Puheen Päivä
About
Available on
Community
300 episodes
Nyt haetaan ratkaisua yhtälöön joka on aikamme yksi suurimmista ongelmista. Nimittäin kuinka Suomen vienti saadaan nousuun? Sakari Sirkkanen tapasi aiheesta kirjan kirjoittaneen emeritusprofessori Eero Bycklingin.
Ragamuf on kahden naisen, muotoilija Tuula Pöyhösen ja yrittäjä Martta Leskelän projekti joka työllistää Turkissa asuvia syyrialaisnaisia. Nämä naiset taiteilevat värikkäitä tuoliryijyjä, jotka valmistetaan solmimalla matonkuteita joustavaan verkkoon. - Projektissa kohtaavat kaksi kulttuuria, suomalainen ryijy ja värikäs syyrialainen käsityötaide. Kahden kulttuurin lisäksi projekti nivoo yhteen monta tarinaa, joka innostaa ihmisiä mukaan auttamaan, toteavat Tuula ja Martta. Pöyhönen ja Leskelä ovat käyneet paikan päällä opettamassa ryijyjen valmistusta syyrialaisnaisille Syyrian vastaisen rajan tuntumassa, sekä syyrialaisleskien ja -orpojen keskuksessa että turkkilaisessa naistenkeskuksessa. - Se, että naisilla on siinä kulttuurissa työtä ja tuloja vaikuttaa koko perheen hyvinvointiin. Aina kun naisille saadaan enemmän mahdollisuuksia työllistyä se vaikuttaa myös koko yhteisön tasolla, kertovat maailmaa pienin teoin muuttamaan lähteneet naiset. Tuula Pöyhönen ja Martta Leskelä olivat Puheen Päivässä Heidi Laaksosen vieraina.
Vaikka meillä olisi - ja monesti onkin - maailman puhtain, terveellisin ja turvallisin elintarvike kaupan, ei sitä maailmalla kukaan osta, jos me emme sitä myy. Kukaan ei tule hakemaan maailman puhtainta vettä Suomesta, jos ei tiedä koko maan olemassaolosta. Paljon on puhuttu suomalaisesta vienti- ja markkinointiosaamisesta. Elintarvikkeiden kauppaamisessa ei tehdä poikkeusta. Meillä kasvatetaan, valmistetaan tai jalostetaan erinomaisia tuotteita, mutta pääasiassa kotimaan markkinoille. Ei siinä mitään pahaa ole, mutta suomalaisilla elintarvikkeilla olisi mahdollisuudet paljon enempäänkin. Tätä asiaa edistämään on perustettu Food from Finland -hanke. Elintarvikeviennin näkymistä kertovat FinPron toimialajohtaja Esa Wrang ja tutkimuspäällikkö Antti Tahvanainen Etlasta. Toimittajana on Jarmo Laitaneva.
Venäjällä isot uutiset politiikasta, taloudesta ja suurvaltasuhteista pitävät kirjeenvaihtajan usein kiireisenä, mutta Yle Uutisten Moskovan kirjeenvaihtajalle Kerstin Kronvallille tärkeitä ovat myös tarinat erilaisten ihmisten arjesta. - Toivoisin että Suomessa ymmärrettäisiin, että ei ole yhtä venäläisyyttä. Siellä on 140 miljoonaa ihmistä, jokaisella on omat ajatuksensa, tavoitteensa ja unelmansa - jotka eivät välttämättä edes poikkea niin kovin paljon suomalaisista, kertoo useampaan otteeseen Venäjällä työskennellyt Kronvall. Entä mitä sanoi Kronvallille soittanut FSB:n agentti Sergei, ja miksi puhelinta kuunnellaan? Kuinka ruusuista USA-suhdetta Venäjällä odotetaan Donald Trumpin presidenttikaudella? Kirjeenvaihtaja Kerstin Kronvallin tapasi Puheen Päivässä Silja Raunio.
