Kulttuuriykkönen
About
Available on
Community
966 episodes
Kriisien, konfliktien ja katastrofien hetkellä ihmiskunta turvautuu suurempiin voimiin. Valistuksen aikakaudesta lähtien turvaa on haettu yhä enemmän tieteestä. Nuori taidemuoto elokuva alkoi jo varhain käyttää tiedettä ja tutkijoita hyväkseen tarinankerronnassa. Parhaimmissa tapauksissa molemmat ovat hyötyneet. Tiedemieshahmot Victor Frankensteinista J. Robert Oppenheimeriin, tutkimuksen uudet ja kuvitellut suunnat DNA-tutkimuksista fossiileista kloonattuihin dinosauruksiin, ihmiskunnan uhat tappavista pandemioista ilmastokriisiin, nuo kaikki ovat löytäneet tiensä myös elokuviin. Kulttuuriykkösessä Tiedettä valkokankaalla -kirjan kirjoittajat Tuukka Hämäläinen ja Tero Mielonen kertovat tieteen ja taiteen monisyisestä liitosta. Toimittajana on J.P. Pulkkinen.
Millainen on tämän kevään taidetarjonta? Kolme taiteen asiantuntijaa tuovat keskusteluun kolme suositusta ja he perustelevat miksi tätä taidenäyttelyä kannattaa mennä katsomaan. Mitkä ovat tämän hetken kuvataiteen suuntaukset, millaisia ne ovat ja mistä ne kertovat? Millaisia ovat kuvataiteen päiväperhot, jotka vain kertovat jostakin ilmiöstä? Kuinka tärkeää on seurata sitä kypsymistä mitä taiteilijan pitkä ura tuo mukana? Ohjelman vieraina ovat kulttuuritoimittaja Tina Cavén, taideasiantuntija Veikko Halmetoja ja Kirpilän taidekodin johtaja Johanna Ruohonen. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola Kevään kuvataidevinkit: Paul Osipow - Maalauksia ja uutta grafiikkaa Tampereen Himmelblaussa 13.4-12.5.2024 Kokeileva konkretismi Espoon EMMAssa 6.3.2024-2.3.2025 Kotini jossain Vantaan taidemuseo Artsissa 12.1-1.9.2024 Nina Beier Osat-näyttely Kiasmassa 22.3.-8.9.2024 Iiu Susiraja Wäinö Aaltosen museossa Turussa 2.2.-12.5.2024 Varkauden uusi museokeskus Konsti entisellä Tehtaan koululla avataan 27.4.2024 Octomom ja Samat loitsut ja kummittelevat tammet Turun taidemuseossa 22.3.-19.5.2024 Musta tuntuu, toistaiseksi Amos Rexissä 27.3.-8.9.2024 Haegue Yangin Kerroksellisia uudelleentulkintoja HAMissa 24.11.2023-7.4.2024
Elokuvaohjaaja Virpi Suutarin dokumentti Havumetsän lapset seuraa nuorten metsäaktivistien yrityksiä puolustaa metsiä hakkuilta. Dokumenttielokuva vie katsojansa mielenosoituksiin, sellutehtaille ja metsiin. Havumetsän lapset näyttää myös nuorten aktivistien suuren huolen maailmasta ja rakkauden luontoa kohtaan. Elokuva on saanut innoituksensa biologi ja kirjailija Juha Kauppisen Heräämisiä -teoksesta, joka kertoo suomalaisesta luonnonsuojelusta useiden sukupolvien kautta ja pohtii myös luonnonsuojelijana olemisen vaikeutta. Mikä saa ihmisen seisomaan järkähtämättä monitoimikoneen edessä ja mitä luontokato oikein käytännössä tarkoittaa? Millaisia tekoja ja millaisia heräämisiä luonnon monimuotoisuuden puolesta nyt tarvittaisiin? Millaiseen asemaan luontoa puolustava aktivisti itsensä yhteiskunnan silmissä asettaa? Saako rationaalisuuteen uskovassa maailmassa tunnustaa vilpitöntä yhteyttä luontoon? Miten puolustaa metsiä maassa, joka elää niistä? Kulttuuriykkösen keskustelussa näitä kysymyksiä pohtivat dokumentaristi Virpi Suutari sekä Havumetsän lapset -elokuvan nuoret luonnonsuojelijat Minka Virtanen ja Ida Korhonen. Kirjailija Juha Kauppinen kertoo suomalaisen luontoaktivismin vuosikymmenistä ja myös siitä, miksi hän vuosikausia niin ehdottomasti kielsi olevansa luonnonsuojelija. Toimittajana on Leena Peltokangas.
Tietokirjailija Katleena Kortesuon mukaan läntinen maailma on siirtynyt tunteidensa ohjattavaksi. Puberteettisessa yhteiskunnassa tunne on paras, vahvin ja ainoa asia, mikä ihmistä ohjaa - mikä näkyy somessa, mediassa ja arjen päätöksissä. Uutuuskirjassa "Tunteet tapissa" (Into, 2024) Kortesuo havainnollistaa miksi näin on päässyt käymään, miten tunnevetoisuutta käytetään hyväksi ja mitä siitä seuraa. Jos tunnevetoisuuden vaikutuksia ei tiedosteta, yhteiskunnan turbulenssi lisääntyy, polarisaatio kasvaa, ennustettavuus heikkenee ja päätökset ovat huonoja. Tunnetaitojen lisäksi Kortesuo penää kirjassa järkeä ja malttia - mutta miten ne pärjäisivät tunteille? Toimittaja Kare Eskolan kanssa asiasta keskustelee Kortesuon lisäksi Johanna Vuorelma, joka on tutkinut yhteiskuntapolitiikan arvoja ja tunteita ja kirjottanut mm. vihapuheesta.
