Kultakuume
About
Available on
Community
300 episodes
Suomalaissuunnittelijat eivät tee yhden, eivätkä edes kahden sukupuolen vaatteita. Firenzessä pian alkavan Pitti Uomo -nimisen miesten muotiviikon teemana on tänä vuonna Suomi. R-Collectionin Maria Korkeila ja Nomen Nescion Timo ja Niina Leskelä vievät suomalaista muotia maailmalle. Suunnittelijoiden mielestä on vanhakantaista kategorisoida muoti kahteen sukupuoleen ja usein peittäminen voi olla provosoivampaa kuin kaiken paljastaminen. Kultakuume päättyy, Kulttuuriykkönen alkaa. Radion uuden kulttuuriohjelman tuottajalle Pekka Toikalle kulttuuri on intohimoja herättävä sydämen asia. Kulttuuriykkönen on kokonaan suora lähetys, jonka lähetyksissä pureudutaan kerrallaan vain yhteen aiheeseen. Ylivieskan kirkon palosta pelastui 300 vuotta vanha papin kaapu. Esine opettaa, miten sitä voi käsitellä, sanoo tekstiilikonservaattori Leena Niiranen. Konservaattori Anne Vesanto Suomen käsityön museosta pitää vanhan messukasukan säästymistä palolta melkein ihmeenä. Kolumnistina on Riina Katajavuori. Kirjailija puhuu kirjastoista, monikielisyydestä ja sydämen kielestä. Kultakuumeen juontaa Mari Lukkari.
Nukkenäyttelijä matkustaa ympäri maailmaa. Juha Laukkasen yhden miehen nukketeatteriesitys Pähkinänsärkijä on vanhan ajan sadunkerrontaa. Laukkanen on matkannut nukkejensa kanssa eri puolella maapalloa ja tietää, että nukketeatteri on paitsi sadun taikaa, myös uskontoa ja politiikkaa. Litografia on taiteilijan ja vedostajan yhteistyön tulos. Yli kaksisataa vuotta vanha kivilitografian tekemisen taito oli jo kadota Suomesta. Nyt kivipainantatekniikkaa käyttää aktiivisesti viitisenkymmentä taiteilijaa. Kultakuume vierailee kivilitografian työpajassa, Helsingin Kivipainossa. Kalifornian muotoilu on vapautta luoda, tehdä ja sanoa. Helsingin Design-museon näyttely yhdistää hipit ja insinöörit, tarina alkaa kukkaislasten 1960-luvulta ja päättyy Piilaaksoon. Näyttely kertoo, miten aurinkoisen osavaltion muotoilu ja teknologia on matkassamme koko ajan. Perjantain kolumnisti on Otso Kantokorpi. Kuusikymppinen mies tarttuu ajankohtaiseen aiheeseen. Kulttuurin ajankohtaisohjelman juontaa Vesa Kytöoja.
Kilpailutuslainsäädännön kiemurat jäädyttivät kulttuurilehtien tilaustuen kirjastoille. Opetus- ja kulttuuriministeriö päätti olla jakamatta vuonna 2018 kulttuurilehtien tilaustukea. Ministeriöstä vastataan, että syynä on kilpailutuslainsäädäntö. Kirjastoseurassa pitkään vaikuttanut Jukka Relander sanoo, että pienten kulttuurilehtien saatavuus kirjastoissa on tärkeää, koska lehtiä ei käytännössä muualta saa. Ikebana eli kukkien asettelu on itsenäinen taiteenlaji Japanissa. Yhden koulukunnan mukaan se on tilan luomista kasvimateriaalin avulla, toisen mukaan se taas kertoo tekijänsä mielialasta. Ikebana elää suurinta nousukauttaan maailmalla ja Suomessakin on ikebana-taiteilijoita. Kultakuumeessa ikebanan pauloissa ovat kuvataiteilija Jyrki Setälä ja ikebana-taiteilija Liisa Nurminen. Tamperelaisessa galleriassa on japanilainen luola. Taiteilija Mari Mäkiön koostama ääni-installaatio 300 miljoonaa vuotta muotoutuneiden tippukiviluolien pimeydestä ja äänistä on esillä kahden Galleria Rajatilassa. Perjantain kolumnisti on Siri Kolu. Kirjalija puhuu sanavaraston keräämisen tärkeydestä. Kultakuumeen juontaa Vesa Kytöoja.
Luontokirjassa pitää olla vetävä tarina ja hyvät kuvat. Luontokirjoja ilmestyy tällä hetkellä poikkeuksellisen paljon. Trendi vie kohti suuria ja näyttäviä opuksia, joissa on lähes kaunokirjallinen tarina. Luontokirjoista keskustelevat Vuoden 2017 luontokirjan Merenaarteet - Löytöretki Suomen vedenalaiseen meriluontoon tekijät Markku Viitasalo ja Eeva-Liisa Hallanaro sekä luontotoimittaja ja -kirjailija Juha Laaksonen. Vuoden 2018 Runeberg-palkintoehdokaat kuljettavat kotimaista kirjallisuutta kohti uutta. Ehdokkaiksi valikoitui kuusi romaania, yksi runoteos ja yksi novellikokoelma. Raadin puheenjohtaja runoilija Heli Slungan mukaan ne vievät kirjallisuutta muodoltaan ja keinoiltaan kohti uutta. Voittaja julkistetaan Runeberginpäivänä. Aku Ankka on suomalaisen sarjakuvasensuurin suosikki. Sarjakuvalehdet ovat olleet sensuurin kohteina Suomessakin, etenkin silloin kun lapsille miellettyjen julkaisujen teemat ovat herättäneet pelkoa moraalin vartijoissa. Suomessa syynissä on ollut menneinä vuosikymmeninä etenkin Aku Ankka. Severi Nygård kirjoitti kirjansarjakuvasensuurista ja sarjakuvataitelija Ville Ranta tietää jotain siitä, miltä sensuuri tuntuu. Kultakuumeen juontaa Sari Möttönen.
