttuvat alvariinsa. Harva käy enää lavatansseissa tai kirjoittaa palavia rakkauskirjeitä. Nykyään on käytössä Tinder-tykkäykset ja kukkakimpunkin voi lähettää digikuvana. Kuinka me nykymaailmassa tutustumme toisiimme? Kuinka nykyään flirttaillaan? Kuinka nykyään seurustellaan ja deittaillaan? Vanhat säännöt ovat muuttuneet niin nopeasti, että moni on jo tippunut kärryiltä. Vieraina ovat kirjailija Jenni Janakka ja parisuhdekouluttaja Marianna Stolbow.
Työväen vappuperinne alkoi, kun 1.5.1886 ammattiliitot Yhdysvalloissa järjestivät laajan yleislakon kahdeksantuntisen työpäivän puolesta. Ylioppilaiden vappu taas tuli Suomeen Ruotsista, jossa sitä juhlittiin perinteisesti syömällä ja juomalla runsaasti. Suomessa vapusta on ajan mittaan kehitelty ikioma juhla, jolla on ihan omat perinteensä ja rituaalinsa. Mistä suomalainen vappu on tehty ja kuinka se kehittyy globaalissa maailmassa? Vieraina ovat Euroopan historian professori Laura Kolbe ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistotutkija Juha Nirkko.
Ukrainan sota ja sen aihettuma energiakriisi ovat pistäneet meidätkin miettimään, miten haavoittuvainen yhteiskuntamme on. Kuinka tavallisen kansalaisen pitäisi kriiseihin varautua? Millaista kotivaraa kannattattaisi pitää aina poikkeustilojen varalta. Entä pitäisikö jollakin tavalla varautua myös pitempien kriisien varalta? Missä kulkee raja järkevän varautumisen ja vainoharhaisuuden välillä? Pahan päivan varalle varautumisesta keskustellaan Roman Schatzin ohjelmassa. Vieraina ovat eloonjäämiskouluttaja Mika Kalakoski ja Kansalaisen varautumisoppaan kirjoittaja Riitta Björn.
Työperäinen maahanmuutto on monissa yhteyksissä esitetty ratkaisuksi Suomen talouden ja sitä kautta suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan pelastamiseen. Mitä hyötyjä ja mitä haasteita työperäiseen maahanmuuttoon liittyy? Olemmeko kenties jo auttamattoman myöhässä kansainvälisessä rekrykilpailussa? Miksi kenenkään kannattaa Suomeen työn perässä muuttaa, kun muitakin vaihtoehtoja maailmalla on? Kuinka luomme vetovoimaa ja pitovoimaa? Vieraina ovat EK:n asiantuntija Mikko Räsänen ja politiikan tutkija Pasi Saukkonen.
Suomi on perinteisesti ollut itsepalvelun ja jonotusnumeroiden luvattu maa, mutta digiloikka näyttää lisäävän itsepalvelukulttuuria entisestään. Kaupoissa on nykyään itsepalvelukassa, junissa ja busseissa ei enää myydä lippuja, ja jos on asiaa viranomaisille, pitää jutella jonkun chatbotin kanssa. Ihminen, jolla ei ole älypuhelinta eikä pankkitunnuksia tai joka ei osaa käyttää niitä, ei ole enää täysin mukana tässä yhteiskunnassa. Miksi haluamme minimoida ihmisten väliset kohtaamiset aina, kun se on vain mahdollista? Mitä suomalaisilla on henkilökohtaista palvelua vastaan? Onko nykyinen itsepalvelun maailma oikeasti parempi kuin vanha maailma? Vai voittaako uudistuksissa vauhti usein järjen? Vieraina ovat tuotantotalouden professori Paul Lillrank ja kuluttajatutkimuksen professori Visa Heinonen.
Lähes 7 miljoonaa ihmistä on tähän mennessä kuollut koronaan ja liki 700 miljoonaa on toipunut viruksen aiheuttamasta taudista. Pandemia alkaa jäädä taakse ainakin Suomessa ja muissa kehittyneissä maissa. Mutta korona on jättänyt jälkensä paitsi immuunijärjestelmäämme myös yhteiskuntaan, elintapoihin, bisnekseen, ihmissuhteisiin ja jopa ajattelutapaamme. Mitä olemme viimeisen kolmen vuoden aikana oppineet? Tekisimmekö kaiken samalla tavalla, jos uusi pandemia iskisi? Kuinka virus on muuttanut meitä ja arvomaailmaamme? Vieraina ovat sosiologian professori Terhi-Anna Wilska ja filosofian emeritusprofessori Timo Airaksinen.