Pääsiäistä edeltävällä viikolla Perjantaistudion raatilaiset ovat kosmologi Kari Enqvist, elokuva-asiantuntija Jari Sedergren ja filosofi Tuomas Nevanlinna. Ylen Brysselin kone -ohjelmassa haastateltu Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen verkostojohtaja Jukka Savolainen esitti hyytäviä ennustuksia lähivuosille: Venäjä ja Kiina sotkevat lännen toimintaa erilaisin hybridihyökkäyksin sulkien tietoverkkoja ja masinoiden suuria määriä turvapaikanhakijoita maiden rajoille. Kiina saattaa hyäkätä Taiwaniin, ja Venäjä johonkin Nato-maahan. Myös Yhdysvaltalainen ajatushautomo Institute for the Study of Warin mukaan Venäjä valmistautuu suuren mittakaavan perinteiseen sodankäyntiin Nato-maita vastaan. Onko tämä hysterian lietsontaa ja turhaa pelottelua, vai pitäisikö meidän ottaa sodan uhka tosissaan myös Suomessa? Ja minkälainen mainehaitta Suomelle olisi kieltäytyä ottamasta maahan yhtäkään Venäjän rajalle järjestämää turvapaikanhakijaa? Nuorten miesten ja naisten arvot eriytyvät: naisista tulee yhä enemmän vasemmistolaisia liberaaleja, miehistä oikestolaisempia konservatiiveja. Yhä useamman nuorukaisen kaulassa onkin tänä päivänä näkyvästi risti. Mitä tapahtuu, kun pariutumisikäiset suomalaisnuoret ovat toisistaan ideologisesti yhä kauempana? Suomi on jo seitsemännen kerran maailman onnellisin maa, mutta me suomalaiset emme millään halua uskoa sitä. Eihän tässä maassa kukaan edes hymyile! Voiko maa edes olla onnellinen, ja miksi emme voi olla onnellisia siitä, että asumme maailman onnellisimmassa maassa? Manu Haapalainen kirjoitti Journalisti-lehdessä että jos katsoja ei näe ja kuule sarjan tai elokuvan audiovisuaalisia nyansseja, hän ei ole todella katsonut sitä teosta. Onko audiovisuaalisen sisällön nauttiminen varustelukysymys ja olemmeko katsojina velkaa tekijöille sen, että tuijotamme teosta herkeämättä? Kielitoimiston sanakirjaan lisättiin 400 uutta sanaa. Uutuuksina neutraaliin yleiskieleen on hyväksytty muun muassa jokaisenoikeus, kikkakolmonen ja bäkkäri ja mässy. Monet uudissanoita kuulostavat kovin tutuilta, koska Kotuksen sanakirjaan otetaan kieleen jo asettuneita sanoja. Mutta milloin uudesta sanasta tulee osa kieltä? Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.
Sellisti Lukas Stasevskij oli aloittanut elokuvaohjaajaopinnot Kiovassa edellisenä syksynä, kun helmikuun 24. päivä vuonna 2022 Venäjän suurhyökkäys Ukrainaan alkoi. “Olin saapunut Ukrainaan ottaakseni selvää, kuka olen ja minne kuulun. Jäisin Kiovaan.” Näin Lukas Stasevskij kertoo sodan alkamisen dramaattisista hetkistä Pirjo Hounin tuoreessa kirjassa Sodan sellisti. Mitä Tampereella varttunut Lukas Stasevskij halusi löytää isänsä kotimaasta ja miten sota muutti kaiken? Lukas lienee yksi laajimmin Ukrainaa täysimittaisen sodan aikana kiertäneistä suomalaisista. Millainen dokumenttielokuva ukrainalaisista sodan keskellä on syntymässä ja millaista elämä siellä on juuri nyt? ”Kävisipä maalle kuinka huonosti vain, niin ainakin jälkipolville jäisi dokumenttini vastarintaa tekevistä ihmisistä. Ukrainalaiset eivät olleet mikään alistunut lammaskatras.” Kulttuuriykkösen haastattelussa sellisti, elokuvaohjaaja ja pelimusiikkia soittavan Game Music Collectiven taiteellinen johtaja Lukas Stasevskij kertoo Ukrainan kokemustensa lisäksi myös polustaan ammattimuusikoksi ja elokuvantekijäksi. Toimittajana on Leena Peltokangas.
Kulttuuriykkönen uppoutuu kotimaisen elokuvan vaiheisiin Jussi-palkintojen kautta. Kipsinen mutta ylväästi seisova patsas on hyvä symboli vaatimattomasta mutta omilla jaloillaan seisovasta suomalaisesta elokuvainstituutiosta, joka vuosittain palkitsee maamme sykähdyttävämpiä elokuvatapauksia. Vuonna 1944 ensimmäisen kerran jaettu palkinto on kulkenut vuodesta ja vuosikymmenestä riippuen loisteliasta, hyljeksittyä tai arvostettua polkua. Sitkeä Jussi — 80 vuotta elokuvaa, kriisejä ja tähtiloistoa -tietokirjan kirjoittajat pitävät pienenä ihmeenä, että Jussi-palkintoperinne on elänyt näihin päiviin saakka. Mutta minkä takia, ja millainen on ollut Jussien vaikutus kotimaiseen elokuvaan ja sen kehittymiseen? Aiheesta keskustelemassa toimittaja-tietokirjailija Jaana Semeri sekä Sitkeä Jussi -tietokirjan tekijät toimittajat Anton Vanha-Majamaa ja Matti Rämö. Juhani Kenttämaa toimittaa.