#metoo-kampanjan seurauksena voi syntyä ilmapiiri, jossa oman kehon arvostus ja seksuaalisuuden moninaisuus tunnistetaan. Kultakuumeessa aiheeesta keskustelevat seksuaalisuutta taiteen keinoin tutkineen Todellisuuden tutkimuskeskuksen toiminnanjohtaja Annu Kemppainen, seksuaaliterapeutti Elina Tanskanen ja SexPon toiminnanjohtaja Tommi Paakkanen. Ylen kulttuuriteko - Aki Kaurismäen elokuvien esittämiseen oikeudet. Elokuvaohjaaja Aki Kaurismäki ja Yle ovat tehneet yhteistyösopimuksen, joka koskee ohjaajan koko tuotannon välitysoikeuksia televisiossa ja verkossa. Ylen Luovien sisältöjen johtaja Ville Vilén ja Yle Draaman tilaaja Erkki Astala kertovat, mistä on kysymys. Yksi Portugalin kuuluisimmista nykykirjailijoista tatuoi olkavarteensa katkelman suomea. Jose Luis Peixotolle Suomi merkitsee paljon. Kirjailijan kädessä on suomennettu ote hänen romaanistaan. Vastikään suomennetussa runokokoelmassa Ruhtinas, joka rakastui orjaan, on runo Helsingistä. Kultakuumeen juontaa Mari Lukkari.
Suomalaiset miehet ovat haavoittuvaisia, kauniita ja sanavalmiita, sanoo kajaanilainen teatteriohjaaja Eino Saari. Saari ja Helsingissä työskentelevä ohjaaja-pedagogi Tuija Minkkinen hyödyntävät esityksissään dokumentaarisia haastatteluja. Kajaanissa parhaillaan nähtävää Saaren ohjamaa Miehen kosketus -esitystä varten on haastateltu kymmeniä miehiä heidän suhteestaan kosketukseen. Minkkinen on kerännyt Joulutarinoita-esitykseen miesten kokemuksia joulusta vankilassa ja vankilan ulkopuolella. Kaija Saariaho lahjoitti miljoona euroa Musiikkitalon urkujen hankkimiseen. Saariaho sanoo, että urkuja käytetään nykyajan enemmän ja enemmän, koska niihin voi rakentaa modernia tekniikkaa. Kaikissa hyvissä konserttitaloissa on urut, totetaa Saariaho. Lapsi, jolle luetaan on oikeudenmukaisempi ja empaattisempi. Lukukeskuksen Lue lapselle -pilottikokeilussa neuvoloita kannustetaan auttamaan vanhempia löytämään lastenkirjat ja tuomaan kirjat lasten arkeen pienestä pitäen. Kokeilusta kertovat hankepäällikkö Emmi Jäkkö ja Lukukeskuksen toiminnanjohtajaa Ilmi Villacís. Kirjailija Heinrich Böll uskalsi tivata väkivallan syitä. Yhteiskuntakriittisistä kannanotoistaan ja kirjallisuuden Nobel-palkinnosta tunnettu Böll vaikutti 1970-luvulla saksalaiseen julkiseen keskusteluun. Elettiin saksalaisen terrorismin verisiä vuosia. Heinrich Böll peräänkuulutti väkivallan syitä ja rauhaa rakastava pasifisti leimattiin julkisuudessa terrorismin ymmärtäjäksi. Kultakuumeen juontaa Janne Junttila.
Millä perusteella elokuvat saavat tukea? Elokuvaohjaaja Taru Mäkelä sanoo, että rahanjaossa pitäisi huomioida #meetoo-kampanjan esiin nostamat epäkohdat. Mäkelän kanssa elokuvan tukien määräytymistä pohtivat Suomen elokuvasäätiön toimitusjohtaja Lasse Saarinen ja kriitikko Kalle Kinnunen niin tasa-arvon kuin elokuvan laadunkin näkökulmasta. Taiteilija Jaakko Pallasvuo tekee omaelämäkerrallisia videoesseitä. Suomen Taideyhdistys jakoi taidepalkintoja ja apurahoja nuorille taiteilijoille ja kuvataidekriitikoille. Merkittävän nuoren taiteilijan Dukaattipalkinon sai Jaakko Pallasvuo, joka on hyödyntänyt internetiä taiteessaan. Lappiin matkaaville tarjottiin kansallisromantiikkaa ja huippufunkkista. Lappiin matkustaminen oli 1950-luvulle asti harvojen ja varakkaiden hupi. Matkalaisille oli Lapissa tarjolla majapaikaksi niin kansallisromantiikkaa kuin hienoja funkkisrakennuksiakin. Arkkitehti Harri Hautajärven kuratoima näyttely Arktisia unelmia kertoo Lapin matkailun varhaisen tarinan. Juntti, jonka sivistysmyönteisyys on kasvanut. Perjantain kolumnisti Antti Heikkinen osallistuu kielikeskusteluun. Kultakuumeen juontaa Vesa Kytöoja.