Maan suurimman sanomalehden päätoimittaaj joutui eroamaan rattijuopumussyytteen vuoksi. Ministerin epäiltyjä humalatiloja puidaan lehdissä viikkotolkulla. Alkoholi tuntuu olevan suomalaisille edelleen vaikea aine ja aihe. Menetyksekäs ura voi päättyä yhden illan törttöilyyn. Oppivatko suomalaiset ikinä juomaan oikein? Millainen on nykysuomen juomisetiketti? Miten juomakulttuurimme on muuttunut viime vuosikymmeninä? Vieraina ovat päätoimittaja Mirva Saukkola ja Suomen Olutseuran puheenjohtaja Juha Sinisalo
Kun seuraa maailman tilaa, näyttää siltä, että liberaalit demokratiat ovat epätoivoisesti puolustautumassa suuria, synkkiä, totalitaarisia imperiumeja vastaan. Rauha, ihmisoikeudet, demokratia, sananvapaus ja tasa-arvo eivät ole tällä hetkellä läheskään kaikkien kansakuntien yhteisiä tavoitteita. Kuinka meidän läntisten, demokraattisten ja humanististen arvojemme käy? Ovatko liberalismi ja demokratia evoluution välttämättömiä tuloksia? Vai ovatko ne vain hutera saavutus, jonka puolesta pitää jatkuvasti taistella? Onko meidän yhteiskuntajärjestelmämme oikeasti elinvoimaisempi kuin muut, autokraattiset vaihtoehdot? Mikä on liberaalin demokratian voima? Vieraina ovat Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen ja Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Elina Sinkkonen.
Koulu on laitos, josta harva selviää ilman traumoja. Elleivät musiikinopetus ja nokkahuilu aiheuttaneet niitä, niin ainakin koululiikunta tai käsityö. Ja viimeistään kouluruoasta kaikille jäi joku ikävä muisto. Koulutraumat ovat aiheena Roman Schatzin Maamme-illassa. Studiossa vieraana on koulutraumoihin perehtynyt opettaja, bloggaaja ja tietokirjailija Elina Tuomi. Kuuntelijoilla on mahdollisuus kertoa ohjelmassa omia ikäviä, ristiriitaisia tai myös jälkeen päin naurattaneita koulumuistoja ja kommelluksia. Ota yhteyttä lähetyksen aikana puhelinnumeroon: 09-144800 tai whatsappilla numeroon: 044 5 144800. Voit kertoa kokemuksistasi myös etukäteen alla olevan linkin takaa löytyvällä lomakkeella.
Viime vuonna liki viidennes uusista autoista, jotka rekisteröitiin tai otettiin käyttöön Suomessa, oli sähköautoja. Monessa maassa sähköautojen hankintaan kannustetaan palkkioilla ja verohelpotuksilla, ja EU on juuri päättänyt, että vuodesta 2035 alkaen voi rekisteröidä vain täysin päästöttömiä ajoneuvoja. Onko sähköauto ratkaisu kaikkiin ongelmiin? Vai onko vety tai metaani tulevaisuuden auton polttoaine? Entä milloin auto ei enää tarvitse kuljettajaa? Miltä tulevaisuuden yksityisautoilu mahtaa näyttää? Autoilun tulevaisuudesta ja tulevaisuuden autoilusta keskustellaan nyt Roman Schatzin Maamme-kirjassa. Vieraina ovat Teknologian tutkimuskeskus VTT:n tutkija Anu Tuominen ja Autoalan Tiedotuskeskuksen liikenteen erityisasiantuntija Hanna Kalenoja.
Sosiaalisen median maailma on hyvin suuri ja sillä on paljon valtaa. Some on läpäissyt yksityiselämämme, mutta se on myös politiikan työväline, ja elintärkeä kanava monelle yhdistykselle ja yritykselle. Mutta sosiaalinen media on vielä nuori ja sekava. Se kasvaa kontrolloimattomasti, ja kärsii monista lastentaudeista. Emmekä me vielä tiedä, millä alustoilla ja millä teknologialla me muutaman vuoden kuluttua kommunikoimme. Mihin suuntaan sosiaalinen media kehittyy? Kuinka se muokkaa ajatteluamme ja maailmankuvaamme? Vieraina sometohtori Suvi Uski ja somevaikuttaja Tomas Grekov.
