Naisasiatoimisto Kaartamo & Tapanainen
About
Available on
Community
126 episodes
Ohjelmasarjan viimeisessä jaksossa mietimme, mitä kaikkea 2020-luvun vaihteessa on tapahtunut tasa-arvon kannalta. Mitä voimme juhlia, entä millaisia uhkakuvia on edessä? Juhlalähetyksen kunniaksi jaamme ohjelmamme vieraille eli ansioituneille ja inspiroiville feministisille maailmanparantajille liputuspäiviä, ruusuja, kultaa ja mirhamia. Lopuksi vetoamme vielä kerran feminismipiikkiä epäröiviin kansalaisiin ja summaamme, miksi ihmisen kannattaa tunnustaa tasa-arvoaatteen vaaleanpunaista väriä sukupuoleen, taustaan tai elämäntilanteeseen katsomatta. Tämä on Naisasiatoimisto Kaartamon & Tapanaisen viimeinen jakso. Sarjaa on esitetty Yle Puheessa ja Yle Areenassa kolmen vuoden ajan.
Eräs hyvin vähäosainen ihmisryhmä jää helposti sivuun intersektionaalisen feminismin keskusteluissa: huumeita haitallisesti käyttävät ihmiset eli riippuvuussairaat. Siitäkin huolimatta, että monet käyttäjät ovat nuoria ja kuolevat nuorina, erityisesti jos ovat naisia. Miksi heitä halutaan rangaista sairaudestaan? Vieraamme, THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek on yksi harvoista terveysturvallisuuden asiantuntijanaisista, jotka johtavat koronaviruksen vastaisia toimia. Hän on myös yksi niistä harvoista asiantuntijanaisista, jotka saavat mediassa näkyvyyttä: miten sukupuoli on vaikuttanut siihen, millaisen työrauhan hän on saanut? Mietimme myös miten karkeasta puheesta on tullut normi, mutta raivoava feministi saa edelleen kärsiä sanktiot. Lopuksi Iso feministi vastaa kysymykseen, puhutaanko vihapuheesta liian neutraalissa sävyssä – pitäisikö puhua vain äärioikeiston vihapuheesta?
Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kaari Mattila kertoo, miksi köyhyys on yksi niistä asioista, joiden takia ihmisoikeudet eivät toteudu kaikilla Suomessa. Entä onko Suomi tehnyt voitavansa edistääkseen ihmisoikeuksia globaalilla tasolla – esimerkiksi Afganistanissa? Puhumme myös normeista, jotka ovat usein näkymättömiä oletuksia, joilla suljemme erilaiset lauman ulkopuolelle. Onneksi taiteessa normeja tehdään nähtäviksi, jotta niitä päästään myös murtamaan. Mietimme myös, onko suuri kahtiajako koronarokotteiden suhteen oikeasti olemassa oleva asia? Entä miten voisimme puhua aiheesta ilman, että ystävyys- tai sukulaissuhteet ovat katkolla? Iso feministi puolestaan vastaa, onko olemassa suurta feministien salaliittoa.
Filosofi Elisa Aaltolan mukaan ihmiskunnan tulevaisuus riippuu siitä, ymmärrämmekö olevamme yksi eläinlaji muiden joukossa. Miten eläinten sorto ja seksismi liittyvät yhteen? Entä ovatko feministit ymmärtäneet, että eläinten sorto on on sidoksissa samaan patriarkaaliseen vallankäyttöön? Puhumme myös siitä, johtaako perhevapaauudistus onnellisempiin heteroperheisiin. Vai haluaako kotia hirmuhallitseva heteronainen edes jakaa prinssillensä puolta valtakunnastaan? Mietimme myös, kuinka aina tarvitaan aktivisteja, jotka uskaltavat mennä ajan henkeä vastaan. Iso feministi puolestaan vastaa, ovatko niin sanotut designvauvat uhka ihmisyydelle vai vain keino parantaa lapsettomien mahdollisuuksia saada lapsi.