Hyvä ääninäyttelijä osaa viedä tarinaa eteenpäin äänellään, sanovat ääniä elokuviin tehneet Katja Sirkiä ja Pekka Lehtosaari. Frozen-lastenelokuvan pääosaa Elsaa näytellyt Sirkiä ja animaatioita myös ohjannut Lehtosaari sanovat, että suomalainen dubbaus voi nyt paremmin kuin 20 vuotta sitten, vaikka kieli asettaakin työlle omat haasteensa. Tove Janssonin muumitaiteen kokoelma herkistää kansainvälisen yleisön. Maailman ainoa Muumimuseo on ollut avoinna Tampere-talossa reilut puoli vuotta. Kirjojen ja kuvitusten historiaa elämyksellisesti esittelevä museo on löytänyt niin kotimaisen kuin kansainvälisenkin yleisön. Kaikenikäisille sopiva taidemuseo yllätti Kultakuumeen toimittajankin. Turvapaikanhakijoiden absurdi todellisuus tuli Kansallisteatterin näyttämölle. Kansallisteatterin kiertuenäyttämön dokumentaarinen teatteriesitys Toinen koti kysyy, mikä on koti ja mitä tarkoittaa kotoutuminen. Se on myös teatterin Suomi 100 -näytelmä. Ohjaaja Jussi Lehtonen ja näytelmässä mm. Juha Sipilää esittävä tekevä iranilainen rap-artisti Soroush Seyedi pohtivat tulevaisuuden suomalaisten identeettiä. Kultakuumeen juontaa Pauliina Grym.
Kansallisvaltiot natisevat liitoksissaan harvinaisessa radio-oopperassa. Radiota varten tehty ooppera Kylmän maan kuningatar on lajissaan ensimmäinen Suomessa lähes 70 vuoteen. Kansallishymnit ja kalevalaiset myytit ovat pohjana tarinalle, jossa peilataan aikaamme. Keiden tarinoita kerromme, keiden äänellä laulamme? Kultakuumeen suorassa lähetyksessä ovat keskustelemassa dramaturgi Juha-Pekka Hotinen, ohjaaja Anni Klein ja oopperan käsikirjoittaja, kirjailija Tommi Kinnunen. Oulusta on tullut todellinen sarjakuvakaupunki. Tänään alkaneet sarjakuvafestivalit keräävät sarjakuvaihmisia ympäri maailman. Taidemuseossa alkaa sarjakuvanäyttely, jossa Suomen historia esitetään sarjakuvin. Yli sadan sarjakuvataiteilijan teoksissa historia ei ole pelkkää sotaa ja miessankareita. Citykanirukkaset ovat pehmeä vastalause kertakäyttökulttuurille. Tekstiilitaitelija Laura Merz tekee kierrätysnahasta ja kaniturkiksista rukkasia. Eläimet seikkailevat myös Merzin ulkomaillakin tunnustusta saaneessa Tuhat ja yksi otusta -lastenkirjassa. Kultakuumeen kolumnisti on Riina Katajavuori. Muutossa ei olekaan kysymys tavarasta vaan elämästä. Kultakuumeen juontaa Vesa Kytöoja.
Elisabeth Rehn ja Matti Rönkä valitsivat tämän vuoden Finlandia-palkinnot. Ministerinä ja YK-tehtävissä työskennellyt Rehn ja toimittaja, tv-kasvo ja kirjailija Rönkä ovat toimineet tehtävissä, joissa raadollinen todellisuus on osa työtä. Kultakuumeessa he keskustelevat maailman synkkyyden kestämisestä ja siitä, millainen rooli kirjallisuudella siinä on. Juha Hurmeen ja Riitta Kylänpään Finlandia-iloa keskiviikolta. Kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon voittanut Hurme kutsuu teostaan Niemi runoelmaksi. Tietokirja-palkinnon saanut Linkola-elämäkerran kirjoittanut Riitta Kylänpää koki, että pitkästä urasta toimittajana oli hyötyä hankalaksi tunnetun Linkolan haastattelemisessa. Kirjallisuus lisää persperktiiviä ja tuo kirkastusta. Kultakuume kysyi espoolaisen kirjaston asiakkailta, mitä kirjallisuus merkitsee lukijalleen. Taidetta, joka esittää katutaidetta. Berliinin uusi Urban Nation - Museum for Contemporary Art -museo on katutaiteelle omistettu museo. Museo on herättänyt keskustelua, sillä esillä olevat teokset on tehty nimenomaan museota varten. Museon johtaja Yasha Young kertoo mistä on kyse. Riiko Sakkinen piilotti presidenttien kuvia supermarketteihin. Kuvataiteilijan muotokuvapiirustukset Suomen tasavallan presidenteistä on liimattu kahvipakettien takapuolelle. Kultakuumeen juontaa Janne Junttila.
Masennuksesta mustalla, mutta lämpimällä huumorilla. Kansallisteatterin kantaesitys Masennuskomedia tuo näyttämölle kilpailukeskeisen työelämän aiheuttaman burnoutin ja masennuksen. Näytelmän ohjaaja Mari Rantasila ja toinen käsikirjoittaja Jenni Toivoniemi kertovat Kultakuumeessa, missä vaiheessa masennuksesta tulee komediaa ja miksi maailmaa piiskaa ihmisiä masennukseen. Tekijät tietävät, että masennus ei koske toisia, vaan ketä tahansa meistä. Depressiopäiväkirjat kertoo masennuksesta rehellisesti. Anni Saastamoinen kirjoitti kirjan omasta masennuksestaan. Se iski, kun elämässä asiat olivat päällisin puolin hyvin. Kirjoittaminen oli Saastamoiselle myös terapiaa. Tampere sai oman oopperan, joka on pelottavan ajankohtainen. Tampereen Oopperan suurtuotanto Veljeni vartija kuvaa vuotta 1918. Libretisti-ohjaaja Tuomas Parkkinen sanoo, että nyky-Suomen kahtiajako toi uuden tason sisällisotaa kuvaavan teoksen esittämiselle. Olli Kortekankaan sävellyksessä sota soi Tampereella moniäänisesti. Veljeni vartija saa ensi-iltansa helmikuussa 2018. Zodiak on yksi nykytanssin esitaistelijoista. Tanssiteatteri Zodiak on toiminut 30 vuotta. Kehittyäkseen nykytanssi on tarvinnut tilat, tuotantomallin ja asiantuntevaa tanssikritiikkiä. Zodiakin toiminnanjohtaja Raija Ojala ja koreografi Liisa Pentti muistelevat Zodiakin alkuvaiheita.
