Turun yliopisto
About
Available on
Community
341 episodes
Tässä Luonnollista kemiaa -podcastjaksossa kurkataan takatalvisen Ruissalon hangen uumeniin ja keskustellaan siitä, miten osa kasvilajeista valmistautuu kevään tuloon itse asiassa läpi koko talven. Erityishuomiota saa sinivuokko ja sen erityinen, osittain tuntematonkin kyky huolehtia omasta keväisestä huoltovarmuudestaan. Vai olisitko tiennyt, että mm. sinivuokko pitää vihreät lehtensä läpi talven, jotta se voi ottaa parhaat palat irti talven ja alkukevään aurinkoisista päivistä valmistautuessaan keväiseen kukkaloistoonsa? Luonnonyhdistekemian professori Juha-Pekka Salminen ja haastattelijana toimiva ex-luonnonyhdistekemisti, nykyisin lääkekehitysalalla johtajana toimiva Maria Lahtinen johdattelevat kuulijoita kiehtovaan kasvikemiaan erilaisista, ehkä uudenlaisistakin näkökulmista. Podcastin tekstivastineet utu.fi/luonnollistakemiaa
Tässä jaksossa Lauran ja Outin vieraana on Turun yliopiston taloustieteen laitoksen professori ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen johtava tutkija sekä Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan kuukauden vaikuttaja-alumni Janne Tukiainen. Hänen kanssaan puhutaan yhteiskunnallisen päätöksenteon tukemisesta ja politiikkavaikuttamisesta.
Kuinka moni onnistuu painonpudotuksessa omin voimin? Ozempic ja muut lihavuuslääkkeet puhututtavat uusina ihmelääkkeinä, mutta kenelle ne sopivat? Entä antaako lihavuusleikkaus pysyviä tuloksia? Farmakologian ja lääkehoidon professori Eriika Savontaus ja kirurgian professori Paulina Salminen keskustelevat painonhallinnasta ja lihavuuden hoidosta. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/tiedelinja
Special episode in English. In this special episode in English, Laura and Outi will have as a guest researcher Ties Fakkel from Erasmus University Rotterdam. The episode focuses on open science and how researchers can make their research more tangible and accessible for a broader audience. This episode is recorded in conncetion to the Masterclasses on Open Science activities of the Research and Innovation for Cities and Citizens (RI4C2) -project of the European Campus of City-Universities Alliance which is funded by EU’s Horizon2020 program. See all episodes: utu.fi/vaumikavaikutus
The second Alumni Insights episode welcomes Xiaoyu Hu (Shawn) who transitioned from working in a laboratory to working as an account manager and product specialist at ArcDia International. The second guest is Mariia Andreeva who studied the Baltic Sea region and is now employed as a Communications Coordinator at the Union of the Baltic Sea (UBC) - Sustainable Cities Commission. In this episode, they discuss career paths and career transition, but also how to network and to be active and efficient in your job research. The series has been coordinated by the Alumni Relations Department of the University of Turku Transcript: https://www.utu.fi/en/news/podcast/alumni-insights