Entisaikaan meriväylien jäätyessä Suomi jäi talvella eristyksiin ja siitä syystä yhteys ulkomaailmaan ja taloudellinen toiminta keskittyi pääosin kesään. Jäänmurto muutti Suomen ympärivuotiseksi yhteiskunnaksi. - Jäänmurtajat ovat olleet suomalaisen teollisuuden ensimmäisiä ylpeyden aiheita. Jäänmurto onkin sellaista osaamista mitä Suomella ei ole varaa menettää, toteaa Suomen merihistoriallisen yhdistyksen puheenjohtaja, dosentti Tapio Bergholm. Merihistoriallinen yhdistys järjestää Tieteen päivillä Suomi saarena! -tapahtuman, joka on osa itsenäisyyden juhlavuoden Suomi100-hanketta. Luentojen hypoteesi on, että meri on ollut Suomelle enemmänkin yhdistävä kuin erottava tekijä. Meri on mielletty eri tavalla eri aikoina. Esimerkiksi ennen tuulisia ja syrjäisiä rantapaikkoja ei arvostettu. Tästä syystä esimerkiksi Helsingissä vankila rakennettiin Katajanokalle meren läheisyyteen. Nykyään rantarakentaminen on vaurauden merkki. - Nykyään meren rannikot vetävät ihmisiä puoleensa ja ne nähdään estettisesti kauniina paikkoina, kertoo Bergholm. Tapio Bergholm vieraili Puheen Päivässä Silja Raunion ja Jarmo Laitanevan vieraana.
Mitä on isänmaallisuus tai mitä on suomalaisuus? Joillekin se on kyltit kädessä marssimista ja meluamista, mutta runoilija Heli Laaksoselle isänmaallisuus on suomalaisen kulttuurin ylläpitämistä ja harrastamista. Näin ollen asiaan kuuluu vahvasti kirjat ja lukeminen isänmaallisuutta ylläpitävänä, että myös määrittelevänä tekijänä. Runoilijoiden suhdetta suomalaisuuteen on pohtinut myös tamperelainen kirjailija Tuija Välipakka. Hän perusti Suomi on runo -nettisivuston, joka on Suomen runoilijoiden tervehdys juhlavuottaan viettävälle kotimaalleen ja runouden ystäville. Heli Laaksosta ja Tuija Välipakkaa haastattelee Jarmo Laitaneva.
Rasvataistelu, proteiinihehkutus, superfood-suositukset, lähiruoka, kalorien laskenta, lihansyönnin ekologisuus. Ravitsemuksesta on 2000-luvulla keskusteltu ja väitelty siinä määrin, että hyvien ruokavalintojen puntaroinnista on tullut monelle hämmentävää ja hankalaa. Ravintoterapeutti Leena Putkonen ja maatalous ja metsätieteiden maisteri Mari Koistinen kirjoittivat kirjan Ruokamysteerit, joka pyrkii jakamaan tolkullista tietoa ruoasta ja tekemään tietä ruoasta nauttimiselle. Kirjoittajien yhteisessä ruokamysteerit.fi-blogissa sukelletaan ravitsemuskeskusteluun ja ruokavalintojen ekologisuuteen. - Idea kirjaan lähti sinnepäin kärjistyksistä - ruoan suhteen mutkia vedetään jo överisti suoriksi. Ruokakeskustelun laatu on viimeisen viiden vuoden aikana kärsinyt. Ennen argumentoitiin, nykyään keskustelu on ajatusten ilmoille heittelyä, toteavat Ruokamysteerit-kirjan kirjoittaneet Leena ja Mari. Heidän mukaan ruoka on noussut liian isoksi asiaksi yhteiskunnassamme. - Ruoka on ennen kaikkea tunnetta. Ruoan valinta on monimutkaista, emmekä voi määritellä mustavalkoisesti ruokaa oikeaksi ja vääräksi. Leena ja Mari myös muistuttavat, että ruokasuositukset antavat laajat mahdollisuudet syödä monella tapaa. - Ihmisillä on usein väärä kuva ruokasuosituksista. Ajatellaan, että luovat jonkinlaisen kaavan jonka mukaan on esimerkiksi pakko syödä kuusi palaa leipää kun suosituksissa niin sanotaan. Näin ei ole. Suositukset sallivat ja antavat useita mahdollisuuksia koostaa hyvin erityyppisiä ruokavalioita. Ruokamysteerit-kirjan kirjoittajat Leena Putkonen ja Mari Koistinen olivat Puheen Päivässä Jarmo Laitanevan vieraina.