Miltä mä näytän? Kehopositiivisuudesta ja kehon muokkaamisesta. Ulkonäössä, kehossamme ja sen eri ominaisuuksissa on kyse geeneistä, mutta yhä useampi myös muokkaa omaa ulkonäköään. Ilmiöön liittyy paljon mielipiteitä, vaikka kehonmuokkausta on tapahtunut aina. Naisten korsetit tai joidenkin alkuperäiskansojen tapa viillellä ihoon merkkejä tai venyttää huulia ovat yhtä lailla kehon muokkaamista. Ulkonäöstä puhutaan myös pääomana, vaihtotavarana. Onko ulkonäöstä siis hyötyä paitsi parisuhdemarkkinoilla, myös työmarkkinoilla? Kehopositiivisuus muistuttaa, ettei toisten kehoa pitäisi kommentoida eikä hyväksyä painoon tai ulkonäköön perustuvaa syrjintää. Ylipaino on kuitenkin selkeä terveysriski, joten voiko lääkäri kehottaa henkilöä laihduttamaan terveyssyistä? Keskustelemassa tanssija Henna Räty, kehopositiivisuusaktivisti, toimittaja Nelli Hyttinen sekä taidehistorioitsija Antti Kauppinen, joka muutama vuosi sitten sai yllättävän kutsun malliimaailman ytimeen ja Milanon catwalkille. Toimittajana Liisa Vihmanen
Valkoisen eurooppalaisen olisi helppo ajatella, että orjuus lopetettiin eurooppalaisella valistusajattelulla, kristillisyydellä ja teollisuudella - mutta entä jos nämä olivatkin orjuuden syitä? Ja aiheuttiko orjuus rasismin vai rasismi orjuuden? Kulttuuriykkösessä keskustellaan Pekka Isakssonin ja Jouko Jokisalon uutuuskirjasta Orjuuden arvet (Into Kustannus). Kirja kartoittaa rasismin, talouden ja aatteiden historiallisia yhteyksiä orjuuteen, mutta paljastaa myös, miten orjuuden arvet kipuilevat yhä kulttuurissamme. Kirjailijoiden lisäksi keskustelemassa maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen. Ohjelman juontaa Kare Eskola.
Kulttuuriykkönen päästää Perjantaistudion raatilaisineen ruotimaan jälleen ajankohtaisia kulttuurin ja median ilmiöitä sekä arvokysymyksiä. Puntarissa evankelis-luterilaisen kirkon piispainkokouksen ehdotus kahden avioliittokäsityksen mallista, joka hyväksyisi samaa sukupuolta olevien parien vihkimisen, mutta säilyttäisi yksittäisille papeille mahdollisuuden kieltäytyä vihkimisestä niin halutessaan. Onko kyseessä kirkon sisäistä konservatiivi- ja liberaalikentän turbulenssin liennyttämistä, ei ketään tyydyttävä kompromissiratkaisu vai syy hajoamiselle kahteen kirkkokuntaan? Työmarkkinasolmu on ummessa, kun hallitus ja työnantajapuoli eivät löydä yhteistä säveltä ja neuvotteluyhteyttä poliittisiin työtaistelutoimiin ryhtyneen ammattiyhdistysliikkeen kanssa. Ylilyöntejä (sosiaalisessa) mediassa asian tiimoilta heitellään puolin ja toisin. Ovatko tyhmistyminen ja disinformaatio aina olleet väistämättömiä lakkojen aikana vai onko tämä pikemminkin taas yksi oire yhteisen todellisuuden murenemisesta? Jääkö suomalainen yhteiskunta lakkojen vuoksi pysyvästi typerämmälle ja polarisoituneemmalle tasolle? Vanhuutta ja senioritodellisuutta näytetään kuvattavan nykyään paljon mm. elokuvissa, teatterissa ja tv-sarjoissa. Onko väestörakenteen muutos vanhemmaksi aiheuttanut sen, että tarvitsemme vanhuudesta kertovia tarinoita? Halutaanko korkea ikä fyysisine vaivoineen sokeroida joksikin herttaisen lupsakkaaksi ilmiöksi? Emojit ovat nykyään niin keskeinen osa kommunikaatiotamme, ja siihen liittyy paljon sudenkuoppia, että on syntynyt emojikouluttajien ammattikunta tarkjoamaan meille työkaluja oikeaoppiseen emojien käyttöön. Onko kyseessä harhainen modernin ajan erikoisammatti, vai pitäisikö meidän kaikkien opetella emojien oikeaoppinen käyttö nolojen tilanteiden ja kommunikaatiovirheiden välttämiseksi? Kuvamanipulaatio on puhuttanut Britannian hovin kautta, kun prinsessa Catherinen äitienpäiväpotretti osoittautui retusoiduksi. Tästä nousi kohu, joka on herättänyt jopa salaliittoteoreetikot spekuloimaan kuninkaallisen perheen tilasta, tolasta ja tulevaisuudesta. Kyseessä on kuitenkin paljon laajempi ongelma, josta pitäisi kenties keskustella entistä enemmän. Tällä kertaa mukana liikemies Sami Kuusela, päätoimittaja Mirva Saukkola sekä ekonomisti Heikki Pursiainen. Puheenjohtajana ja toimittajana toimii Juhani Kenttämaa.