Tänään puhumme taakasta, jota julkinen elämä yhteiskunnallisena vaikuttajana tuo. Kulttuurilobbari ja entinen kansanedustaja Rosa Meriläinen kertoo, miten mediakohut vaikuttivat hänen haluunsa osallistua. Entä onko poliittinen ilmapiiri muuttunut niin, että tilaa on tullut myös tunteille ja epätäydellisyydelle? Puhumme myös tulevaisuudesta, jota muokkaa teknologinen kehitys. Millaiseksi muodostuu maailma, jos esimerkiksi keinoälyä kehittävät vain miehet? Miksi teknologia-alan pioneerinaiset on unohdettu ja miehet kiilanneet muut pois tietokoneelta 1980-luvulta lähtien? Mietimme myös, miksi woken tai metoo-liikkeen kritisoijat ottavat esille aina räikeimmät ylilyönnit ja pitävät niitä edustavina esimerkkeinä aktivismista. Lopuksi Iso feministi kertoo, onko sivistynyt ja ystävällismielinen ero taas vain yksi osa menestyneen keskiluokkaisen elämäntavan performointia.
Angela Merkel on hallinnut maailmanpolitiikkaa vuosikausia. Mikä on väistyvän liittokanslerin merkitys tasa-arvon kannalta? Onko hän feministinen sankari vai vain yksi valtaapitävä housupuku toisten housupukujen joukossa? Vieraamme, Helsingin Sanomien Saksan-kirjeenvaihtajana työskennellyt Tiina Rajamäki kertoo. Puhumme myös seksuaalikasvatuksesta. Kuinka erilaisia ihmisiä huomioivaa se on nykypäivänä? Vai lähdetäänkö yhä siitä 1970–80-lukulaisesta ajatuksesta, että on vain heterotyttöjä ja heteropoikia, ja pojilla on niitä haluja, joita tyttöjen pitää varoa? Puhumme myös siitä, olemmeko pandemia-ajan eristäytymisen vuoksi luisumassa kohti konservatiivisempaa maailmaa. Lopuksi Iso Feministi kertoo, miksi niin moni nainen on viime vuosina saanut autismikirjon diagnoosin.
Puhumme woke-keskustelusta, jota on Yhdysvaltojen ja Englannin lisäksi alettu käydä myös Suomessa. Miksi toisten vastuuttaminen syrjivistä kommenteista on joidenkin mielestä turhaa kyttäämistä? Vieraamme, Jäbät ja tunteet -podcastin Nosh A Lody kertoo, millaisia miehen malleja hänellä on ollut. Miten kongolainen perhe on vaikuttanut siihen, millainen poika, isä, kumppani ja ystävä hänestä on kasvanut? Mietimme myös, miten nykykauhussa pääsevät ääneen naisten ja mustien kokemat kärsimykset ilman että niillä herkutellaan. Ja lopuksi suuri ja mahtava feministi kertoo, mitä transoikeuksiin liittyvässä keskustelussa usein ymmärretään väärin.
Suomessa pohditaan paraikaa sijaissynnyttämisen sallimista hyvin monimuotoisillekin perheille. Mutta miksi sijaissynnyttäjän saama palkkio nähdään edelleen moraalittomana? Millaisia eettisiä keskusteluja lapsen oikeuksista, perhesuhteista ja sijaissynnyttäjän asemasta pitäisi käydä? Tutkijatohtori Tiia Sudenkaarne kertoo. Puhumme myös lastensuojelusta. Miksi siitä on tullut meille peikko, jota pitää välttää viimeiseen asti? Tulisiko lastensuojelusta pienempi häpeä, jos näkisimme sen enemmän avunantona ja huolehtimisena kuin kyttäämisenä ja puuttumisena? Mietimme myös sitä, kuinka julkisessa puheessa osataan nykyisin piilottaa läskifobia ihan uudenlaisiin kiertoilmauksiin.