Taidemuseot ja galleriat haluavat olla taiteilijan asialla. Mutta on niissä eroakin. Museot hankkivat teoksia ja tallentavat taidehistoriaa, gallerioiden rooli on taiteen myymisessä. Esittelemällä ja myymällä nykytaidetta, galleriat myös vaikuttavat taidemaailmaan. Kultakuumeessa gallerioista ja museoista keskustelevat Kiasman johtaja Leevi Haapala, Oulussa ja Helsingissä galleriaa pitävä Anna-Maija Kajaste ja taiteilija Martti Aiha uudesta taidehalli Kohtasta. Galleriamaailma on uskomaton instituutio, johon ihmiset saavat tulla ilmaiseksi. Näin sanoo Kaj Forsblom, joka on pyörittänyt galleriaa jo 40 vuotta. Forsblomin mielestä gallerioiden tehtävä on luoda taiteilijoille toimeentuloa, eikä haalia galleristille omaisuuksia. Sirpa Kähkönen puolustaa sananvapautta ja kirjailijoiden jaksamista. Suomen kirjailijaliiton uusi puheenjohtaja kirjailija Sirpa Kähkönen haluaa huolehtia kiristyneessä yhteiskunnallisessa ilmapiirissä paitsi kirjailijoiden toimeentulosta, myös henkisestä jaksamisesta. Kähkösen mielestä kirjailijalla on yhä tärkeä paikka yleisessä keskustelussa. Keskustelu Savonlinnan opettajankoulutuksen lakkauttamisesta jatkuu. Itä-Suomen Yliopiston rehtori Jukka Mönkkönen ja Opetus- ja kulttuuriministeriön Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osaston ylijohtaja Tapio Kosunen vastaavat, mitkä asiat ovat lopettamispäätöksen taustalla. Kulttuurin ajankohtaisohjelman juontaa Lisa Enckell.
Siskonpedin tekijät valtasivat huumorin miehiltä. Ohjaaja Anna Dahlman ja näyttelijä Niina Lahtinen kuuluvat Siskonpeti-komediasarjan tekijäryhmään. Kolme vuotta sitten alkanut sarja on ollut valtava menestys, sarja on saanut melkein miljoona katsojaa. Siskonpeti on myös feministinen teko: siinä naiset ovat toimijoita ja miehet tarkkailijoita. Nyt Dahlman ja Lahtinen ovat tehneet myös komediaa lapsille uudessa Heinähattu ja Vilttitossu -elokuvassa. Nopolat eivät kirjoita vain lapsille, vaan kaikille. Sinikka ja Tiina Nopolan kirjaan perustavassa Heinähattu ja Vilttitossu ja Rubensin veljekset -lastenelokuvassa on myös aikuisia koskettava teema: ihmisellä on kaipuu olla joku toinen. Nopolan kirjailijasiskokset kertovat Kultakuumeessa tarinasta ja elokuvan päähenkilöitä näyttelevät Emily Shpiway ja Ella Kangas elokuvasta. Sukulaiset koolle ja kalkkunaa pöytään, thank you! Amerikkalaisissa elokuvissa ja sarjoissa vietetään näyttävästi Thanksgiving Dayta eli kiitospäivää. Mitä silloin juhlitaan? New Jerseystä kotoisin oleva Talia Åhlström viettää Suomessa jo yhdettätoista kiitospäiväänsä suomalaisen aviomiehensä ja lapsensa kanssa. Seksifantasiat edistävät hyvinvointia, väittää Radio Regina. Yle kysyi naisilta, millaisia pornokohtauksia he haluavat? Naiset kirjoittivat suuren määrän tarinoita, niistä syntyi uusi radiopodcastsarja Radio Regina. Kultakuumeen juontaa Mari Lukkari.
Taiteilija näyttää, miten maailma kärsii käsissämme. Nastja Säde Rönkön for those yet to be -videoperformanssiteos vie Tshernobylistä Talvivaaraan, Isolta valliriutalta Patagoniaan. Rönkön päällisin puolin hellä ja kaunis teos esittelee näyttää 22 paikkaa, jotka ihmisten kosketus tavalla tai toisella on tuhonnut. Ilmastonmuutos näkyy suomalaisessa kirjallisuudessa monin tavoin. Kirjallisuudentutkija Toni Lahtinen vinkkaa viisi erilaista kotimaista ilmastofiktiota. Miten ilmastonmuutosta käsittelevät mm. Risto Isomäki, Emmi Itäranta ja Antti Tuomainen? Suomessa puhutaan alkuperäiskansoista myös taiteen keinoin. Baltic Circle -nykyteatteri festivaalin tuottama dokumentaarinen esitys Autonomian aika nosti esille alkuperäiskansojen ja valtioiden suhteen. Teatterikriitikko Maria Säkö ja maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen kommentoivat esitystä. Kultakuumeen juontaa Pauliina Grym.