Laivaristeily Karibian turkooseilla vesillä on kutkuttavan romanttinen, mutta turvallinen seikkailu niin turistille kuin aiheesta romanttista kirjallisuutta ahmivalle lukijalle. Tutkijatohtori Eini Haaja (TIAS) haastattelee kollegiumtutkija Elina Valovirtaa (TIAS) siitä, miten Karibian risteily kerrotaan romanssina ja miten nämä modernit sadut voisivat suhteutua tosielämän polttaviin kysymyksiin risteilyjen kestävyydestä ja ympäristövaikutuksista. Podcastin tekstivastine: https://sites.utu.fi/aallonharjalle/podcast/
Tämän kevään aikana opiskelijalähettiläiden STUDYcast-podcast haastattelee ihmisiä, joiden opintopolku ei ole ollut aivan suoraviivainen. Erilaiset opintopolut -sarjassa keskitytään alan vaihtajiin, uudelleen kouluttautujiin ja kaikkiin niihin, joiden opintopolut sisältävät yllätyksiä ja jännittäviä juonenkäänteitä. Kiinnostaako sinua jokin uusi ala mutta et ole aivan valmis hyppäämään uusiin seikkailuihin? Tai tuskasteletko alan valinnan kanssa yleisesti? Silloin tämä sarja on juuri sinua varten! Sarjan kolmannessa jaksossa haastatellaan yleisen kirjallisuustieteen opiskelijaa Sonjaa, joka siirtyi sairaanhoitajan ammatista täysin vastakkaiseen suuntaan ja päätyi opiskelemaan yleistä kirjallisuustiedettä. Tule kuuntelemaan Sonjan tarinaa ja hänen ajatuksiaan siitä, voiko terveydenhuoltoalaa ja yleistä kirjallisuustiedettä jotenkin yhdistää toisiinsa myöhemmässä elämässä! #Studycast #opiskelijaelämää #podcast #turunyliopisto Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/studycast
Tässä jaksossa Lauran ja Outin vieraana on kansainvälisten suhteiden päällikkö Anniina Jaako, joka vastaa EU-vaikuttamisasioista Turun yliopistossa, sekä Åbo Akademi:ssa ja Turun ja Novian ammattikorkeakouluissa. Hänen kanssaan jutellaan EU-vaikuttamisesta, EU-kumppanuuksista ja verkostoista. Vaikutu tutkimuksen vaikuttavuudesta yhdessä Lauran ja Outin kanssa. Vau, mikä vaikutus! -podcastsarjassa käsitellään tutkimuksen vaikuttavuutta useista eri näkökulmista useiden eri henkilöiden kertomana. Podcastin www-sivut ja tekstivastineet: utu.fi/vaumikavaikutus
In this episode, we welcome Lotta Metsärinne who works as a Career Counsellor at the University of Turku and Natalia Szergejev who is working as an International Liaison Intern at the University of Turku. They will discuss applications to internships and to summer jobs, tips to reflect upon your career goals and will remind you what kind of support (educational, psychological and financial) the University can provide. The series has been coordinated by the Alumni Relations Department of the University of Turku. Transcript: https://www.utu.fi/en/news/podcast/alumni-insights
Opiskelijalähettiläiden STUDYcast-podcast pureutuu yliopistoelämää koskettaviin ilmiöihin ja asioihin. Millaista korkeakouluopiskelijana on harrastaa taidetta ja kulttuuria? Tästä kertomaan on tullut Turun yliopiston ylioppilaskunnan alaisen elokuvatoimikunnan eli Kinokoplan hallituksen puheenjohtaja Olavi Partanen. Tule kuulemaan Kinokoplan toiminnasta, maaliskuussa Logomolla alkavan kevätsarjan elokuvista ja siitä, miten elokuvakerhon toiminta voi olla kansalaisaktivismia itsessään. #Studycast #opiskelijaelämää #podcast #turunyliopisto Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/studycast