Miltä tyttärestä tuntuu, kun isä katoaa pulloon, ja miten alkoholisti-isä vaikuttaa omiin ihmissuhteisiin? Kuinka kannattaa kohdata riippuvuussuhteessa oleva läheinen, ja miten huolehtia oman tuskan purkamisesta? Tietokirjailija, isänsä alkoholille menettänyt Johanna Pohjola kertoo. Mietimme myös, mitä on sukupuolisensitiivinen tai sukupuoli-inklusiivinen tai sukupuolifluidi ajattelu. Muotimaailmassa puretaan jo mukavasti kaksinapaista sukupuoliajattelua, mutta miten tätä asetelmaa ajatellaan uusiksi kouluissa ja kasvatuksessa? Olisiko 2020-luku jo aika uudelle sensitiivisyydelle muutenkin – miten osaisimme kuunnella, oppia ja ymmärtää toistemme kokemuksia paremmin?
Ohjaaja Suvi West kertoo, millaista on Suomen valtion harjoittama kolonisaatio tänä päivänä Saamenmaalla. Parantaako juuri asetettu totuus- ja sovintokomissio saamelaisten asemaa? Entä millaista on, kun vähemmistöön kuuluvana joutuu aktivistiksi vastoin tahtoaan? Puhumme myös siitä, miksi aikuisten pitäisi ottaa mallia lapsilta – esimerkiksi futiskatsomossa. Mistä kertoo kannattajakulttuuri, jossa häviäjälle buuataan? Entä miksi vanhempia sukupolvia närästää, kun nuoremmat osaavat vaatia ja vetää rajoja. Lopuksi suuri feministi vastaa kysymykseen siitä, löytyykö myös sateenkaaren päästä metoo-liikehdintää.
Suomessa keskustellaan jälleen kulttuurisesta omimisesta. Monimuotoisuusasiantuntija Jasmin Assulin avaa kulttuurisen hyväksikäytön ja lainaamisen eroa. Auttaisiko aiheen ymmärtämistä, jos ihmisten lähipiirissä olisi enemmän erilaisista taustoista tulevia ihmisiä? Puhumme myös tyttöjen pahoinvoinnista. Miksi myytti nopeasti kypsyvistä tytöistä on niin sitkeä? Onko aikainen vastuuttaminen syynä myös siihen, että tytöt uupuvat ja ahdistuvat? Mietimme myös, miksi aikuisten on joskus vaikea määritellä rajojaan parisuhteiden sisällä. Miksi seksiin myönnytään, vaikka ei haluaisi? Iso ja näyttävä feministi puolestaan vastaa kysymykseen siitä, miksi keski-ikäinen nainen ei saa vilauttaa rintavakoa edes videopalaverissa.
Elokapina-liikkeen aktivisti ja kaupunginvaltuutettu Elina Kauppila kertoo, miksi ilmastonmuutoksen vastainen taistelu herättää niin paljon vihaa. Miksi tarvitaan kansalaistottelemattomuutta, jotta ilmastokriisi otetaan tosissaan? Perkaamme feministisen diskurssianalyysin keinoin, millainen naiskuva elokuvaohjaaja Renny Harlinin tuoreesta elämäkerrasta välittyy. Puhumme myös siitä, millaiseen ratkaisuun feministi voi päätyä Halloween-asua pohtiessaan. Suuri ja pörheä feministi vastaa lopuksi kysymykseen, miksi kuukautiskivuista kärsivä henkilö pyytää töistä sairauslomaa migreenin eikä menkkojen takia.
Eheytyshoitojen kriminalisointia ajavan kansalaisaloitteen alullepanija Perttu Jussila kertoo, millaisissa yhteisöissä eheytystä harjoitetaan. Miten eheytysyritykset vaikuttavat yksilöön? Muuttaako lainmuutos laajemmin homofobisia asenteita? Tutkimme myös syväväärennösten masentavaa maailmaa. Miksi deepfake-videoista keskustellaan vain poliittisena uhkatekijänä, vaikka uhka on jo todellisuutta naisille, jotka ovat joutuneet tahdonvastaisiin pornovideoihin. Mietimme myös, mistä kertoo Yhdysvaltojen tyttöpomo- eli girlboss-ilmiö, jonka voittokulku jäi niin lyhytikäiseksi. Suuri feministi kertoo, miten kertoa karvaisilla säärillään olevansa mukana karvavallankumouksessa – eikä elämänhallintakurssin tarpeessa.