Kirjallisuudella voidaan vaikuttaa lasten oikeuksiin. Maanantaina 20.11. vietetään YK:n lastenoikeuksien päivää. Suomen Unicefin ohjelma- ja vaikuttamistyön johtaja Inka Hetemäki tuntee paitsi lastenoikeuksien sopimuksen ja pakolaislasten tilanteen, myös sen, miten kirjallisuus on vaikuttanut lasten oikeuksiin. Suomalaiset kirjailijat kirjoittavat pakolaislapsista. Unicefin Pieniä tarinoita -kampanjassa kirjailijat kirjoittavat lasten oikeuksien viikolla lyhyitä tarinoita Facebookiin. Tämän vuoden teema on ”pakolaislapsen koti”. Juha Itkonen on yksi kirjoittajista. Valokuvaaja tutki saunassa syntymisen ja ”saunahulluuden” suhdetta. Saksalainen valokuvaaja Alexander Lembke etsi saunassa syntyneitä suomalaisia, ikuisti heidät potretteihin ja pyysi kertomaan suhteestaan saunaan. Yksi saunassa syntyneistä, Teuvo Mecklin on Kultakuumeen haastattelussa. Fantasia- ja kauhuelokuvafestivaali nostaa esiin unohdetun elokuvan. Night Visions on pohjoismaiden suurin fantasia-, scifi-, kauhu- ja toimintaelokuviin keskittyvä tapahtuma. Uusien kansainvälisten elokuvien lisäksi festivaali näyttää unohdetun kotimaisen elokuvan.
"Tippukivitapaus" on ensimmäinen Kansallisteatterin päänäyttämölle kirjoitettu lastennäytelmä. Anarkistisen koko perheen musikaalin on säveltänyt Anna-Mari Kähärä, kirjoittanut ja ohjannut Laura Ruohonen. Rankkoja juttuja, vuorovaikutusta ja osallisuutta maailmaan. Q-teatterin Nuorten teatterin ohjaaja Jaana Taskinen ja Teatterikorkeakoulun teatteripedagogiikan opettaja Irene Kajo keskustelevat Kultakuumeessa siitä, miten nuorta näyttelijää ohjataan, kun esitysten aiheet ovat rankkoja ja vaikeita. Muokkaako vallitseva ihmiskuva näyttelijäkoulutusta? Teatterikorkeakoulussa 1980-luvun alusta näyttämöliikuntaa opettanut professori Seppo Kumpulainen on paitsi nähnyt, myös tutkinut sitä, miten näyttelijäkoulutuksen painotukset muuttuvat. Vanhoista filmeistä on syntynyt uusia lyhytelokuvia taiteilijoiden ja tavisten toimesta. Yle on julkaissut joka kuukausi vanhaa filmimateriaalia, josta kuka tahansa voi leikata omia lyhytelokuvia. "Oi maamme!" –videotaideprojektin elokuvia näytetään nyt Yle Teemalla. Osa elokuvista on esillä Jyväskylän taidemuseossa. Kulttuurin ajankohtaisohjelman juontaa Anna Tulusto.
"The Symphony of Extremes - Äärimmäisyyksien sinfonia" on sävelletty suomalaisten DNA:sta. Teoksen on säveltänyt jousiyhtye Apocalyptican Eicca Toppinen. Lutherin ihannekuvat naisesta ja miehestä eivät päteneet käytännössä. Esimerkiksi itselle ja lähipiirin arvostetuille naisille sallittiin ihanteesta poikkeavaa käytöstä. Väitöskirjatutkija Sini Mikkola on tutkinut Lutherin ihmiskäsitystä sukupuolen, ruumiillisuuden ja lihallisuuden näkökulmista. Lukeminen on tylsää, eivätkä kirjat voisi vähempää kiinnostaa. Tätä mieltä on yhä useampi nuori. Äidinkielen opettajain liiton puheenjohtaja Sari Hyytiäinen on huolissaan siitä, että nuorten sanavarasto kapenee ja kirjoitustaidot heikkenevät. Vapaiden teatteriryhmien ja laitosteattereiden kumppanuutta kannattaa vahvistaa. Tätä mieltä on Turun kaupunginteatterin johtaja Mikko Kouki, jonka väki on nyt syksyllä - muutaman evakkovuoden jälkeen - palannut Aurajokirantaan. Kulttuurin ajankohtaisohjelman juontaa Sari Möttönen.
Osaa tietokirjoista vaivaa fokuksen tai tarinallisuuden puute. Tätä mieltä on Tieto-Finlandian esivalintaraadin puheenjohtajana toiminut viestintäyrittäjä Harri Saukkomaa. Tänään on julkistettu kuusi Tieto-Finlandia -ehdokasta. Taidevalokuvauksessa suosittu abstraktio on herättänyt voimakasta vastustusta. Alkuvaiheessa sitä pidettiin hyödyttämänä sekä valokuvan tallentavan ja esittävän luonteen vastaisena. Suomen Valokuvataiteen museon tuore näyttely rakentaa vuosisadan mittaisen tarinan suomalaiselle abstraktille valokuvalle. Kultakuumeen vieraina ovat näyttelyn kuratoinut, aiheesta väitöskirjaa tekevä valokuvaaja Laura Nissinen ja valokuvataiteilija Marko Vuokola. Dokumentti "Munkki lietsoo vihaa" kertoo Myanmarin muslimivihasta. Sveitsiläisohjaaja Barbet Schroederin "pahuuden trilogian" päättää dokumentti munkki Ashin Wirathusta, joka on ääri-buddhalaisliikkeen kärkihahmo. Myanmarissa on meneillään etninen puhdistus Burman valtion hiljaisessa hyväksynnässä. Kulttuurin ajankohtaisohjelman juontaa Sari Möttönen.