Virallisten tietojen mukaan Suomessa asuu noin 10 000 saamelaista. Mutta heistä enää vain noin kymmenesosa käyttää saamen kieltä ja noin 70 prosenttia asuu perinteisen saamelaisalueen ulkopuolella. Kuinka nykyään ylläpidetään saamelaista identiteettiä, kulttuuria ja saamelaisia arvoja? Millaista on elää kahden kulttuurin välissä, suomalaisuuden ja saamelaisuuden risteymässä? Millaiset ovat saamelaisen kulttuurin tulevaisuuden näkymät? Saamelaisten kansallispäivänä Roman Schatzin Maamme-kirjassa keskustellaan saamelaiskulttuurista. Vieraina ovat valokuva- ja videotaiteilija Marja Helander sekä äänitaiteilija Wimme Saari.
Koko Suomi on viime vuodet ihmetellyt Tampereen ripeää kehitystä. Kaupunkiin on rakennettu uusia asuntoalueita, suuri jääkiekko- ja tapahtuma-areena ja ratikka. Koko Tampereen seudun väkiluku on ollut vahvassa kasvussa. Tampereen kaupunki on ollut jo monta vuotta avoimen kunnianhimoinen ja toimelias. Tampereesta on tullut myös merkittävä kotimaan matkailun kohde, koska siellä voi kuulla maailmankuuluja artisteja ja kokea monenlaisia taide-elämyksiä. Miksi Tampereesta on tullut vireä kehityksen keskus? Mihin kaupunki pyrkii ja mitä on vielä luvassa? Millainen on nykyään tamperelainen identiteetti? Vieraina ovat Tampereen kaupungin tapahtumajohtaja Perttu Pesä sekä kirjailija ja tamperelaisuuden asiantuntija Linda Huhtinen.
Mistä mahtaa johtua, että maailman onnellisimmalla kansalla on edelleen maailman murheellisimmat laulut? Meillä kesähitit ja joululaulutkin kertovat kuolemasta, ja olemme ylpeitä siitä, että musiikkimme tavaramerkki on sen ylenpalttinen melankolia. Vuosikymmenestä toiseen suomalaiset iskelmälaulajat jaksavat vuodattaa kyyneleitä, valittaa vuolaasti yksinäisyyttä ja ja itkeä kovaa kohtaloaan. Loppuuko se koskaan? Voisiko Suomesta jonakin päivänä tulla duurivoittoinen? Roman Schatzin Maamme-kirjassa kuljetaan suomalaisen iskelmän surumielisyyden jäljillä. Vieraina ovat laulaja ja sanoittaja Anna Rahikainen eli Mariska ja musiikkituottaja Ilkka Vainio.
Tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkonen pelkää suomen kielen muuttuvan ajattelun kielestä ”kyökkikieleksi” ja vaatii, että muutos estetään. Opetus- ja kulttuuriministeriö onkin teettämässä laajan selvityksen siitä, uhkaako vieraiden kielten nopea yleistyminen suomen kielen asemaa ja kehitystä. Mitä pitäisi ajatella siitä, että uudelle ostoskeskukselle annetaan englanninkielinen nimi tai että Helsingissä on ravintoloita, joissa ei saa palvelua suomen kielellä? Onko englannin kielen leviäminen joka paikkaan oikeasti kirous vai voisiko se olla myös mahdollisuus? Onko suomen kieli uhanalainen? Entä muut kotimaiset kielet? Vieraina ovat Kotimaisten kielten keskuksen kielipolitiikan koordinaattori Matti Räsänen ja kielitieteilijä ja tietokirjailija Janne Saarikivi.
Suomi on monta kertaa peräkkäin arvioitu maailman onnellisimmaksi maaksi. Myös monessa muussa hyvinvointia kuvaavassa mittauksessa Suomi sijoittuu usein kärkipäähän. Mutta kuinka pieni maa pärjää suuressa maailmassa ja millaisia valmiuksia me tarvitsemme yhä nopeammin ja arvaamattomammin muuttuvassa ympäristössä? Mikä on Suomen todellinen vaikutusvalta ja painoarvo maailmalla? Vierainai ovat ulkoministeriön maakuva-asiantuntija Meira Pappi ja Business Finlandin kehityspäällikkö Joonas Halla.