Feministi-ekonomisti Anni Marttinen kertoo, joko harmaapukuiset miehet joutuvat antamaan tilaa muillekin talouskeskusteluissa. Miten feministinen talous haastaa uusliberaalin, jatkuvan kasvun ajattelun? Voisiko palkaton hoivatyö näkyä talousmittareissakin? Puhumme myös siitä, olemmeko itse syypäitä, jos emme usko itseemme ja osaamisemme. Vai johtuvatko monia vaivaavat huijariajatukset nykyisestä työelämästä? Mietimme myös, mitä tehdä, kun 1980-luku soittaa ja marssittaa estradeille housuttomia naisia. Entä mitä tunnetta pitäisi tuntea, kun kuulee, että naisten šakin pääsponsorina on implanttifirma? Iso feministi vastaa.
Digitaalinen väkivalta pelottaa, haavoittaa ja vaientaa – sekä rapauttaa luottamusta oikeudenmukaiseen yhteiskuntaan. Naisten linjan Turvaverkko-hankkeen hankepäällikkö Louna Hakkarainen kertoo, millaisia seurauksia verkkohäirinnällä ja digitaalisella lähisuhdeväkivallalla on sekä yksilölle että yhteiskunnalle. Puhumme myös ikivanhasta netti-ilmiöstä eli vinkkuäideistä. Ovatko winemom-meemit kapinaa luutuneita äidin rooleja kohtaan vai normalisoivatko ne ajatusta siitä, että vanhemmuutta jaksaa vain viinin voimalla? Puhumme myös siitä, miksi monimuotoisuus on niin hitaasti alettu ottaa tosissaan tosi-tv-sarjoissa, ja lopuksi iso feministi vastaa kysymykseen siitä, miksi eheytyshoitoja ei voi panna ihan vain uskonnonvapauden piikkiin.
2020-luvulla kysymys ei enää ole, voiko nainen olla hauska, vaan saako valkoiselle heteromiehelle nauraa. Somekoomikko Eve Kulmala kertoo, onko isoilla komedialavoilla jo tilaa myös naisille ja vähemmistöille. Kuka määrittelee, mikä on hauskaa? Aborttisota on taas leimahtanut Yhdysvalloissa ilmiliekkeihin, vaikka muualla maailmassa – kuten Latinalaisessa Amerikassa – naisten kehollista itsemääräämisoikeutta on vuosien varrella laajennettu. Mitä raskaudenkeskeytyksen kriminalisointi kertoo kyseisestä yhteiskunnassa? Muistutamme, että feministiutopian karkkilaarilla on erityinen paikka miehille, jotka puolustavat naisten ja muiden ihmisoikeuksia. Suuri ja mahtava Feministi taas pohtii, mikä on aseksuaalien asema nykyisessä pari- ja monisuhdekeskustelussa.
Heterojen välisen rakkauden ongelmista ja valta-asetelmista on riittänyt paljon porua. Kirjailija Tuuve Aro kertoo, mikä sateenkaari-ihmisen näkökulmasta heterorakkaudessa mättää. Mitä on vähemmistöriemu, ja miten se säteilee myös ihmissuhteisiin? Mietimme myös, miksi naisia on huijattu tympeisiin rooleihin romanttisen rakkauden varjolla – ja miksi viimeisin pyramidihuijaus tehdään yksilön voimaantumista tukevan feminismin nimissä. Iloitsemme myös siitä, ettei aknea enää hävetä somessa tai tv-sarjoissa. Iso feministi vastaa kysymykseen, mitä feministitäti voi tehdä, kun veljen vaimo haluaa kieltää pojaltaan pinkit vaatteet.