Viipuri on meille nostalginen paikka, jossa harva on viime vuosina käynyt, vaikka sinne on Helsingistä vain 200 kilometriä. Karjalan kannaksella sijaitseva pikkukaupunki on kulttuurimonumentti, kerrostumia riittää 1500-luvulta saakka. Se on osin järkyttävän ränsistynyt, mutta nykyisille asukkailleen silti rakas. Mutta onko se enää sama Viipuri, joka elää suomalaisten nostalgisissa muistoissa? Ohjaaja Maria Seppälä halusi selvittää asiaa. Tiistaina 3.1. Teemalla nähtävä "Viipuri 360 astetta" on kokoelma tarinoita kaupungista, jonka nykyisyyden Suomi unohti. Dokumentti kuvaa venäläistä Viipuria judotatamilta trendibaariin, datshalta häähumuun. Millainen on 2010-luvun viipurilainen mielenmaisema? Heidi Laaksonen haastatteli ohjaajaa.
Tehokkaat led-valot säästävät energiaa, mutta tehoilla on myös kääntöpuolensa. Liiallinen keinovalo maisemassamme öiseen aikaan häiritsee sekä ihmistä että monia muita eläinlajeja - valosaaste on uhka myös luonnon monimuotoisuudelle. Etenkin joulunaikaan kaupungit täyttyvät jouluvaloista, jotka koristavat kaupunkia pimeän vuodenajan keskellä. Suunnittelu on kuitenkin tarkkaa työtä, jottei valojen sekamelska muutu häiritseväksi. Esimerkiksi Lahdessa havaittiin jo ennen asennusta, että keskustaan suunnittelut led-jouluvalot olivat liian kirkkaat ympäristöönsä. Vaikka valo on ihmiselle tarpeellista, lisääntyvä keinovalo, suoranainen valosaaste voi häiritä ihmisen ja eläinten terveyttä monella tapaa. Keinovalossa työskentely öisin on esimerkiksi liitetty naisilla kohonneeseen rintasyöpäriskiin. Miten uutta valotekniikkaa voitaisiin käyttää niin, että se ei häiritsisi ihmisen unta ja rytmiä? Muun muassa näitä kysymyksiä tutkii vanhempi tutkija Jari Lyytimäki Suomen ympäristökeskus SYKE:stä. Lyytimäen kanssa Helsingin valoja tarkasteli Silja Raunio.
Kuulutko eliittiin? Oletko asiantuntija, kipuaja, vai leipätyöläinen? Kenties duunari? Entä missä ovat vähäosaiset? Yhteiskuntaluokka on yksi keskeisimmistä tavoista hahmottaa yhteiskuntaa. Luokan voi ymmärtää taloudellisena, kulttuurisena, tai sosiaalisena lokerona. Kenellä Suomessa on taloudellista pääomaa, kenellä kulttuurista? Ihmisiä luokitellaan myös sukupuolen ja etnisyyden perusteella. Miltä näyttää luokka-Suomi vuonna 2016? Vieraina ovat Luokan ääni ja hiljaisuus -kirjan tekijöistä Anu-Hanna Anttila ja Katariina Mäkinen. Toimittajana on Tapio Pajunen.