Politiikot ja asiantuntijat eri maissa varoittavat kansalaisia, että edessä on edelleen vaikeita aikoja. Millainen vuosi mahtaa olla edessä? Mihin pitää varautua? Miten maailmantalous kehittyy ensi vuonna? Entä mitä tapahtuu, kun elintaso laskee? Voisiko taloudellinen taantuma vaikuttaa positiivisesti arvomaailmaamme? Vuoden ensimmäisessä Maamme-kirjassa pohditaan talouden, yhteiskunnan ja ihmiskunnan vointia ja kehitystä ja yritetään löytää taivaanrannalta hopeareunusta ja muita positiivisia merkkejä. Vieraana on taloustieteilijä ja kirjailija Sixten Korkman.
Suomessa asuu yhä enemmän ihmisiä, jotka eivät ole lapsena viettäneet joulua lainkaan, ja aika moni suomaainenkaan ei vietä joulua enää perinteiseen tyyliin. Miltä suomalainen. joulu näyttää sellaisen ihmisen silmin, joka ei itse vietä sitä? Kuinka paljon maahanmuutto ja maahanmuuttajat vaikuttavat suomalaiseen perinnejouluun? Mihin suuntaan joulu kehittyy? Roman Schatzin Maamme-kirjassa keskustellaan suomalaisen joulun olemuksesta ja muutoksesta. kolmen maahanmuuttajan voimin. Vieraina ovat koomikko Karim Aldulaimi ja viestintäyrittäjä Petr Potchintchikov.
Suomi on tällä hetkellä EU:n kärkimaa alle 25-vuotiaiden nuorten huumekuolemissa. THL:n johtaja Mika Salminen on todennut, että “Nuorten huumekuolemien lisääntyminen on osoitus huumepolitiikan ja koko yhteiskunnan epäonnistumisesta.” Millaista huumepolitiikkaa Suomessa oikein pitäisi ajaa? Miksi Suomi on epäonnistunut huumeasioissa? Kuinka huumausaineisiin ja huumeiden käyttäjiin pitäisi suhtautua? Vieraina ovat ovat A-klinikan johtava ylilääkäri Kaarlo Simojoki ja mielenterveysaktivisti Julia Sangervo.
Suomessa ja Ruotsissa odotetaan kiihkeästi, että maiden Nato-jäsenyys vahvistettaisiin myös Turkissa ja Unkarissa. Mutta voiko Nato-Suomi luottaa siihen, että muut jäsenvaltiot antavat sotilaallista apua, jos sitä todella tarvitaan? Mitä kaikkea Suomen pitää tehdä sen eteen, että yli 30:n valtion liitto varmasti puolustaa meitä? Millaisia uusia velvollisuuksia Suomelle lankeaa Naton jäsenenä? Kuinka Suomen armeijan arki muuttuu Nato-jäsenyyden myötä? Vieraina ovat politiikan tutkija Johanna Vuorelma ja Nordic West Officen toimitusjohtaja Risto E J Penttilä.
Jalkapallon MM-kisojen pitäminen Qatarissa on herättänyt maailmalla paljon ristiriitaisia ajatuksia. Miksi kisat annettiiin ökyrikkaalle maalle, jossa rikotaan jatkuvasti ihmisoikeuksia ja sananvapaus on heikoissa kantimissa? Maan perinne ja lainsäädäntö syrjivät naisia ja seksuaalisia vähemmistöjä. Mitä meidän tulisi tästä ajatella? Voimmeko katsoa kisoja hyvällä omatunnolla? Auttaisiko kisojen boikotointi rakennustöissä kuolleita tai heidän omaisiaan? Jalkapallon ja MM-kisojen eettisyydestä ja suurten urheilukisojen henkisestä tilasta keskustellaan Roman Schatzin Maamme-kirjassa. Vieraina ovat jalkapallorovastiKari Kanala ja HJK:n hyökkääjä Riku Riski.