Podcastin ensimmäisessä jaksossa pohditaan, mitä hoitotiede on. Emeritaprofessori Helena Leino-Kilpi ja tutkimusjohtaja Heidi Parisod keskustelevat hoitotieteen merkityksestä ja siitä, miten hoitotiede on näkynyt heidän elämissään. Lopuksi he tarjoavat tärppejä viimeaikaisista kiinnostavista tutkimuslöydöksistä. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/hyvin-hoidettu
Luovan kirjoittamisen apulaisprofessori Olli Löytty vaatii kouluun lisää äidinkielentunteja: kirjoittaminen on keskeinen kansalaistaito, jota tarvitaan kaikissa ammateissa Apulaisprofessori Olli Löytty korostaa, että kirjoittaminen on kaikille tärkeä työelämätaito. Turun yliopiston luovan kirjoittamisen ensimmäisen professuurin haltija iloitsee siitä, että oppiaine elää nousukautta. Luovaa kirjoittamista opetetaan Turun ohella Jyväskylän yliopistossa ja Taideyliopistossa ja yhteistyötä tehdään tiiviisti. Humanisti vastaa -podcastissa Olli Löytty toteaa, että ajatus luovasta kirjoittamisesta vain kirjailijakouluna on kovin kapea, vaikka oppiaineen piiristä on kasvanut arvostettuja kirjailijoita. Hän muistuttaa, että erilaisten tekstien tuottamisen hallintaa tarvitaan lähes kaikissa ammateissa. Ylioppilastutkintolautakunnan äidinkielen sensorina toiminut tutkija on lukenut tuhansittain nuorten kirjoittamia tekstejä. Näköalapaikalta hän on havainnut kirjoittamistaidossa huolestuttavia piirteitä ja viesti päättäjille on selvä: äidinkielentunteja koulussa on lisättävä ja kirjallista kulttuuria pitää arvostaa enemmän. Jäähyväiset kotimaiselle kirjallisuudelle -teoksessaan (2021) Löytty pohti kirjallisuuden ahtaita rajoja ja suhtautuu kriittisesti kirjallisuuden jaotteluun nationalistin perustein. Hänen mielestään on tärkeä keskustella siitä, millaisten teosten katsotaan olevan oivia kuvaamaan suomalaisuutta. Löytty sanoo, että Suomen Kirjailijaliitto lähetti tylyn ja kuppikuntaisen viestin äänestäessään taannoin, että vain suomeksi kirjoittava sopii liiton jäseneksi. Löytty nostaa esiin irakilaissyntyisen, Suomessa asuvan kirjailija Hassan Blasimin. Huolimatta kansainvälisistä meriiteistä arabiaksi kirjoittava Blasim pysyi meillä pitkään sivussa kirjallisista keskusteluista. Podcastin kirjasuosituksissa Olli Löytty tarjoaa ruotsalaisen Sven Lindqvistin esseeteoksen Tappakaa ne saatanat ja Elena Ferranten Napoli-kvartetin, joka on Löytyn mukaan henkeäsalpaavaa maailmankirjallisuutta. Pikatehtävässä apulaisprofessori joutuu vaikean valinnan eteen arvioidessaan, kumpi on enemmän kulttuurikaupunki, kotikaupunki Tampere vai nykyinen työkaupunki Turku. Humanisti vastaa -podcastin toimittaa Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, toimittaja Riitta Monto. Podcastin tuottaa Turun yliopisto. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/humanisti-vastaa
Tässä jaksossa Lauran ja Outin vieraana on Helsingin yliopiston tutkimuksen johdon lähituen tiimistä palvelupäällikkö Johanna Kolhinen. Hänen kanssaan pohditaan sitä, miten coachingia eli osallistavaa kehittämistä voidaan hyödyntää yliopiston strategisessa kehittämisessä ja vaikuttavuuden tukemisessa. Vaikutu tutkimuksen vaikuttavuudesta yhdessä Lauran ja Outin kanssa. Vau, mikä vaikutus! -podcast-sarjassa käsitellään tutkimuksen vaikuttavuutta useista eri näkökulmista useiden eri henkilöiden kertomana.