Heli Laaksonen kertoo Hulimaa-nettisivuillaan ettei hänen elämänsä ole mitään sillisalaattia, vaan muussi-kinuskikastike-nyhtökaura-suklaa-suolakurkku-salmiakki-nuudelisalaattia. Tällä hän tarkoittaa sitä, että hänen leipänsä syntyy monesta purosta. - Kirjailijuuden lisäksi olen myös luova yrittäjä ja siihen liittyy kaikennäköistä toimintaa. Oma riemu tekemiseen on kuitenkin kaiken lähtökohta jotta säilyy se vimma luomiselle. Koko ajan on keksittävä keinoja olla luova ja yritteliäs, toteaa Heli. Ja nyt hän on keksinyt hybridikirjan. Hybridiksi kirjan tekee sen muoto, eli on tarinaa, dialogia ja runoutta sulassa sovussa. Helin uusin teos Sylvia ja Tuija ja laulava patja on myös aluksi kirjoitettu näytelmäksi. Heli Laaksonen vieraili Puheen Päivässä Jarmo Laitanevan vieraana kertomassa elämästään sekä uuden kirjansa hahmoista, Sylviasta ja Tuijasta.
Puheen Päivässä puhuttiin kosmetiikasta ja sen turvallisuudesta. Vieraina olivat Teknokemia Yhdistyksen kosmetiikka-asiantuntija Eeva-Mari Karine ja toimitusjohtaja Sari Karjomaa, joka hoitaa myös kosmetiikan ja pesuaineiden lainsäädäntö asioita. Heidän mukaan keskeisintä kosmetiikan turvallisuuskeskustelussa on jokaiselle tuotteelle tehtävä turvallisuusarvio ennen kuin tuotteen saa saattaa markkinoille. - Kosmetiikka sisältää erilaisia raaka-aineita ja jokaisella raaka-aineella on tietyt kemialliset ominaisuudet. Turvallisuusarviossa otetaan huomioon, miten tuotetta käytetään, miten suurelle määrälle ihminen niille eri ainesosille altistuu ja minkälaisen kuormituksen tuotteen käyttö mahdollisesti aiheuttaa käyttäjälle, toteaa Karine. - 1970-luvulta lähtien kosmetiikan turvallisuuteen on kiinnitetty huomiota. Itse asiassa kosmetiikka on eräänlainen edelläkävijä, sillä se on ensimmäisiä tuoteryhmiä joissa tuotteen kyljessä on ollut kuluttajan nähtävillä täydelliset ainesosaluettelot, kertoo Karjomaa. Toimittajina Jarmo Laitaneva ja Heidi Laaksonen.
Välimerellä vaarallisella merimatkalla Eurooppaan on hukkunut tänä vuonna jo lähes 5000 ihmistä. Pakoon sotaa ja nälkää pyritään yhä huonommilla veneillä, yhä julmempien ihmissalakuljettajien armoilla. Lääkärit ilman rajoja -järjestö on auttanut Välimerellä tämän vuoden aikana lähes 20 000 ihmistä. Lääkinnällisen avun lisäksi monella on tarve puhua siitä, mitä matkalla on koettu. “Mieleeni jäi erityisesti pelastettu 16-vuotias poika, joka oli matkannut Bangladeshista Libyaan, mistä hänelle oli luvattu töitä. Siellä hänet kuitenkin kidnapattiin ja häntä kidutettiin. Hän tiesi, että jos jäisi sinne, hän kuolisi varmasti”, kertoo Lääkärit ilman rajoja -järjestön tiedottaja, Alexander Uggla. Hän seurasi humanitaarista työtä ja pelastusoperaatioita Välimerellä kolme viikkoa. Miten ihmisiä autetaan pelastusaluksilla? Millaisia tarinoita ihmiset jakavat? Alexander Ugglan tapasi Silja Raunio.
Helsingissä Haartmannin tai Malmin sairaalan päivystykseen menevä voi saada tukea vapaaehtoistyöntekijältä odottaessaan pääsyä hoitajan tai lääkärin vastaanotolle. Odottaminen ei ehkä tunnu niin pitkältä ja olo paranee, kun voi jutella jonkun kanssa. Tai vapaaehtoisen kanssa voi vain istuskella, jos puhuminen ei huvita. Malmin sairaalan päivystyksessä on ollut vapaaehtoisia jo vuoden verran. Kokemukset olivat niin hyviä, että toiminta päätettiin aloittaa myös Haartmannin sairaalassa Meilahdessa marraskuun alussa, kertoo vapaaaehtoistyön koordinaattori Eliisa Iivanainen Helsingin kaupungin terveys- ja päihdepalveluista. Yksi vapaaehtoisista on Sinikka Hakanen, joka pääsi eläkkeellä toteuttamaan nuoruuden ammattitoiveitaan.