Holokausti, kuuden miljoonan juutalaisen murhaaminen toisen maailmansodan aikana, on yhä edelleen erityisesti kustantajille ja elokuvabisnekselle aarreaitta. Holokaustikirjallisuus saa myös uusia lukijoita sukupolvesta toiseen. The Zone of interest, elokuva Auschwitzin komendantin arjesta, sai parhaan ulkomaisen elokuvan ehdokkuuden vuoden 2024 Oscareissa. Miten holokaustia pitäisi taiteessa käsitellä, jotta se tekisi oikeutta sen uhreille eikä siitä tulisi vain osa viihdeteollisuutta? Vai voiko sitä edes käsitellä moraalisesti kestävällä tavalla? Entä kuka voi esittää elokuvassa juutalaista uhria? Vieraina juutalaisen kulttuurin tutkija FT Simo Muir, TT Mikko Ketola ja suomentaja Päivi Paloposki. Toimittajana on Liisa Vihmanen
Maaseudun Sivistysliitto on kartoittanut suomalaista ITE-taidetta 1990-luvulta lähtien. ITE-taiteella tarkoitetaan itseoppineiden taitelijoiden tekemää nykykansantaidetta ja termi on lyhenne itse tehdystä elämästä. Viimeisimpänä on juuri tehty Uudenmaan alueen ITE-taiteen kartoitus, joten nyt koko Manner-Suomi on kertaalleen käyty läpi. Mitä tällä tiedolla tehdään ja pitäisikö kierros aloittaa alusta uusien sukupolvien tultua mukaan? Suurten kaupunkien liepeille siirryttäessä myös ITE-taide ympäristöineen on muuttunut urbaanimmaksi. Tämän päivän ITE-taiteessa näkyvätkin esimerkiksi erilaisten alakulttuurien vaikutukset. Kaupungeissa vapaiden tilojen ja joutomaiden määrä on vähentynyt. Missä siis elää tämän päivän ITE-taide ja vieläkö pihapiirien veistospuistoja syntyy? Ensi kesänä Hyvinkäällä avataan uusi Middle of Nowhere -ITE-taidepuisto ja vuoden 2024 ITE-taiteen tunnustus annettiin Vantaan Hakkilan konttikylän yhteisölle. Mikä merkitys tekemisen ja esittämisen tiloilla on? Itse oppineiden taiteentekijöiden teoksia on viime vuosina nähty museonäyttelyissäkin ITE-taiteen brändin suojassa, mutta mitään virallista asemaa nykykansantaiteen tekijöillä ei ole, kuilu virallisen taidemaailman rakenteisiin on selkeä. Pitäisikö ITE-taiteen pysyä jatkossakin villinä ja vapaana vyöhykkeenä? Onko ITE-taide siis murroksessa ja millaisia ovat nykykansantaiteen uudet tuulet? Kulttuuriykkösen keskustelussa ovat mukana taiteilijat Paula Huhtanen ja Greger Grönholm, kultttuurituottaja Raija Kallioinen ja kulttuurijohtaja Helka Ketonen Maaseudun Sivistysliitosta sekä ITE ry:n puheenjohtaja ja ITE-taidetta pitkään dokumentoinut taiteilija, valokuvaaja Veli Granö. Toimittajana on Leena Peltokangas.
Uusi Shōgun-tv-sarja avaa 1600-luvun feodaalista Japania mm. samurai-kulttuurin kautta sekä Euroopan siirtomaavaltojen kilpailua saarivaltion kauppayhteyksistä ja rikkauksista. Sarja on jo toinen tv-dramatisointi 1975 alunperin julkaistusta James Clavellin samannimisestä menestystomaanista. Kulttuuriykkönen arvio, miten sarja onnistuu laajan romaanin modernissa versioinnissa, sekä millaisen kuvan siirtomaa-ajan Euroopan ja Japanin yhteentörmäyksestä se peilaa. Millä tavalla Shogun onnistuu historiallisena kulttuurituotteena? Aiheesta keskustelemassa japanilaiseen kulttuuriin erikoistunueet vieraat: dosentti Seija Jalagin Oulun yliopistosta, toimittaja Heikki Valkama sekä tutkija Eija Niskanen. Juhani Kenttämaa toimittaa.
Saksofoni on viimeisin varta vasten keksitty akustinen soitin, jota käytetään laajasti. Silti jopa Suomessa yhä kehitellään uusia soittimia: Leonardo da Vincin idean pohjalta rakennettu omniwerk yhdistää luutun, cembalon ja jousisoinnin. Kari Ikosen kehittämä maqiano virittää flyygelin lähi-itään. Klavikordi on saanut sähköt ja kitara uusia säveliä entisten väleihin. Eikö vanhoissa soittimissa muka ole kylliksi? Mitä lisäarvoa akustiset soitinkeksinnöt antavat muusikoille ja säveltäjille maailmassa, joka koko ajan enemmän perustuu äänen mallinnukselle ja koneille? Käsityön, kosketuksen ja soinnin luovuudesta keskustelemassa soitinkeksijä Jonte Knif, omniwerkin taitaja, muusikko-säveltäjä Aki Rissanen sekä kitaristi Petri Kumela. Ohjelman juontaa Kare Eskola.