Tämän kevään aikana opiskelijalähettiläiden STUDYcast-podcast haastattelee ihmisiä, joiden opintopolku ei ole ollut aivan suoraviivainen. Erilaiset opintopolut -sarjassa keskitytään alan vaihtajiin, uudelleen kouluttautujiin ja kaikkiin niihin, joiden opintopolut sisältävät yllätyksiä ja jännittäviä juonenkäänteitä. Kiinnostaako sinua jokin uusi ala mutta et ole aivan valmis hyppäämään uusiin seikkailuihin? Tai tuskasteletko alan valinnan kanssa yleisesti? Silloin tämä sarja on juuri sinua varten! Sarjan ensimmäisessä jaksossa haastatellaan opiskelijalähettiläs Petraa, jonka opintopolku vei kielitieteistä kokin opintojen kautta yhteiskuntatieteelliseen tiedekuntaan. Tule kuulemaan Petran opintokäänteistä, tulevaisuudensuunnitelmista sekä siitä, miten tiskiharja linkittyy tähän kaikkeen. Podcastin tekstivastine:
Tässä luonnollista kemiaa podcastjaksossa käydään läpi kemistin ja samalla professorin urapolkua. Miten professoriksi päädytään ja millaisia esteitä tai epävarmuuksia matkaan mahtuu. Entä mikä professorin työssä on parasta? Kuuntele, mitä kinkkistä kysyttävää entinen luonnonyhdistekemian opiskelija ja nykyinen lääkekehitysjohtaja Maria Lahtinen keksii esittää prof. JP Salmiselle ja mitä JP antaa omakohtaisina neuvoina kemistin tai luonnontieteilijän uraa parhaillaan pohtiville opiskelijoille.
Tässä jaksossa Lauran ja Outin vieraana on Turun yliopiston tutkija Erica Åberg. Hänen kanssaan keskustellaan mm. ulkonäkö- ja rap tutkimuksesta ja erityisesti somesta- ja medianäkyvyydestä sekä niiden hyödyistä tutkimuksen näkyvyydelle ja vaikuttavuudelle. Vaikutu tutkimuksen vaikuttavuudesta yhdessä Lauran ja Outin kanssa. Vau, mikä vaikutus! -podcastsarjassa käsitellään tutkimuksen vaikuttavuutta useista eri näkökulmista useiden eri henkilöiden kertomana. Lisämateriaalia löydät Turun yliopiston Avoimen tieteen kiihdyttämön Instagram-tililtä @utu_openscience ja ajankohtaisia aiheita X-tililtä @UTU_openscience
Tässä ensimmäisessä Tieteen yhteiskuntavastuu –podcastissa Arvokas luonto –projektin opiskelijat esittelevät itsensä ja kertovat luonnon monista arvoista sekä erilaisista luontoa koskevista maailmankuvista. Lisäksi he kertovat, mitä on odotettavissa Arvokas luonto –podcastsarjan muilta jaksoilta. Tieteen yhteiskuntavastuu on Turun yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan kurssikokonaisuus, jossa opiskelijat paneutuvat yhteiskunnallisesti merkittäviin haasteisiin ja siihen, miten niitä voitaisiin ratkaista tieteen avulla. Osa opiskelijoiden projektitöistä toteutuu podcastsarjoina, jotka julkaistaan tällä alustalla. Työn alla on myös lastenkirjoja! Seuraa siis opiskelijoiden tuotoksia ja pysy kärryillä tieteen vaikutusmahdollisuuksista! Sarjan tunnusmusiikkina toimii Scott Buckleyn Castles in the Sky. Musiikkia käytetään CC-BY 4.0. lisenssin mukaisesti. www.scottbuckley.com.au
Suomen ja Korean tasavallan diplomaattisuhteiden solmimisesta tuli vuonna 2023 kuluneeksi 50 vuotta. Millaiset ovat maiden kaupalliset suhteet tänä päivänä, ja millainen vaikutus on ollut Euroopan Unionin ja Korean tasavallan vapaakauppasopimuksella? Tässä jaksossa näitä teemoja valottaa Turun yliopiston talousmaantieteen erikoistutkija ja markkinoinnin ja kansainvälisen liiketoiminnan laitoksen dosentti Erja Kettunen-Matilainen. Jakson juontaa Turun yliopiston Itä-Aasian tutkimus- ja koulutuskeskuksen väitöskirjatutkija Ari-Joonas Pitkänen. Jakso on tuotettu Otto A. Malmin lahjoitusrahaston tuella. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/aasiantuntijat