"Seitsemän veljeksen" ensi-ilta jännittää Lauri Maijalaa. Tänään Turun Kaupunginteatterissa saa ensi-iltansa Maijalan ohjaama versio Aleksis Kiven klassikosta. Vuoden 1972 esitys Turussa jäi teatterihistoriaan. Maijalaa uskoo, että Kalle Holmbergkin "olisi katsonut tämän vuoden toimintaa hyväksyvästi". "Kalevalanmaa" on Kansallisoopperan Suomi 100 -juhlavuoden suurteos. Kantaesityksensä saava esitys näyttää Suomen Kansallisbaletin taiteellisen johtajan, tanskalaisen Kenneth Greven silmin. Kymmenen vuotta Suomessa asunut Greve toivoo meidän näkevän Suomi-neidon potentiaalin ja olevan ylpeitä Suomesta. Encore! Paloja viikon varrelta: Rituaalit auttavat käsittelemään kuolemaa. Ranskalais-syyrilaisen Riad Sattoufin humoristiset sarjakuvat avaavat lapsuutta Lähi-Idässä säälimättömän tarkkanäköisesti. Varokaa nakuja lapsia! Kolumnistina on kirjailija Riina Katajavuori. Maakuntalauluissa vetoaa nostalginen, idyllinen ja harmoninen maailma. Maakuntalaulut ovat säilyttäneet kuin ihmeen kaupalla suosionsa ja niitä on myös sovitettu uudelleen. Tutkija Jere Jäppinen tuntee laulujen historiaa ja tuottaja Miikka Mäkitalo on luotsannut porukkaa, joka on tehnyt vanhoista lauluista uusia popahtavia versioita. Kulttuurin ajankohtaisohjelman juontaa Janne Junttila.
Tietokirja on ajattelun peruskivi. Näin sanoo Karo Hämäläinen, joka sai viikonloppuna yhden Suomen tietokirjailijat ry:n tietokirjailijapalkinnoista. Hämäläinen kertoo, miksi tietokirjoissakin mennään kohti tarinallisuutta. Kuoleman rituaalit ja musiikki auttavat elämään. Perinteisten kuolemanrituaalien noudattaminen on viimeisen sadan vuoden aikana muuttunut ja vaikeutunut. Sosiaalisen median myötä on syntynyt uusia. Kultakuumeen studiossa ovat kuolemantutkimuksen asiantuntija, historiantutkija Ilona Pajari ja Pirkanmaan hoitokodin sairaanhoitaja, musiikkiterapeutti Marjaana Alakärppä-Ilomäki. Sarjakuvan avulla sukelletaan Lähi-idän arjen jännitteisiin. Ranskalais-syyrilaisen Riad Sattoufin humoristiset sarjakuvat avaavat lapsuutta Lähi-idässä säälimättömän tarkkanäköisesti. Omaelämäkerrallinen "Tulevaisuuden arabi" -trilogia on käännetty jo 17 kielelle. Kulttuurin ajankohtaisohjelman juontaa Lisa Enckell.
Kirjoja lukemalla voi ymmärtää nyky-Venäjää. Mutta mitä kannattaa lukea? Venäläisen kirjallisuuden professori Tomi Huttunen listaa hyvää lukemista ja kertoo, miksi venäläiset itse lukevat vuodesta toiseen klassikkoja.
Kun Suomen maahanmuuttoviranomaiset pakkopalauttivat tanssitaiteilija Alpo Aaltokosken irakilaisen muusikkoystävä ja kollega Alin viime keväänä tulivat opiskeluaikaiset kysymykset tanssijanidentiteetistä ajankohtaisiksi. Kääntäjät muokkaavat suomalaisia näytelmiä Euroopan näyttämöille. Suomalaista näytelmäkirjallisuutta eri kielille kääntävät ovat parhaillaan koolla Helsingissä. Kultakuume kävi tapaamassa kääntäjiä, jotka saavat kurssilta paitsi käytännön vinkkejä myös vertaistukea, onhan kääntäjän työ edelleen yksinäistä. Tanssitaiteilijan ammattilaisuutta ei enää kyseenalaisteta. Tanssitaiteilijan asema ja työn arvostus esittävien taiteiden parissa on viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana vakiintunut. Ammattilaisten kriteereistä on eri vaiheissa keskusteltu kiivastikin. Tanssikäsityksen laajennettua nykypäivän tanssitaiteilijalta vaaditaan yhä enemmän ilmaisullisia työkaluja ja fyysisyyden tapoja. Kultakuumeessa tanssijan identiteetin muutoksia pohtivat koreografi-tanssija Alpo Aaltokoski, freelance-tanssitaiteilija Johanna Nuutinen ja Suomen tanssi- ja sirkustaiteilijat ry:n puheenjohtaja Outi Kallinen. Mannerheimin happamat saksalaiset suudelmat muuttavat historiankäsityksiä. Kirjailija Juha Vakkurin tuore romaani Mannerheim ja saksalainen suudelma punoo yhteen tsaarille uskollisuudenvalan vannoneen ryssänkenraalin ja nuoren Suomen tasavallan kohtalonyhteydet Saksan kanssa. Romaanissa Mannerheim kuvaa ajatuksiaan läpi kuohuvien vuosikymmenten kansalaissodasta jatkosotaan ja välirauhaan. Romaanin pohjalta on valmistunut näytelmä Helsingin kaupunginteatteriin. Kulttuurin ajankohtaisohjelman juontaa Lisa Enckell.