Arkkitehti Jenni Reuter kertoo, miten suunnittelussa voidaan satsata turvallisiin tiloihin, jotka tekevät kaikkien olon tervetulleeksi. Miten naiset ja muut ovat muuttaneet miesvaltaista arkkitehtuurikulttuuria? Puhumme myös naisvaarasta, josta meitä on peloteltu siitä lähtien, kun Suomi sai ensimmäisen naisministerinsä. Miksi eri alojen naisistumisen uskotaan vähentävän sekä alan arvostusta että palkkausta? Mietimme myös, miksi niin usein naiset pyytelevät anteeksi asioita, joista saisi kantaa vastuun aivan toiset tahot. Suuri feministi vastaa, onko oikein, että brittihoviin viittaavassa sarjassa seikkailee musta herttua representaation nimissä.
Sofa-yhtyeen Fanni Noroila on nähnyt suomirapskenen nurjan puolen läheltä. Hän on myös yksi suomirapstoo-instatilin perustajista ja kertoo nyt, miksi alalla alettiin perata väärinkäytöksiä juuri nyt. Entä mikä on tehnyt suomiräpin kentästä niin naisvihamielisen – ja onko tämä kulttuuri muutettavissa? Mietimme myös, miksi yli viisikymppinen nainen kelpaa niin harvoin mediaan tai valokeilaan. Ja silloinkin syynäämme mielummin hänen ryppyjään kuin ajatuksiaan. Entä mistä kertoo synnyttäjien ja vauvojen terveyden vaarantava ilmiö vapaasynnytys? Miten taataan, ettei tällainen ilmiö saa sijaa meillä? Iso feministi puolestaan kertoo, miksi mikään pseudotieteellinen terveysuskomus ei ole toista vaarattomampi.
Maailmalla on seurattu järkyttyneinä, kuinka naisten, tyttöjen ja vähemmistöjen oikeudet ovat taas vaarassa Afganistanissa. Mitä talebanien valtaannousu voi pahimmillaan tarkoittaa? Miten Suomen ja kansainvälisen yhteisön pitäisi toimia? Helsingin apulaispormestari Nasima Razmyar kertoo. Mietimme myös, miksi Viestejä miehiltä -sometili on tarpeellinen ja miten muun muassa eri tavoin ilmenevä röyhkeys on saanut naiset ja vähemmistöt kautta aikain etsimään omia tiloja ja yhteisöjä. Miksi on tärkeää haaveilla feminististä utopioista – ja voisivatko ne olla joskus muutakin kuin utopioita? Suuri feministi kertoo, mitä kuuluu kurdien rakentamalle Rojavan itsehallinto- ja demokratiakokeilulle, jota on kutsuttu myös feministiseksi utopiaksi.
Tutkija ja psykologi Marja Kokkonen Jyväskylän yliopistosta on tutkinut seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kokemuksia urheilun maailmassa. Mitä transkeskustelu kertoo yhdenvertaisuuden toteutumisesta urheilussa? Miksi jo koululiikunta aiheuttaa niin monessa ahdistusta ja yksinäisyyttä? Pohdimme myös, miksi syrjintä naamioidaan niin usein huolipuheeksi. Naisia on yritetty pitää ulkona kilpaurheilusta vetoamalla milloin kohtuun, milloin rintoihin. Keskustelemme myös siitä, miksi musiikkialan #metoo leimahti ilmoille vasta nyt. Miksi seksuaalinen häirintä on saanut kukoistaa vallan väärinkäyttöä vastustavissa alakulttuureissa? Iso feministi kertoo lopuksi, miksi transfobia kukkii myös valosta ja rakkaudesta ammentavissa hyvinvointiyhteisöissä.