Millainen suhde meillä tulisi olla tavaroihin, jotta kuluttaminen olisi kestävää? Entä voisiko rakentamisessa ottaa mallia Lego-palikoista? Kiertotalouden apulaisprofessori Oskar Karlström, biodiversiteettiyksikön kehityspäällikkö Leena Erälinna ja markkinoinnin professori Elina Jaakkola keskustelevat kiertotaloudesta. Nykyisen ostokäyttäytymisemme taustalla on kenties pula-ajan mentaliteetti tai 80-luvun kulutushuuma. Tutkijat näkevät kuitenkin lupaavia merkkejä muutoksesta: vintage-takkia pidetään ketjuliikkeen vaatetta arvokkaampana ja viiden vaatteen haaste leviää somessa. Suomalaiset tuottavat muoviroskaa enemmän kuin muut pohjoismaalaiset ja kierrättävät muovia vähemmän kuin monissa muissa Euroopan maissa. Mutta onko kierrättäminen aina paras ratkaisu suuressa mittakaavassa? Omiin ostopäätöksiin, ruokavalioon ja kierrättämiseen voi jokseenkin vaikuttaa, mutta tuotamme päästöjä myös välillisesti vaikkapa hyödyntämällä rakennettuja ympäristöjä. Tiesitkö, että betonia käytetään maailmanlaajuisesti päivittäin 10 kg per henkilö ja kasvihuonekaasupäästöistä 40 prosenttia tulee rakennusalalta? Podcastin tekstivastine: utu.fi/tiedelinja
Tässä jaksossa Lauran ja Outin vieraana on yliopistotutkija Reetta Muhonen Tampereen yliopista. Hänen kanssaan jutellaan yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen liittyvästä tutkimuksesta, vaikuttavuuspoluista ja tutkimuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arvioinnista sekä arvioinnin todentamisen haasteista. Vaikutu tutkimuksen vaikuttavuudesta yhdessä Lauran ja Outin kanssa. Vau, mikä vaikutus! -podcastsarjassa käsitellään tutkimuksen vaikuttavuutta useista eri näkökulmista useiden eri henkilöiden kertomana. Kuuntele SoundCloudissa, Apple Podcastsissa tai Spotifyssa! Lisämateriaalia löydät Turun yliopiston Avoimen tieteen kiihdyttämön Instagram-tililtä @utu_openscience ja ajankohtaisia aiheita X-tililtä @UTU_openscience Tekstivastineet: utu.fi/vaumikavaikutus
Borstön eteläpuolelle arviolta 1700-luvun puolivälissä uponneen hylyn identifioinnista käydään vilkasta keskustelua merihistorian ja -arkeologian piireissä. Tässä jaksossa kuullaan hylyllä 1980-luvulla satoja sukellustunteja tehneen ammattisukeltaja Leo Jolkkosen ja samaan aikaan Suomen Merimuseossa työskennelleen meriarkeologi Tero Mäkelän ajatuksia hylyn identiteetistä, haaksirikkotilanteesta ja hylyn tutkimisesta. Keskustelua johdattelee kulttuuriperinnön tutkimuksen tutkijatohtori Laura Seesmeri. Podcastin tekstivastine: https://sites.utu.fi/aallonharjalle/podcast/
Onko neurokirjon diagnoosien yleistyminen seurausta yhteiskunnallisista muutoksista, tietoisuuden lisääntymisestä vai diagnostiikan tarkentumisesta? Miten neurokirjo huomioidaan nuorten palveluissa? Aiheesta keskustelemassa sosiaalityön professori Merja Anis, nuorisopsykiatrian apulaisprofessori Max Karukivi ja erityispedagogiikan apulaisprofessori Minna Kyttälä. Podcast on osa NEPSOS-hankkeen (Neuropsykiatrisesti oireilevat nuoret palvelujen pyörteissä) podcast-sarjaa. Tekstivastine: https://blogit.utu.fi/soteakatemia/4324-2/ Lue lisää NEPSOS-hankkeesta: https://sites.utu.fi/sote/yhteistyo/hankkeet/nepsos-neuropsykiatrisesti-oireilevat-nuoret-palvelujen-pyorteissa/ Kuuntele edellinen sarjan jakso: https://soundcloud.com/turun-yliopisto/neuropsykiatrisesti-oireileva-nuori-palvelut-laheisen-nakokulmasta-nepsos?si=a34e986d96d74d8385b37aa51cf4f378&utm_source=clipboard&utm_medium=text&utm_campaign=social_sharing