Romaniväestön syrjintää halutaan vähentää erilaisilla hankkeilla ja tiedotuksella, mutta edelleen, lainsäädännöstä huolimatta, romanit kohtaavat syrjintää työmarkkinoilla. Suomen tilanne on silti parempi kuin monessa muussa Euroopan maassa, joiden tilanteesta kertoo uusi EU-raportti. Vastikään Helsingissä järjestettiin ensimmäinen romaniväestölle suunnattu valtakunnallinen koulutus- ja työllisyystapahtuma. - Suomen romanit eivät ehkä ole kirjaviisaita tai heillä ei ole koulutuksen tuomaa osaamista, mutta he ovat ahkeria, nopean hoksaamiskyvyn ja tunneälyn omaavia ihmisiä. Vetoankin työnantajiin - antakaa heille mahdollisuus. Hyödyntäkää tämä uinuva potentiaali, toivoo työllistymishanke Nevo tijan projektipäällikkö Mertsi Ärling. Hän oli Puheen Päivässä Silja Raunion ja Jarmo Laitanevan vieraana.
- Keskusteluun keinoälyn mahdollisuuksista tarvitaan enemmän ihmisiä, eri aloilta. Meidän pitäisi myös rakentaa esimerkiksi keinoälystrategia, sanoo Iris AI -firman perustaja, start up -yrittäjä Maria Ritola. Keinoäly onkin monella tapaa mullistavaa - Ritolasta lähes kuin sähkö aikoinaan. Peloistakin on hyvä puhua. Tulevaisuudessa nyt kehitetty, keinoälyllä toimiva Iris voisi esimerkiksi itse tehdä tutkimuksia. Maria Ritolalle soitti Silja Raunio.
- Algoritmit ovat yhteiskuntamme näkymättömiä rakennuspalikoita, näin kiteyttää europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari (sd). Jaakonsaari perää tekoälyn käytölle avoimuutta ja yhteisiä pelisääntöjä Euroopan tasolla. Hänen alullepanemansa pilottihanke pyrkii nyt siihen, että tekoälyä ja sen algoritmeja ohjelmoitaisiin avoimemmin. Eri EU-maissa ollaan digitalisaatiossa eri vaiheissa, mutta eettiset kysymykset ovat ajankohtaisia. Jaakonsaaren tapasi Silja Raunio.
Yle uutisoi perjantaina 25.11. pääministeri Juha Sipilän sukulaisten omistaman Katera Steelin ja valtionyhtiö Terrafamen kytköksistä. Samassa yhteydessä nousi esille pääministerin mahdollinen jääviys Terrafamen rahoituspäätöksiä tehtäessä. Vilppiä ei asiassa ole todettu, ja tällä hetkellä odotetaan oikeusasiamiehen kannanottoa aiheeseen. Viime yönä Suomen Kuvalehti julkaisi artikkelin, jossa se epäili pääministeri Juha Sipilän yrittäneen vaikuttaa Yleisradion uutisointiin aiheesta. Suomen Kuvalehden väite oli, että Yleisradio olisi vähentänyt Sipilään kohdistuvan aiheen käsittelyä pääministerin tuohtumuksen johdosta. Tietonsa SK on saanut kolmelta nimettömältä Ylen työntekijältä. Yleisradion uutis- ja ajankohtaistoiminnan vastaava päätoimittaja Atte Jääskeläinen kiisti SK:n väitteet pääministerin viestien vaikutuksista. Tuo kirjoitus löytyy Yle Uutisten sivuilta. Politiikan tutkija Erkka Railo kommentoi tuoreeltaan kohua Puheen Päivässä. - Se on enemmän sääntö kuin poikkeus, että pääministerit ja presidentit ovat olleet tyytymättömiä Yleisradion sekä median toimintaan yleensäkin, kertoo Railo. Hänen mukaansa pääministeri on ollut liian herkkähipiäinen. - Pääministeri ylireagoi. Mielestäni kohu kääntyi nyt pääministeriä itseään vastaan. Kohu ei ole Sipilän edun mukainen, toteaa Railo. Jarmo Laitaneva haastattelee.