Asunnottomuudella on uudet kasvot. Asumisneuvoja Ulla Pyyvaara ja valokuvaaja Arto Timonen tietävät, että asunnoton voi olla kuka tahansa meistä. Pyyvaaran ja Timosen kirja "Naamat" kertoo yli viidenkymmenen asunnottoman ja sen parissa työtä tekevän näkökulman. Kirjan mustavalkokuvissa lukijaa katsotaan suoraan silmiin. Booker-voittaja sai hyvän vastaanoton. Britanniassa jaettiin englanninkielisen kirjallisuuden tärkein palkinto, Man Booker. Sen sai amerikkalainen kirjailija George Sounders romaanista "Lincoln in the Bardo". Eeva Lennon kertoo, että voittaja sai poikkeuksellisen hyvän vastaanoton. Encore! Makupaloja viikon varrelta. Sosiaalisessa mediassa laajasti levinnyt #metoo-kampanja puuttuu rakenteisiin. Kirjallisuudessa Suomea ei enää vie maailmalle kummallisuus, vaan kaikenlaiset tarinat. Tampereen teatterin Huojuva talo kertoo naisen väkivaltaisuudesta. Ohjaaja Antti Mikkolan sovitus Maria Jotunin klassikosta kääntää romaanin asetelman uusiksi - väkivallantekijänä ja alistajana on vaimo ja uhrina on mies. Joukossa ryhmyys tiivistyy. Perjantain kolumnisti kirjailija Siri Kolu vihaa ryhmätöitä. Kulttuurin ajankohtaisohjelman juontaa Anna Tulusto.
Finlandia-palkittu Jukka Viikilä on Ylen Tanssiva karhu -runousraadin tuore puheenjohtaja. Viikilä toivoo saavansa luku-urakasta itselleen inspiraatiota. Mäntän kuvataideviikot käyttää 21 625 euron Suomi-palkinnon toiminnan pyörittämiseen. Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho palkitsi keskiviikkona yhdeksän ansioitunutta taiteilijaa ja ryhmää Suomi-palkinnoilla. Kuvataideviikot juhlii ensi vuonna 25-vuotista taivaltaan. Pro Artibus -säätiö edistää visuaalisia taiteita suomenruotsalaisilla seuduilla. Säätiö hoitaa myös Svenska kulturfondenin suomenruotsalaisten taiteilijoiden taidekokoelmaa. Kultakuumeen studiovieraana on säätiön kuraattori Juha-Heikki Tihinen. Taiteilijaperheessä kasvaminen synnytti estetiikan tajun ja vapauden tarpeen. Näin sanovat arkkitehti Karl Johan ja keraamikko Åsa Hellman. Sisarusten vanhempien, Karin ja Åke Hellmanin retrospektiivinen näyttely avautuu Taidehallissa. Opastetut kävelykierrokset kasvattavat suosiotaan. Helsingissä järjestettiin tänä syksynä ensimmäistä kertaa oikea kävelyfestivaali. Historia ja tarinat saivat ihmiset irti televisioruutujen ääreltä, kuin vastareaktiona globaalille viihdeteollisuudelle. Kulttuurin ajankohtaisohjelman juontaa Lisa Enckell.
Yösyöttö voitti New Yorkissa - Suomessa jatkuu kiista Finnkinon kanssa. Yösyöttö palkittiin viikonloppuna parhaana elokuvana pitkien fiktioiden sarjassa Nordic International Film Festivalilla New Yorkissa. Marja Pyykön komedia Yösyöttö oli viime viikonloppuna Suomen katsotuin elokuva. Erikoiseksi tilanteen tekee se, että elokuvaa ei esitetä alan markkinajohtajan, elokuvaketju Finnkinon, teattereissa. Laatutarinat vievät suomalaista kirjallisuutta maailmalle. Kirjailija päättää, myykö häntä maailmalle kustantaja vai agentti. Kultakuumeen studiossa suomalaisen kirjallisuuden maailmalle viennistä kertovat kirjallisuus-kustantajat Anna-Riikka Carlson / WSOY ja Mikko Aarne / Kosmos sekä kirjallisuusagentti Elina Ahlbäck. Dekkaristi Ilkka Remes debytoi näytelmäkäsikirjoittajana. Tampereen teatterissa on saanut ensi-iltansa sieppausdraama "Musta sydän", joka on Suomen kuuluisimman jännityskirjailijan Ilkka Remeksen ensimmäinen näytelmäkäsikirjoitus. Kulttuurin ajankohtaisohjelman juontaa Vesa Kytöoja.
Kulttuuriperintö vaikuttaa eurooppalaisuuteen. Akatemiatutkija Tuuli Lähdesmäki selvittää parhaillaan Euroopan tiedeneuvoston rahoittamana EU:n kulttuuriperintöpolitiikkaa ja eurooppalaisen identiteetin rakentamista kulttuuriperinnön avulla. Alkuviikosta hän sai Suomalaisen Tiedeakatemian vuoden 2017 humanistipalkinnon. Ritva Auvinen on 85-vuotias ja laulaa yhä. Kultakuumeessa kuullaan iloisen ja sinnikkään oopperalaulajan muistoja. Encore! Makupaloja viikon varrelta. Lukeminen ja laulaminen hoitavat ihmisten mieltä. Sen tietävät kirjailija Anja Snellman, kuoronjohtaja Marjukka Riihimäki ja psykologi Pirkko Lahti. Vaatteet on mun aatteet - ja maapallon tulevaisuus. Vuosituhannen alussa syntyneen ekomerkin Globe Hopen toimitusjohtaja Seija Lukkala pettyi siihen, miten hitaatsi ihmiset löysivät eettisesti valmistetut vaatteet. Mutta kuluttaminen on muutoksessa. Ylijäämä- ja kierrätysmateriaalit vaativat myös suunnittelijoilta omanlaista otetta. Kultakuumeen kolumnisti Antti Heikkinen tutkii Tuntematonta sotilasta. Kulttuurin ajankohtaisohjelman juontaa Anna Tulusto.