Tässä jaksossa Turun yliopiston tutkimuspalveluiden kehittämisasiantuntijat Laura Niemi ja Outi Nurmela kertovat lyhyesti mitä kaikkea on odotettavissa kevään aikana ja muistelevat jo kuljettua vaikuttavuusmatkaa Vau, mikä vaikutus! –podcastin parissa. Jakso on Vau, mikä vaikutus! –podcastin kevään 2024 ensimmäinen jakso ja samalla toisen kauden aloitusjakso. Podcast-sarja ja tekstivastineet: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/vau-mika-vaikutus
Somevapaampaan arkeen on keinoja – tutkija toivoo somejäteiltä suurempaa vastuuta Väitöskirjatutkija Pinja Akkanen Turun yliopistosta kannustaa vähentämään liiallista sosiaalisen median käyttöä asteittain. Somevapaampaa arkea tutkiva Akkanen sanoo, että hallintaan on keinoja. Koukuttavia sovelluksia tuottavien somejättien vastuusta hän toivoo yhteiskunnallista keskustelua. Humanisti vastaa -podcastissa Pinja Akkanen huomauttaa, että osa nuorista aikuisista viettää aikaa somessa jopa seitsemän tuntia päivässä. Keskivertokäyttäjäkin viihtyy sovellusten parissa viikoittain 15–20 tuntia. Väitöskirjatutkimuksessaan Akkanen toteuttaa lyhytintervention, jonka aikana nuorille aikuisille tarjotaan tukimenetelmiä somenkäytön hallintaan. Hän kehottaa aamulla ensin nauttimaan rutiinit rauhassa ja tarttumaan vasta sitten puhelimeen. Yksinkertainen keino irrottautumiseen on hiljentää ilmoitusäänet. Somepaastoa Akkanen neuvoo testaamaan asteittain. Aluksi sosiaalisen median käytön voi yrittää rajoittaa tuntiin päivässä ja seuraavana päivänä lyhentää ajan puoleen tuntiin. Lasten ja nuorten sosiaalisen median käytöstä on tutkijan mielestä syytä kantaa huolta, ja hän peräänkuuluttaa vanhempien ja yhteiskunnan mutta myös someyhtiöiden vastuuta. Somesta irrottautuminen vaatii kovaa itsekuria, kun vastassa ovat maailman suurimmat somejätit, jotka tietävät, miten koukutetaan sovellusten käyttöön. Turun yliopiston Porin yksikön digitaalisen kulttuurin opiskelijana Pinja Akkanen saattoi valita sisältöjä myös kauppakorkeakoulusta ja journalismikursseja Tampereen yliopistosta. Hän suosittelee hyödyntämään eri tiedekuntien ja yliopistojen tarjontaa, sillä monipuolinen asiantuntemus auttaa erottumaan. Akkanen työskentelee osa-aikaisesti viestintäsuunnittelijana Suomen Palloliitossa ja tuottaa sisältöä sosiaalisen median kanaviin. Vapaa-aikanaan hän pelaa jalkapalloa Paimion Hakan riveissä. Vaikka sometutkija seuraa uutisia eniten Instagramista ja Facebookista, aamuisin hän lukee kotiseudun Salon Seudun Sanomat paperilehtenä. Humanisti vastaa -podcastin toimittaa Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, toimittaja Riitta Monto. Podcastin tuottaa Turun yliopisto. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/humanisti-vastaa