Kulttuuriykkösen Perjantaistudio käsittelee jälleen viikon ajankohtaisia kulttuurin ja median ilmiöitä ja arvokysymyksiä. Perjantaistudiossa aiheina rauhanturvaajien rasismi, tarkka-ampuja Simo Häyhän globaali kultti, salametsästyksen motiivit, suuren journalistipalkinnon ruodinta ja korkeakulttuurin kato ja sivistyksen statuksen uudelleen määrittely. Raatilaisina tutkiva journalisti ja elokuvakriitikko Matti Rämö, Maaseudun tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen Ja kulttuuritoimittaja, tietokirjailija Ville Hänninen. Lähetyksen juontaa Vesa Kytöoja.
Elokuvat Oppenheimer ja Barbie ovat olleet elokuvavuoden suuria kassamagneettaja, mikä pistää ajattelemaan, että Hollywoodissa on kaikki hyvin. Laatu on kohdannut suosion. Samalla elokuvateollisuuden lempilapsi, supersankarisaagat eivät kuitenkaan ole menestyneet odotetusti. Tuotantoja on peruttu viime metreillä. Lakot ovat tuottaneet päänvaivaa. Entä Netflix ja muut striimauspalvelut? Kohtaavatko suurten elokuvayhtiöiden suunnitelmat ja elokuvantekijöiden luovuus? Mitä Oscar-gaala kertoo elokuvasta ja mitä siellä ehdolla olevat elokuvat kertovat maailmasta vuonna 2024? Keskustelemassa Rakkautta & Anarkiaa -festivaalin toiminnanjohtaja Anna Möttölä, elokuvakriitikko Kalle Kinnunen ja JP Pulkkinen.
Anna-Maija Heinosen ja Krista Moision ohjaama tuore dokumentti Hard to break kertoo kahden pääkaupunkiseudulla asuvan nuoren kasvutarinan suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan varjoisilla kulmilla. Nopeatempoisessa elokuvassa limittyvät perinteinen dokumenttiseuranta ja sosiaalisen median alustoilta tallennettu sisältö. Leffassa puhutaan suoraan niin riippuvuusongelmista, väkivallasta kuin vaihtuvista parisuhteistakin. Miksi nuoruuden sekoiluja ja jopa rötöksiä avataan somessa ja millaisia pohdintoja dokumentin tekijät ovat käyneet näyttäessään kaiken tämän? Kirjailija, toimittaja Laura Juntusen uudessa Tyttö joka en -kirjassa eletään Raahessa. Yläkouluikäinen Laura sairastui syömishäiriöön ja alkoi liikkua porukassa, jossa käytettiin huumeita. Omakohtainen teos kytkee yksilön tarinan yhteiskunnalliseen näkymään ja tutkii nuorten mielenterveyskriisiä, naisten asemaa päihdemaailmassa sekä sukupuolittunutta väkivaltaa ilmiönä, joka läpäisee tyttöjen ja naisten elämää lapsesta aikuisuuteen saakka. Juntusen edellinen Subutex-kaupungin kasvatit -kirja sai kovasti kiitosta ja avasi myös pohjoisen Suomen nuorison kipupisteitä. Miten siis selvitä hengissä nuoruudesta? Mitä Hard to break -dokumentin nuorille kuuluu nyt? Miksi mielen ongelmiin on niin vaikea saada apua ja miten eriarvoisuus vaikuttaa nuorten elämään? Nuorisosta ollaan aina huolissaan ja sanotaan, että vanhemmuus on hukassa, mutta mitä näiden lauseiden taakse kätkeytyy? Pitäisikö aikuisuudesta tehdä houkuttelevampaa? Ja miten median ja kulttuurin kentällä kerromme nuorten maailmasta? Kultturiykkösen keskustelussa aihetta avaavat Hard to break -elokuvan ohjaajat Anna-Maija Heinonen ja Krista Moisio, kirjailija, toimittaja Laura Juntunen sekä Aseman lasten löytävän nuorisotyön toimintavastaava Eliisa Ahlstedt. Toimittajana on Leena Peltokangas.
Elias Lönnrotin kokoama Kanteletar on suomalaisen kulttuuriperinnön kulmakivi, mutta nykyään se tarvitsee käyttöohjeen. Tutkija Niina Hämäläisen toimittama Kanteletar - ja opas sen lukemiseen (SKS 2024) avaa runojen taustaa ja merkityksiä ja kertoo osaltaan, miten Kantelettaresta tehtiin suomalaisten "oma". Uuden version äärellä on hyvä pohtia, mitä Kanteletar oli omana aikanaan, mitä se on nykyään - ja miten erilainen se olisi voinut olla, jos Lönnrotilta kesken jäänyt uusi versio oli valmistunut. Surumieliseksi, feminiiniseksi ja lyyriseksi mielletyn Kantelettaren monista ulottuvuuksista ja nykyisestä käytöstä kertoo Hämäläisen lisäksi runolaulaja, taiteilijaprofessori Ilona Korhonen. Ohjelman juontaa Kare Eskola.