Seksi kiinnostaa, myös nuoria. Mutta miten ja missä seksistä ja seksuaalisuudesta pitäisi nuorille puhua? Väestöliiton nettisivujen kautta ammattilaisia lähestyvät avoimet ja uteliaat nuoret. Heidän suhtautumistapansa seksiin poikkeaa vanhemman sukupolven pidättyvyydestä. Seksuaalineuvoja Sari Hälinen kertoo, että vaikka nuoret tuntuvat tietävän paljon asioista, esimerkiksi tunteiden käsittelyyn ja parisuhteeseen liittyvät asiat ovat monilla hakusessa. Puheen Päivässä Sari Hälisen lisäksi äänessä ovat 5-luokkalaiset pojat, jotka ovat juuri käsitelleet koulussa murrosikää ja lisääntymistä. Toimittajana on Jarmo Laitaneva.
Kirjailija Kaisa Haatanen oppi lukemaan 4-vuotiaana. Ensimmäisen dekkarin, Mika Waltarin Komisario Palmun erehdyksen, Haatanen luki 8-vuotiaana. Dekkarien jälkeen löytyi maaginen realismi, erityisesti 'Sadan vuoden yksinäisyys' jätti nuoreen lukijaan pysyvän jäljen. Aikuisena lukemistaan kirjoista Haatanen nostaa esille brittiläisen A. S. Byattin 'Lasten kirjan', joka on hänen viimeisin wow-lukuelämyksensä. Oman kirjallisen tyylinsä Haatanen määrittelee kalkkunakirjallisuudeksi: asenne, huomiot ja huumori on keski-ikäisen naisen näkökulmasta koettua. Kaisa Haatasta lukuhaaste2016 -kampanjan tiimoilta haastattelee Jarmo Laitaneva.
Yhä useampi meistä yrittää kaikin mahdollisin keinoin äärimmäiseen tulokseen kaikessa, niin työelämässä kuin vapaa-ajallaan. Miksi kohtuus ei riitä? Tätä on pohtinut kasvatustieteiden professori Juha T. Hakala uutuusteoksessaan Kohtuuden kirja - näkökulmia ääriyhteiskuntaan. - Yksi selitys löytyy työelämästä, joka on aika lailla tavoitteilla ja vaatimuksilla ladattua. Harva pystyy irrottautumaan työelämän vaatimuksista siirryttyään vapaalle eli tavoitteinen elämänmalli jää päälle ja sävyttää koko valveillaoloaikaamme, toteaa Hakala. Kasvatustietelijä, filosofi Juha Hakala ei näe nykykehitykselle loppua. Yhä useampi meistä on jo poikennut keskitien valtavirrasta. - Tuhansia vuosia sitten pelkästään elämästä selviäminen oli extreme-kokemus vailla vertaa. Tänä päivänä erityisesti länsimaisessa kulttuurissa elämämme on hyvin tasapaksua ja sen takia yhä useampi hakee äärikokemuksia keinotekoisesti, kertoo Hakala. Juha T. Hakala oli Puheen Päivässä Anni Saastamoisen haastateltavana.
Vastikään tutkijat Johanna Kantola ja Jemima Repo kirjoittivat artikkelissa politiikasta.fi -sivustolla siitä, kuinka sukupuoli vaikutti USA:n presidentinvaaleissa, ja kuinka politiikon normi on edelleen valkoinen mies. - Miehet ovat poliitikkoja, naiset ovat naispoliitikkoja ja maahanmuuttajat ovat maahanmuuttajapoliitikkoja. Toisin sanoen valkoiset miehet muodostavat yhä poliitikon normin ja naisia arvostetaan heidän oletetun naisroolinsa kautta. Puheen Päivän Silja Raunio soitti akatemiatutkija Johanna Kantolalle, ja kysyi miksi näin on.