Tässä luonnollista kemiaa podcastjaksossa keskustellaan siitä, miten ja kuka voi määrittää, mitä ovat kunkin kasvilajin merkittävimmät yhdisteet. Ovatko ne kyseisen lajin tuottamia tunnetuimpia lääkeaineita, sen omaan kemialliseen puolustukseen tarvittavia myrkkyjä vai kenties jopa sen evolutiivisesti kehittyneimpiä yhdisteitä? Vai onko kaikkien lajien merkittäviä aineita edes vielä löydetty eli kuinka paljon tällä hetkellä lajien kemiassa ja merkittävien aineiden listassa olisi korjaamisen varaa. Kuuntele, mitä Maria Lahtinen ja Juha-Pekka Salminen pohtivat näistä asioista ja niiden ratkaisutavoista. Luonnollista kemiaa -podcasteissa keskustellaan siitä, miksi kasvien kemia on merkityksellistä meille kaikille ja koko maapallolle. Luonnonyhdistekemian professori Juha-Pekka Salminen ja haastattelijana toimiva ex-luonnonyhdistekemisti, nykyisin lääkekehitysalalla johtajana toimiva Maria Lahtinen johdattelevat kuulijoita kiehtovaan kasvikemiaan erilaisista, ehkä uudenlaisistakin näkökulmista. Podcastin tekstivastineet utu.fi/luonnollistakemiaa
Maahanmuuttajat pitäisi nähdä yksilöinä myös kielenkäyttäjinä – suomen kielten taito kehittyy parhaiten aidossa työympäristössä Suomen kielen apulaisprofessori Ilmari Ivaska Turun yliopistosta muistuttaa, että kielitaidossa käyttö edeltää aina oppimista. Suomi toisena kielenä oppimisen asiantuntija on havainnut, että tilaa puhua suomea annetaan meillä kovin vähän. Jos taidossa on puutteita, keskustelukieli vaihtuu hyvin nopeasti englantiin. Humanisti vastaa -podcastissa Ilmari Ivaska korostaa, että maahanmuuttajan suomen taito kohenee, jos kieltä pääsee käyttämään aidossa ympäristössä. Monikielisyyden asiantuntijan mielestä julkisessa keskustelussa maahanmuuttajista puhutaan työvoimaresurssina, jolla nostaa Suomen kilpailukykyä. Kielenoppijat pitäisi tunnistaa yksilöinä, omana ryhmänään akateemiset, korkeasti koulutetut ihmiset. Vaikka he pärjäävät hyvin englannilla, selviäminen ja hyvinvointi ovat kaksi eri asiaa, Ivaska toteaa. Kielessä Ivaskaa kiehtoo mielenkiintoinen yhdistelmä tiukkoja sääntöjä ja samanaikainen täysi sattumanvaraisuus. Soveltava kielentutkija on onnistunut yhdistämään työssään sekä kiinnostuksen kansainvälisyyteen että suomen kieleen. Kokemukset työskentelystä ulkomailla ovat olleet avartavia. Ilmari Ivaska sanoo olevansa kiitollinen Washingtonin yliopiston kollegalleen Seattlessa amerikkalaisesta aktiivisuudesta ja runsaista kysymyksistä, jotka veivät ajattelua eteenpäin. Italiasta suurin oppi oli tarkka keskittyminen yksityiskohtiin. Vaikka huippututkijat olivat saaneet työnsä valmiiksi, he tekivät vielä yhden tarkistuskierroksen, jolla hyvästä tuli yhä parempi. Yhdysvalloissa korkea yliopistomaksu teki opiskelijoista vaativan tietoisia asiakkaita. Italiassa suomalaisen metallimusiikin kansainvälisen menestyksen innoittamat suomen kielen opiskelijat erottuivat mustiin pukeutuneena joukkona. Pikatehtävässä Ilmari Ivaska saa valita, kumpi on inspiroivampi asuinkaupunki, Bologna vai Napoli? Humanisti vastaa -podcastin toimittaa Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, toimittaja Riitta Monto. Podcastin tuottaa Turun yliopisto. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/humanisti-vastaa