Kansallisbaletin taiteellisena johtajana aloittaa elokuussa 2018 Madeleine Onne. Onne täydentää Kansallisoopperan johtokolmikon. Näyttelijäpariskunta Satu Silvo ja Reidar Palmgren esittävät Aleksanterin teatterin lavalla rakastavaisia, jotka tapaavat toisensa yllättäen yli 20 vuoden jälkeen. Britti Derek Benfieldin näytelmästä käännetty "Toinen kerta toden sanoo" -komediassa kaksikko näyttelee kaikki roolit. Kuvataiteita rakastava Silvo huomasi löytävänsä näytelmästä Yayoi Kusaman pilkkuja. Suomen kirjailijaliitto perustettiin 120 vuotta sitten pelastamaan kirjailijat vilulta ja nälältä. Vuonna 2017 kirjailijan sosiaaliturva on parantunut, mutta liittoa tarvitaan yhä puolustamaan tekijöiden oikeuksia ja sananvapautta, sanoo puheenjohtaja Jyrki Vainonen. Hyvä kirja on kuin terapiaa. 120-vuotias Suomen Mielenterveysseura kampanjoi teemalla "Toivoa kirjallisuudesta". Toimittaja Jani Tanskanen jututti seuran puheenjohtajaa professori Pentti Arajärveä, kirjailija Anja Snellmania ja juoksuvalmentaja ja tietokirjailija Joonas Laurilaa. Kulttuurin ajankohtaisohjelman juontaa Pauliina Grym.
Kirjallisuuden Nobel-palkinto myönnettiin japanilais-englantilaiselle Kazuo Ishigurolle. Kääntäjä Helene Bützow löytää joka lukukerralla Ishiguron tekstistä uusia tasoja. Japanilaisen kulttuurin asiantuntija, kääntäjä Miika Pölkki näkee ulkopuolisuuden olevan Ishiguron vahvuus. Ishiguron romaaneista elokuvaksi on tehty "Pitkän päivän ilta". Arvot eivät ole vain yleviä ja rakentavia, niillä on myös varjopuolensa. Kasvatustieteilijä Juho Norrena pohtii kirjassaan, miten vaikkapa kateuden tai syyllisyyden voisi valjastaa voimavaraksi. Ysäri oli ristiriitaisuuksien vuosikymmen. Vaikka lama syveni, kulutus kasvoi. Maailmalla Neuvostoliitto romahti ja Eurooppa vuorostaan yhdentyi. 1990-luvulla Suomi moniarvoistui ja kulttuurin eri muodot kukkivat rinta rinnan. Kulttuurin ajankohtaisohjelman juontaa Pauliina Grym.
Länsimetro synnyttää performanssia - satapäinen joukko tuijotti tänään hiljaa metron sisäänkäyntiä Otaniemessä. Aalto yliopiston visuaalisen kulttuurin opiskelija Sami Juhani Rekola halusi ottaa performanssilla osaa Länsimetron viivästymiseen ja luoda tilaa tunteille ja toivolle. Ministeri Sampo Terho: Vihapuheen voima on suuri, jos siihen ei puututa. Opetus- ja kulttuuriministeriö on käynnistänyt "Sitoudun torjumaan vihapuhetta" -haastekampanjan. Musikaalisuus on osa ihmisen biologiaa. Lääketieteellisen genetiikan tohtori Liisa Ukkola-Vuoti kertoo, miten musikaalisuus etsitään suvuista ja miten musiikki toimii jopa lääkkeen tavoin. Häneltä on juuri valmistunut teos "Musikaaliset geenit – hyvinvointia musiikista". Vain amatööri antaa kuvatessa koiralle makupaloja, ammattilainen haukkuu. Tilannekuvauksen mestari, 89-vuotias Magnum-kuvaaja Elliott Erwitt avasi Salon taidemuseon näyttelysyksyn. Pääosin mustavalkofilmille kuvatun näyttelyn keskiössä ovat elämän kepeys, toiveikkuus, huumori ja rakkaus. Kulttuurin ajankohtaisohjelman juontaa Vesa Kytöoja.
Häpeä kuuluu ihmisenä olemiseen. Kirjailija Marjo Niemi kirjoittaa uudessa romaanissaan sukupolvisesta häpeästä. Hän myös tietää, miltä kirjoittamisen häpeä tuntuu. Historioitsija Satu Lidman on etsinyt vastauksia siihen, mitä häpeä eri kulttuureissa on. Elokuvantekijä Visa Koiso-Kanttilan elokuvien kantava teema on häpeä. Kultakuumeessa pohditaan, kuinka iso osa häpeä on meitä ja voiko se olla polttoaine. Robert Longon uhkaavissa kuvissa on kaksisataa mustan sävyä. Amerikkalaisen taiteilijan valtavat hiilipiirrokset näyttävät kauempaa katsottuna valokuvilta. Sara Hildénin taidemuseon näyttely on ensimmäinen laaja katsaus Longon tuotantoon Pohjoismaissa. Muotoilu on myös poliittinen kysymys. Toimittaja Eeva Lennon välittää kuulumiset London Design -festivaalilta. Lontoossa satavuotiaan Suomen muotoilu tunnetaan demokraattisuudestaan. Festivaalia varjostaa Grenfell-tornin palo ja tietoisuus siitä, että huono design voi myös tappaa. Kulttuurin ajankohtaisohjelman juontaa Anna Tulusto.