Kun Persian shaahi Reza Pahlavi joutui maanpakoon vuonna 1979, Iranissa vaihtui valta ja maasta tuli islamilainen teokratia. Tänä syksynä Iranin asukkaat ovat enenevässä määrin lähteneet kaduille osoittamaan mieltä tätä hallintomuotoa ja sen uskonnollista diktatuuria vastaan. Hallituksen vastaus on ollut armoton ja brutaali. Tapahtuuko Iranissa uusi vallankumous? Voiko kansannousu muuttaa maan poliittista järjestelmää? Vieraina ovat iranilaisaktivisti Azizeh Lotfallahi sekä Lähi-idän geopoliittisiin konflikteihin erikoistunut tutkija Alan Salehzadeh.
Kirkon jäsenmäärä on viime vuodet ollut tasaisessa laskussa. Eivätkä nekään, jotka kuuluvat kirkkoon, osallistu kovin ahkerasti seurakuntien toimintaan. Niinikään seurakuntavaaleissa äänestäminen jää pienen vähemmistön vastuulle. Millainen on kirkon tulevaisuus? Mikä on kirkon tärkein tehtävä? Mahtuvatko liberaalit ja konservatiivit sulassa sovussa samaan kirkkoon? Millaisen kirkon suomalaiset haluaisivat? Vieraina ovat seurakuntapastori Elina Koivisto ja teologian tohtori Eero Junkkaala.
Jokaisella suurella organisaatiolla on nykyään jonkinlainen riskienhallinnan organisaatio tai -järjestelmä. Riskejä arvioidaan, analysoidaan ja yritetään hallita bisneksessä, urheilukentillä, vakuutusalalla, logistiikassa, valtionhallinnossa, yksityiselämässä, sairaalassa ja niin edespäin. Mutta kuinka se tehdään? Miten riskejä hallitaan? Mitä riskejä voi hallita, ja mitä taas ei? Millaisiin riskeihin parhaillaan varaudutaan? Pitäisikö jokaisen kansalaisen osata jonkinlaista riskien arviointitaitoa? Vieraina ovat Elinkeinoelämän Keskusliiton riskienhallinnan asiantuntija Markku Rajamäki ja Onnettomuustutkintakeskuksen johtaja Kurt Kokko.
Jo yli puolet maailman väestöstä asuu nykyään kaupungeissa, ja myös Suomi kaupungistuu edelleen. Mutta nyt myös vastakkainen trendi on alkanut nosta päätään. Sitran tutkimuksen mukaan lähes miljoona suomalaista haaveilee maalaiselämästä tai jopa suunnittelee maallemuuttoa. Varsinkin pandemian tuomat etätyöt ovat lisänneet maallemuuton vetovoimaa. Millaista on asua suomalaisella maaseudulla? Kuinka elämä kaukana kasvukeskuksista sujuu? Mitä se vaatii ihmiseltä? Mistä maallemuuttajan pitää luopua ja mitä uutta hän elämäänsä saa? Vieraina ovat runoilija Heli Laaksonen ja Suomen kylät ry:n maallemuuton asiantuntija Johanna Niilivuo.
Alkaa näyttää yhä selvemmin siltä, etteivät kansainvälisten ilmastokokousten tavoitteet maapallon lämpenemisen rajoittamisesta tule toteutumaan. Kun emme saa hiili- ja muita päästöjämme kuriin, meidän pitää kiireesti kehittää tapoja elää muuttuneessa ilmastossa ja kestää teollistumisen ikävät seuraukset. Miten muuttunut ilmasto vaikuttaa ruoan tuotantoon? Miten se vaikuttaa liikenteeseen? Entä millaisia muuttoliikkeitä se aiheuttaa? Miltä kaupunkimme näyttävät lähitulevaisuudessa? Kuinka ilmastonmuutos muuttaa suomalaista yhteiskuntaa? Vieraina ovat maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeri Petteri Taalas ja kirjailija Risto Isomäki.
Noin 300 000 Suomen kansalaista asuu ulkomailla. 2010-luvulla pois muuttaneita oli enemmän kuin palanneita, mutta koronan ja Britannian EU-eron myötä tilanne kääntyi ainakin hetkeksi. Keitä ovat nämä ulkosuomalaiset? Miten Suomen ulkopuolella asuvat suomalaiset hoitavat yhteyksiään kotimaahan, millaisia palveluita heille on tarjolla ja kuinka helppoa on palata takaisin Suomeen? Roman Schatzin vieraina ovat Suomi-Seuran asiantuntija Jenny Orphanou ja Fiskars Groupin viestintäjohtaja Kati Kaskeala.