Kulttuuriykkönen pureutuu lautapelien suosioon, joka ei ole hiipunut korona-ajan jälkeenkään. Digipelit dominoivat, mutta miksi fyysiset pelinopat, -nappulat sekä -laudat kiehtovat edelleen ajassamme? Suomessa lautapelikulttuuri voi hyvin, ja uusia kotimaisia pelejä julkaistaan tasaisesti. Lautapelit ovat laajentuneet ja monimutkaistuneet vuosien varrella, ja kaikenlaisille pelaajille löytyy eri tasoista ja teemaista peliä. Lautapelien kirjo on laajentunut huomattavasti shakin, Monopolin ja Afrikan tähden ajoista. Nykypelit ovat yksinkertaisen ja toimivan idean lisäksi myös moniuloitteisia ja -mutkaisia pelitekniikaltaan ja maailmoiltaan. Millaisia pelejä ajassamme tehdään, ja millaisia teemoja sekä ilmiöitä niissä käsitellään? Pelisuunnittelija Max Wikström julkaisi juuri mm. kirjailija Mike Pohjolan ja sarjakuvataiteilija Petri Hiltusen kanssa yhteistyössä tehdyn Agemonia-lautapelin, joka kustannettiin osaksi joukkorahoituksella. Suomen tunnetuin modernin ajan lautapelisuunnittelija Touko Tahkokallio on saanut kansainvälistä tunnustusta etenkin Eclipse-lautapelistään. Millaista vaativan lautapelin tuottaminen ja toteuttaminen käytännössä on? Vieraina Mike Pohjola, Touko Tahkokallio sekä lautapeliyrittäjä Linda Bremer. Juhani Kenttämaa toimittaa.
Perjantaistudion raati keskustelee jälleen kulttuurin ja median ajankohtaisista ilmiöistä sekä moraalikysymyksistä. Mukana toimittaja/tietokirjailija Leena Virtanen, kirjailija Virpi Hämeen-Anttila, ja tietokirjailija Ville Hänninen. Provider-trendi, eli ilmiö, jossa naiset etsivät itselleen rahoittajaa, on noussut pinnalle. Raati pohtii, onko tämä suuntaus kulutuskapitalismin uusi ilmentymä vai konservatiivisten perinteisten roolien kaipuuta. Mediassa ilmiötä pidetään idiottimaisena tasa-arvon takapakkina ja mm. sosiaalityöntekijät ovat huolestuneita sokerideittailusta. Somekulttuuri on vaikuttanut provider-ilmiön ja sokerideittailu nousuun. Onko nuorten naisten seksuaalimoraali ja parisuhdekulttuuri muuttunut? Venäjällä nuoria kasvatetaan yhä militaristisemmassa ja fasismin hengessä Junarmija-liikkeen kautta. Raati vertaa tätä liikettä historiallisiin esimerkkeihin kuten Hitler-jugendiin ja keskustelee sen mahdollisista seurauksista Venäjän tulevaisuudelle ja meidän naapurisuhteellemme. Kustantamojen Siltala ja Teos yhdistyminen heijastaa laajempaa trendiä kulttuurialalla. Mitä yhdistymiset voivat tarkoittaa alan tulevaisuudelle. Liittyykä äänikirjan nousu kustantamojen peliliikkeisiin? Virpi Hämeen-Anttila tuo esiin hiljaisuuden ja äänimaailman arvostamisen tärkeyden nykypäivänä. Miksi hiljaisuus on vähissä ja miksi kaikkialla soi taustamusiikki? Ville Hänninen muistelee juuri kuollutta muusikko-koomikko Jaakko Teppoa ja pohdiskelee kuplettimusiikin asemaa nykypäivänä. Onko maaseudun kulttuuri hävinnyt musiikista ja kirjallisuudesta? Kenen nahkahousissa kiertää vanha pieru? Kalevalan päivänä SKS julkaisi Kantelettaren selityksillä varustetun painoksen. Miksi tämä Kalevalan rinnakkaisteos on jäänyt vähemmälle huomiolle, ja miten hämmästyttävän nykyaikainen se on asenteiltaan. Toimittajana Vesa Kytöoja.
Kari Enqvist on teoreettisen fysiikan professori ja kosmologi, joka on myös kirjoittanut toistakymmentä kirjaa. Enqvistin uusin kirja Tulivuoren varjossa tuo esiin paitsi hänen pitkäaikaisen kiintymyksensä Italiaan, myös eurooppalaisuuden käsitteen. Enqvist kirjoittaa “omaksi koetusta historiasta”, joka jännittyy kahden tapahtuman väliin: ensimmäinen maailmansota ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Odotettavissa on keskustelua muun muassa patrioottisuudesta, paikallisuudesta, nuorista ja vanhoista kaupungeista, Garibaldista, Isonzo-joesta ja Hemingwaysta. Ohjelman toimittaa JP Pulkkinen.
Frank Herbertin tieteiskirjaklassikosta Dyyni julkaistiin Dennis Villeneuven ohjaama jatko-osaelokuva, joka päättää ensimmäisen kirjan seikkailun aavikkoplaneetta Arrakisilla. Kyseessä on yksi vuoden 2024 odotetuimpia elokuvatapauksia. Miten Villeneuve onnistuu eepoksessaan ja aikaisemmin lähes mahdottomalta tuntuneessa filmatisoinnissa, joka jäi kesken Alejandro Jodorowskylta ja puolitiehen David Lynchiltä? Miten Dyyni: Osa 2 -elokuva vertautuu kuuden Oscar-palkinnon pokanneeseen ensiosaan, ja miten elokuva onnistuu lunastamaan korkeat odotukset? Dyyni-kirjasarjan maailmasta, Dyyni: Osa 2:sta ja muista leffasovituksista sekä Herbertin universumin vaikutuksista populaarikulttuuriin keskustellaan runoilija Aura Nurmen, tieteis- ja fantasiakirjatapahtuma Finnconin Sari Polvisen sekä elokuviin erikoistuneen toimittaja Matti Rämön kanssa. Juhani Kenttämaa toimittaa.