Yhdysvaltain presidentinvaalien tulos ja kampanjointi nostattivat vilkasta keskustelua sukupuolen merkityksestä politiikassa. Myös meillä politiikan lasikatoista vasta osa on rikottu - työ jatkuu edelleen. Europarlamentaarikot, keskustalainen Euroopan parlamentin varapuhemies Anneli Jäätteenmäki ja Miapetra Kumpula-Natri S&D -ryhmästä ovat urallaan nähneet, kuinka naisten eteenpäin meno on ollut kovan työn takana. Työtä on vielä tehtäväksi niin meillä kuin Brysselinkin vallan käytävillä. Esimerkiksi kiintiöt kuntapäätöksentekoon olivat aikanaan kovan taistelun tulos. - Kiintiöistä tuli sellaistakin palautetta, ettei niitä voi tulla, koska kunnassa ei ole tarpeeksi naisia, Jäätteenmäki kertoo. Hänet muistetaan myös Suomen ensimmäisenä pääministerin virkaan valittuna naisena. Kumpula-Natri muistuttaa, että sukupuolten väliset palkkaerot ovat meilläkin tosiasia, jota ei voi eikä pidä sivuuttaa. - Joskus kuulee sanottavan, että “tämä asia on jo hoidossa”, mutta edelleen löytyy aloja, joissa palkkaero samasta työstä voi olla jopa 11 prosenttia. Entä miten naisista politiikassa kirjoittaa media, ja miten sukupuoli vaikutti Yhdysvaltain presidentinvaalien tulokseen? Anneli Jäätteenmäkeä (kesk.) ja Miapetra Kumpula-Natria (sd.) haastattelee Silja Raunio.
Maria Ohisalo on tutkinut suomalaista köyhyyttä. Ohisalon oma lapsuudenperhe oli duunareita. Äiti on terveydenhoitaja, joten sosiaalipolitiikasta puhuttiin jo kotona. Maria Ohisalo sanoo samaa, kun moni muukin köyhyystutkija: jos huono-osaisuuteen puututaan hyvissä ajoin, säästetään rahaa ja ihmishenkiä. Jos järjestelmä taas rakennetaan niin, että rahat käytetään jo valmiiksi hyvin voivien auttamiseen, se on poissa oikeasti huono-osaisilta. Ruoka-apua ja pitkäaikaisasunnottomuutta tutkinut Maria Ohisalo oli Puheen Päivässä Jarmo Laitanevan vieraana.
Miten lapset ja nuoret kokevat köyhyyden? Köyhyysviikon tavoitteena on kuroa umpeen empatiakuilua. Tuloerot ovat kasvaneet tällä vuosikymmenellä, ja sosioekonomiset erot Helsingin asuinalueiden välillä ovat lisääntyneet. Huono-osaisten elämäntilanne ei kosketa millään tavalla suurta joukkoa kaupunkilaisia. Siksipä Kirkko Helsingissä haastaa itsekutakin pohtimaan köyhyyttä ja osattamuudesta. Heidi Laaksonen kävi tapaamassa 11-14-vuotiaita teatteriharrastajia Vuotalossa, jossa on pohdittu köyhyyttä ja eriarvioisuutta teatterin keinoin koko syksy. Mitä nuoret miettivät ja miten he kokevat köyhyyden? Joutuuko teini sivuun porukasta, jos ei ole oikeanlaista kännykkää tai merkkivaatteita? Entä, miksi leipäjonossa jaetaan suklaadonitseja, eikä oikeaa ruokaa? Joutuuko oikeasti köyhä kerjäämään? Teatteri-ilmaisun opettaja Sofia Koski Teatteri ILMI O:sta ja nuoret Aino, Emine, Oscar, Olli, Pyry, Pinja ja Venla ovat äänessä. Nuorten ajatukset ovat luettavissa myös Teatteri ILMI O:n sekä diakoniaa.net -sivuilla.