Both the EU and China are ramping up efforts to become global leaders in digital technologies by channeling public funding into research on and development of innovative tools and applications. Even if strategic national (or European) interests may be behind, researchers and private companies from both sides do not refrain from seeking collaborations with each other. Who is behind the most active cooperation networks between the EU and China in digital technologies? How can European actors within these networks be best advised on potential risks related to research security when it comes to cooperation with China? And what are China's other research priorities at the moment, to which European partners should look at? In this episode of the ReConnect podcast University of Turku researcher Outi Luova interviews Gábor Szüdi and Philipp Brugner from the Centre for Social Innovation in Vienna. Both have several years of experience in working in EU-funded international research projects with a particular focus on the topics of science diplomacy with non-like-minded states, research integrity and trust in science. In ReConnect China, they recently finished a report and two related policy briefs on the EU's science, technology and innovation cooperation with China in the fields of artificial intelligence, big data and machine learning. Report on EU-China cooperation in science, technology and innovation https://www.reconnect-china.ugent.be/wp-content/uploads/2023/09/ReConnect-China_D1.1_Report-on-the-results-of-research-cluster-on-EU-China-research-cooperation_co-patentco-publication-analysis.pdf Reconnect China Policy Brief 2: Science, Technology and Innovation Co-Operation Areas (nad Non-Areas) in the Big Data-Related Scientific Fields https://www.reconnect-china.ugent.be/wp-content/uploads/2023/10/ReConnect-China-Policy-Brief-2_Science-Technology-and-Innovation-Co-operation-Areas-and-Non-areas-in-the-Big-Data-related-Scientific-Fields.pdf Reconnect China Policy Brief 3: Current Patterns, Drivers, Barriers, Challenges and Future Cooperation Options in the Big Data-Related Scientific Fields https://www.reconnect-china.ugent.be/wp-content/uploads/2023/10/ReConnect-China-Policy-Brief-3_Current-patterns-drivers-barriers-challenges-and-future-cooperation-options-in-the-big-data-related-scientific-field.pdf Transcript: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/reconnect
Mitä tuomiovallan käytöltä odotetaan? Ovatko tuomiovallan tehtävät jatkuvassa muutoksessa, vai kuuluuko niihin jotain, mikä mielletään "pysyväksi"? Entä miten tuomiovallan ja poliittisen vallan välinen suhde olisi jäsennettävä, kun valtiovallan perustehtäviin kuuluu ihmisoikeuksien turvaaminen? Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/marraskuu-2023/tuomas_hupli
Miksi tuore lääkäri osaa jo hoitaa potilaita, mutta asianajotoimistoon palkattu vastavalmistunut juristi ei osaa tehdä juuri mitään. Millainen on hyvä asianajaja ja miksi sellaiseksi ei opita yliopistossa? Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/marraskuu-2023/jarkko_mannisto
Sylki on suun sylkirauhasten muodostama neste, joka muodostuu vedestä, epäorgaanisista molekyyleistä, peptideistä sekä rasva-aineista. Syljen tärkein tehtävä on suojella suun kova- ja pehmytkudoksia infektioilta sekä fysikaalista ja kemiallista stressiä vastaan. Viimeisten vuosikymmenien aikana tutkimukset ovat osoittaneet, että sylkeä voidaan käyttää myös suu- ja yleissairauksien diagnostisena nesteenä. Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/marraskuu-2023/ulvi_gursoy