Miksi jargonin annetaan rehottaa, vaikka kukaan ei siitä tykkää? Onko nykyinen työelämä erityisen mehevä kasvualusta kapulakielelle? Eri työpaikoilla vaikean kielen syynä voi olla sumutus, kaunistelu, epävarmuuden peittely tai ajattelun laiskuus, mutta niiden vastavoimana on tarve kirkkaaseen ilmaisuun. Siitä esimerkkinä on juuri ilmestynyt kaksi kirjaa, Laura Niemen "Työelämän tyhjänpuhujat - Jargonin kupla ja miten se puhkaistaan" sekä Eeva Öörnin "Selkeä kieli, toimivat tekstit". Kulttuuriykkösessä Niemi ja Öörni kertovat, millaisia tunne- ja ajattelutaitoja vaatii kapulakielen kitkeminen työpaikoilta. Konsulttipuheen taustoja valottaa strategisti Pasi Sillanpää. Ohjelman juontaa Kare Eskola.
Miten tuore elämäkertaelokuva ikoniseen asemaan nousseesta reggaetähti Bob Marleysta onnistuu? Reinaldo Marcus Greenin ohjaama Bob Marley: One Love -elokuva kertoo maailman tunnetuimman reggaeartistin tarinan ja vie katsojansa Jamaikalle, Lontooseen ja myös legendaarisen Exodus-levyn äänityksiin. Elokuvan keskiössä ovat vuodet 1976-1980, jolloin Bob Marley & The Wailers löi läpi maailmanlaajuisesti. Ajanjakso oli Jamaikalla erityisen levoton; poliittista väkivaltaa ja jengisotia. Millaisten ristiriitojen keskellä syntyivät Marleyn rakastetuimmat levytykset? Millaiset jäljet 36-vuotiaana syöpään kuollut Bob Marley on musiikillaan jättänyt ja millaisena hänen musiikillinen perintönsä elää? Ja miten elokuva onnistuu herättämään henkiin artistin, jonka musiikki on vaikuttanut niin moniin sukupolviin ympäri maailman? Bob Marley: One Love -elokuvasta ovat keskustelemassa reggaemuusikko ja musiikkitoimittaja Tuuli Saksala, rap-artisti ja musiikin asiantuntija Karri Paleface Miettinen sekä maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen Helsingin yliopistosta. Reggae- ja dancehall-musiikin erikoismies Selecta Andor kertoo elokuvan vastaanotosta Jamaikalla. Toimittajana on Leena Peltokangas.
Kansanedustajat ja Ylen hallintoneuvoston jäsenet Maria Ohisalo (vihr), Li Andersson (vas) ja Elisa Gebhard (sd) pyysivät Ylen toimitusjohtajalle ja hallitukselle lähettämässään julkisessa kirjeessä, että Yle jää pois Euroviisuista, jos Israelin osallistuu kisaan. Tuomas Enbuske kysyi viestipalvelu X:ssä, pitäisikö punavihreiden poliitikkojen yritystä vaikuttaa Ylen sisältöihin kohdella samalla tavoin kuin perussuomalaisten poliitikkojen vaikutusyrityksiä. Suhtaudutaanko politiikan eri kenttien toimintaan ja vaikutusyrityksiin eri tavoin? Terapeutti-Villenäkin tunnettu SDP:n kansanedustaja Ville Merinen kertoi Ylen Gogin kantabaari -ohjelmassa saavansa viestejä 13-14-vuotiailta pojilta, jotka on pornoriippuvaisia tai he katsovat pornoa päivittäin. Osa pojista aloittaa säännöllisen pornon katselun jo alakouluiässä, eli jo 7–12-vuotiaina. Onko porno uusi huume, ja mitä asialle pitäisi tehdä? Nelosen The Real Housewives Suomi -sarja esittelee kotimaisen version amerikkalaislähtöisestä kulutuskeskeisestä ja luksusbrändien täyttämästä todellisuudesta. Yle Areenan Tubettavat konemiehet avaa aivan toisenlaisen näkymän kasvukeskusten ulkopuolelle, pohjoissavolaiseen maalaismaisemaan, jossa miehet elävät arkeaan, tuunaavat koneita, korjaavat latoja ja tekevät metsäsavottaa. Kummat edustavat Suomea: puunatut rouvat vai savolaiset miehet? Vielä joitakin vuosikymmeniä sitten poliitikoilta odotettiin arvokasta käytöstä, joka voi nyt jälkikäteen näyttää setämäiseltä tai tätimäiseltä. Sittemmin normit ovat muuttuneet: esimerkiksi elinkeinoministeri Wille Rydman on nimitellyt ay-liikettä mafiaksi ja pääministeri Orpokin on joutunut vetoamaan turhan provosointia vastaan. Onko perinteinen, valtiomiehille ja -naisille ominainen arvokkuus siis katoamassa? Hallitus on osoittanut 235 miljoonaa euroa tuhannen uuden tohtorin kouluttamiseen keskeisinä pitämiltään aloilta, ja rahoitusta on varattu vain kolmelle vuodelle yhtä tohtorikoulutettavaa kohti. Yliopistolaiset ovat esittäneet huolia b-luokan tohtoreista. Kokeeko tohtorititteli pian inflaation? Ylen palkkakone kertoo, että korkeakoulutus ei aina tuo ammattikoulua parempia ansioita. Ammattikoulun käynyt sähkötyöntekijä voi tienata yhtä paljon kuin arkeologi yliopistosta. Epäreilua vai reilua? Ja mistä työn arvo eli palkka muodostuu? Kulttuuriykkösen Perjantaistudiossa ajankohtaisista kulttuuriaiheista, mediailmiöistä ja arvoista ovat keskustelemassa vakiraatilaiset ekonomisti Heikki Pursiainen, liikemies Sami Kuusela ja Antiikki ja Design -lehden päätoimittaja Mirva Saukkola. Lähetyksen toimittaa Pauliina Grym.