Kirjailija ja näyttelijä Jani Toivola kertoo, miten pelko kahlitsee miehiä olemasta sitä mitä haluaisivat. Ovatko maskuliinisuuden tiukat säännöt jo miesten kasvavan tunnepuheen mukana väistymässä? Mitä pitäisi muuttua, jotta hoiva nähtäisiin ihmisyyteen eikä sukupuoleen kuuluvaksi? Kesän kunniaksi feministit vääntävät suupielet ylöspäin vaikka väkisin, eli puhumme siitä, mikä kaikki on mennyt parempaan suuntaan pandemiavuoden aikana. Mietimme myös, onko nyt meneillään metoon toinen aalto ja mitä se tarkoittaa. Iso feministi vastaa kysymykseen, miksi moottoripyörän päällä naisen paikka on miehen takana.
Valtioneuvoston ihmiskaupan vastaisen työn koordinaattori Venla Roth kertoo, miten ihmiskaupan uhreja pyritään uuden toimintaohjelman myötä auttamaan. Aletaanko meillä tunnistaa myös paremmin seksikauppaan liittyvä ihmiskauppa? Entä miten on mahdollista, että yhä useampi nainen saa lapsen yli nelikymppisenä, vaikka joka paikassa toitotetaan, että viimeinen munasolu sammuttaa kohdusta valot naisen ollessa 35-vuotias? Puhumme myös siitä, kaventaako palkka-avoimuus sukupuolten välistä palkkakuilua, ja lopuksi Iso feministi vastaa, miksi nuoret pojat ahdistelevat aikuisia naisia niin kuin metoosta tai seksuaalikasvatuksesta ei olisi koskaan kuultukaan.
Kirjailija ja ihmisoikeusaktivisti Elina Hirvonen kertoo, miksi toimittajan työ on naiselle niin yksinäinen ja vaarallinen ammatti. Hirvonen sai aikoinaan kokea, kuinka kapea tila nuorella naistoimittajalla on käsitellä teemoja, joista haluttaisiin mieluummin vaiettavan. Miksi naisen kunnia on niin suojaton? Miten vihapuhe uhkaa sananvapautta? Puhumme myös nenistä: Miksi nainen ei saa olla kunnon klyyvarista ylpeä vaan se varjostaa paitsi naamaa myös koko elämää? Onko isonenäisyys tapa ottaa tilaa patriarkaatissa? Mietimme myös, missä vaiheessa ylioppilaskirjoituksista tuli nuoren kelvollisuuden ja kehumisen mitta, ja lopuksi Iso feministi kertoo, miksi aikuiset miehet pelkäävät edelleen tyttöbakteereja.
Vieraaksemme saapuu dosentti Tiina Mahlamäki, joka kertoo sukupuolen merkityksestä esoterian eri perinteissä. Millaisia rooleja naisilla on ollut salatieteen vaalijoina? Miksi esoteriaan on usein liittynyt myös naisviha? Ja miten ihmeessä uushenkisyys toimii joillekin porttina rokotevastaisiin salaliittopiireihin? Puhumme myös lemmestä vanhemman naisen ja nuoremman miehen välillä. Miksi yhden normin rikkominen voi tehdä ison ikäeron parisuhteesta tasa-arvoisemman? Mietimme myös sitä, miksi herrasmies auttaa naisen takin päälle mutta ei pydähdy auttamaan kanssaveljeään kauppakassien kanssa. Isolta Feministiltä kysytään lopuksi, miksi heteroja ja homoja kohdellaan eriarvoisesti verenluovuttajina.
Kirjailija Tiina Tuppurainen kertoo, mitä lgbtq-kirjallisuus oikeastaan tarkoittaa. Miksi on yhä tarpeen korostaa, että kirjan henkilöt tai kirjailija edustavat seksuaalivähemmistöä? Entä saako hetero kirjoittaa sateenkaari-ihmisistä? Kesähääkausi lähenee, ja sitä myöten lähtee taas monelta naiselta sukunimi vaihtoon. Miksi reilusti yli puolet heteronaisista ottaa yhä miehensä nimen? Entä miksi niille, joille on itsestään selvää pitää oma nimi, on silti luontevaa antaa lapsilleen isän sukunimi? Pohdimme myös sitä, pitäisikö etuoikeushyrrä saada sarjatuotantoon ja jokaisen kodin sohvapöydälle. Suuri ja mahtava remppaifeministi vastaa, miksi nainen ja vasara on yhä jotain, josta täytyy raportoida välittömästi somessa.