Älykäs liikkuminen on paljon muutakin kuin robotti- tai sähköauto. Älykästä liikkumista ovat tulevaisuudessa myös kävely ja pyöräily. Suunnitteilla on myös kokonainen liikennejärjestelelmä, jonka tavoitteena on se, että matkustaja saisi tarvitsemansa palvelut helposti ovelta ovelle yhdellä maksulla tai lipulla. Miltä kuulostaisi bussi tai raitiovaunu, josta saisi työ- tai kotimatkalla ostaa myös lähileipomon lämpimiä leipiä? Tulevaisuudessa hyvinkin mahdollista, toteaa futuristi, Helsinki yliopiston dosentti Arto O. Salonen. Arto O. Salonen oli Puheen Päivässä puhumassa älykkäästä liikkumisesta Jarmo Laitanevan vieraana.
Eläkeikää lähestyvän työsuhteen päättäminen yt-neuvotteluissa, etniseltä taustaltaan erilaisen jättäminen ulos työelämästä, työhön pystyvän kehitysvammaisen työttömyys. Työelämän syrjinnällä on monia erilaisia muotoja, jotka lisäävät paitsi inhimillistä kärsimystä myös koko yhteiskunnan pahoinvointia ja taloudellista taakkaa. Suomen palkansaajajärjestöt kampanjoivat tällä viikolla työelämän yhdenvertaisuuden puolesta ja mm. työnantajan velvollisuudesta edistää yhdenvertaisuutta työpaikoilla. Puheen Päivässä työelämän syrjinnästä ja siitä, mitä asialle voidaan ja aiotaan tehdä oli puhumassa lakimies Anu-Tuija Lehto SAK:sta. Toimittajina Silja Raunio ja Jarmo Laitaneva.
Lauantaina 3. joulukuuta Suomessa vietetään kansainvälistä vapaaehtoisten päivää. Yhteisöt, vapaaehtois- ja vertaistoiminnan aktiivit ympäri Suomea on kutsuttu osallistumaan vapaaehtoistyöstä käytävään keskusteluun, juhlistamaan vapaaehtoisuutta ja järjestämään tapahtumia. Suomessa tehdään enemmän vapaaehtoistyötä kuin useimmissa muissa maissa. Vapaaehtoisten päivän kampanjan toteuttaa tänä vuonna muun muassa Kansalaisareena ry verkostoineen. Päivän teema on "Kun tukea tarvitaan, on vapaaehtoinen lähellä". Yksi vapaaehtoisten päivän kasvoista on somevaari Aku Eronen, joka on tehnyt monenlaista vapaaaehtoistyötä. Hän on muun muassa käynyt kertomassa satuja päiväkotilapsille sheikiksi pukeutuneena. Toimittajana on Salme Unkuri.
Ville Hänninen Puheen Päivän kirjailijavieraana. Sarjakuviin, kirjankansiin ja televisioon erikoistunut toimittaja ja tietokirjailija, on kirjoittanut useita teoksia, liittyen erityisesti sarjakuviin ja kirjallisuuden historiaan. Parhaillaan Hänninen työstää kirjaa suomalaisista kirjankansista. Mies lukee paljon työkseen, joten millainen kirja aiheuttaa vielä wow-elämyksiä Ville Hänniselle? Jarmo Laitaneva haastattelee.
Suomalaiset ovat maailman kovinta kahvinjuontikansaa. Tällä kulutuksella on myös hintansa. Luonnonvarakeskuksen raportin mukaan kahvin kulutuksesta aiheutuva ilmastovaikutus nousee samaan suuruusluokkaan naudanlihan kanssa. - Kahvi on kasviperäinen juoma, joten varsinaisesti sen hiilijalanjälki ei ole niin järjettömän iso. Mutta kun huomioidaan suomalaisten juoma määrä ja kahvin valmistaminen kahvinkeittimellä, kohoaa kahvi yllättävän merkittäväksi osaksi ruokavalion ilmastovaikutuksia, toteaa kahvihävikkiin perehtynyt kuluttaja-aktiivi Mari Koistinen. Hän oli Puheen Päivässä Jarmo Laitanevan vieraana.