Pieni rike paisuu koko yhteisöä ravistelevaksi vyyhdiksi. Saksalaiselokuva Opettajainhuone sijoittuu hampurilaiseen kouluun, missä äkkiä risteilevät väärät mielipiteet, missä nollatoleranssi ei toimi, missä haetaan syntipukkeja, missä viestit vääristyvät matkalla. Totuus ei ole yksinkertainen. Oscar-ehdokkaanakin olevasta İlker Çatakin ohjaamasta elokuvasta, koulusta ja yhteiskunnasta keskustelevat äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori Paula Degerman, tutkija Outi Hupaniittu ja JP Pulkkinen.
Kulttuuriykkönen pureuttu afrosuomalaiseen identitettiin afrosuomalaisten kulttuuritoimijoiden kokemuksien, ajatusten ja haaveiden kautta. Mitä afrosuomalaisuus on vaikuttanut omaan identiteettiin? Miten afrosuomalaisuuteen suhtaudutaan? Millaisia asioita se on mahdollistanut tai sulkenut pois? Millainen voimavara monikulttuurinen tausta on, ja millainen etu tai rasite on se, ettei koe kuuluvansa yksiselitteisesti mihinkään tiettyyn taustaan, kansalaisuuteen tai etnisyyteen? Vieraina koreografi ja UrbanApa-yhteisön johtaja Sonya Lindfors, Dance Brothers -tv-sarjasta tuttu näyttelijä Roderick Kabanga sekä muusikko Luyeye "Seksikäs-Suklaa" Konssi, jonka paluu Angolaan on keskiössä Ylen tulevassa Lähiöbotox: African Metal Tour -dokkarisarjassa. Juhani Kenttämaa toimittaa.
Historioitsija Riikka-Maria Rosenberg on erikoistunut ranskalaisten naisten historiaan. Muutettuaan Hakoisten kartanoon paikalliset naiskohtalot alkoivat kiinnostaa häntä. Millaisia kohtaloita kartanosta löytyneistä kirjeistä ja vaatteista paljastui? Romaani Vapaaherratar on osa Hakoisten naiset -sarjaa, joka kuvaa Hakoisten kartanon todellisia naiskohtaloita. Nyt pääosassa on Helena von Burghausen, joka pelastaa perheensä ja onnensa sotien myllerryksessä syksynä 1790. Historiantutkija FT Sofia Gustafsson, joka on erikoistunut 1700-luvun Suomen historiaan ja upseereihin, on auttanut kirjailijaa käytettyjen lähteiden kanssa. Ohjelman vieraina ovat Riikka-Maria Rosenberg ja Sofia Gustafsson. Ohjelman juontajana on Pia-Maria Lehtola.
Iittala, yksi suomalaisen muotoilun suurista ikoneista, muutti radikaalisti vanhan, kaikkien tunnistaman logonsa ja suututti sillä suomalaiset. Samanaikaisesti Iittala lanseerasi uuden kuppimallistonsa, jonka syytetään olevan plagioitu pieneltä yksityiseltä keraamikolta Johanna Ojaselta. Miksi Iittala muutti logonsa? Mitä hyötyä siitä on? Kuinka yksittäinen muotoilija pystyy suojaamaan tuotteensa? Miten yleistä plagionti on? Ja mitä on brändi? Kuinka se rakennetaan ja kuinka sitä suojellaan? Lähetyksessä Ornamon (muotoilijoiden edunvalvontajärjestön) juristi Iiris Adenius, muotoilija Tapio Anttila ja entinen Iittalan mm. valikoimajohtajana työskennellyt ja "muumimukin" keksinyt Christel Vaenerberg. Lähetyksessä mukana myös Iittalan brändipäällikkö Tuija Makkonen ja muotoilija Markku Piri. Lähetyksen juontaa Vesa Kytöoja
Perjantaistudiossa ruoditaan vakiraatilaisten kanssa taas kulttuurin, median ja arvokysymysten ajankohtaisaiheita. Keskustelussa Windows95manin yllätysvoitto UMK:ssa sekä paineet jättäytyä pois Euroviisuista Israel-boikotin takia, poptähti Taylor Swiftiin liitetty Super Bowl -salaliittoteoria joka tähtää presidentti Joe Bidenin udelleenvalintaan, professori Hiilamon ja Etlan Kangasharjun yhteenotto sekä julkisen (talous)puheen pelisäännöt, uutuudet vs. nostalgia populaarikulttuurissa. Lisäksi puidaan Joel Haahtelan vihaista esseetä, jossa hän oudosti väittää että ajattelu on alamäessä Suomessa, ja että filosofeja ja kirjailijoita on liian vähän esillä (onko hän kuunnellut Radio 1:stä ja Areenaa?). Vieraina päätoimittaja Mirva Saukkola, ekonomisti Heikki Pursiainen ja elokuvatutkija Jari Sedergren. Juhani Kenttämaa toimittaa.