Isyyttä tutkinut Petteri Eerola kertoo, millainen on hyvän isän normi nykyään. Miksi silti niin moni isä jättää käyttämättä perhevapaita? Miksi isien puhe kielteisistä tunteistaan on avain myös poikakulttuurin pehmenemisessä? Kenen isyydestä tai isyystoiveista emme vielä puhu? Pandemiavuosi on vienyt monelta naisilta innon meikkaamiseen ja itsensä puleeraamiseen. Johtaako tauko pysyvään muutokseen vai kasvavat ulkonäköpaineet, kun sosiaalinen elämä taas palautuu ennalleen? Iloitsemme siitä, että koronarokotteiden turvallisuudesta raskaana oleville tulee koko ajan lisää tietoa. Suuri feministi vastaa, miksi äiti ei pääse järkeilemällä eroon vanhemmuuden suorituspaineista.
Koronapandemia on lisännyt aasialaistaustaisiin naisiin kohdistuvaa rasismia. Kirjoittaja Vy Tram kertoo, miten stereotypiat ja rakenteet pitävät syrjintää yllä. Entä miten kuormittava on mielikuva ahkerasta mallivähemmistöstä? Puhumme myös siitä, kuinka feministiäiti tuntee epätoivoa toksisen poikakulttuurin takia. Miten saisimme luotua kiltteyttä korostaa boy poweria? Pohdimme myös ehkäisyn epätasa-arvoa sekä meillä Suomessa että globaalisti. Suuri feministi vastaa kysymykseen, mitä tehdä, jos lääkärintutkimus jättää epämukavan olo.
Opiskelija Zaida Söderström kertoo, miten uusliberalismi ja uushenkisyys näkyvät yksilön voimaantumista korostavassa feminismissä. Onko bosslady-feminismi houkuttelevampaa kuin intersektionaalinen feminismi? Tunnetaanko nuorten feministien joukossa solidaarisuutta mieluummin muita kuin menestyviä naisia kohtaan? Puhumme myös siitä, miksi Englannissa mellastavat itseään feministeiksi kutsuvat naiset, jotka vastustavat transihmisten oikeuksia. Miksi terfit ovat saaneet uutta puhtia maailman rakastetuimmalta lastenkirjailijalta? Entä miksi plusmuotia mainostavat niin sanotusti normaalikokoiset naiset ja mihin me edelleen tarvitsemme erikseen nimettyä plusmuotia? Lopuksi kroonisesta kevätallergiasta kärsivä feministi kertoo, mitä tapahtuisi jos kanavoisimme koirankakkaraivomme patriarkaatin purkamiseen.
Erikoisasiantuntia ja terveydenhuollon ammattilainen Sirkka Perttu on tehnyt koko pitkän uransa töitä, jotta miesten naisiin kohdistama väkivalta tulisi näkyväksi. Miksi erityisesti vanhojen naisten kohtaama väkivalta jää piiloon ja uhrit ilman apua? Puhumme myös siitä, miksi sukupolvien välinen kiistely nakertaa hyvinvointivaltion perusteita. Pullamössö- ja boomer-nimittelyn sijaan meidän pitäisi puhua siitä, miten yhteiskuntaa pitäisi muuttaa. Mietimme myös, miksi jotkut miehet säntäävät miettimättä puolustamaan toista miestä, jos tämän syrjiviä kommentteja kyseenalaistetaan. Kannattaisiko ensin kuunnella muita ja oppia? Suuri ja väsynyt feministi vastaa kysymykseen siitä, miksi vähättelemme sanoilla häijyjä tekoja.
