Puheen Iltapäivä
About
Available on
Community
299 episodes
UMK17-ennakkoäänet paljastettiin torstaina. Ennakkoäänissä erottuu selvästi kolmen kärki, mutta komeimman potin kerännyt esitys on ihan omassa sarjassaan. Emman Circle of Light sai ennakkoäänistä lähes kolmanneksen, 30,4 prosenttia. Toisiksi suurimman osuuden ennakkoäänistä kahmaisi My First Band kappaleella Paradise, joka oli esikatseluraadin suosikki. Kolmanneksi kisassa ennakkoäänistä sijoittui Zühlken Perfect Villain. Mutta ennakkoäänestys on vasta alkua Suomen euroviisuehdokkaan valinnalle. Varsinainen kamppailu käydään lauantai-illan finaalissa, jolloin on suoran yleisöäänestyksen ja kansainvälisten raatien pisteidenannon aika. Tiina Lundberg piipahti seuraamassa UMK:n harjoituksia ja nappasi hihasta kiinni Zühlkeä, My First Bandin kundeja ja lopuksi kävi läpi koko biisikattauksen Mikko Silvennoisen kanssa.
Yle Puhe uudistuu ja uutena äänenä kanavalla kuullaan Jussi Heikelää. Mitä kaikkea Jussi on tehnyt ennen ja mitä tuleva ohjelma pitää sisällään. Jussi Heikelää haastatteli Matti Ylönen.
Kotikatu on Ylen pitkäaikaisin draamasarja. Se oli 17 vuotta osa suomalaisten arkea. Sarjan ensimmäinen tuotantokausi on katsottavissa nyt Areenasta. Yksi sarjan tähdistä, Inka Kallén aloitti roolinsa Mäkimaiden koulua käyvänä Mirja-tyttärenä 13-vuotiaana. Se oli hänelle unelmien täyttymys. - Kuvauksissa oli hyvä olla - Kotikatu-äidistäni eli Lena Meriläisestä tuli minulle vara-äiti. Ja Ylen autokuski, joka haki minut koulusta kuvauksiin huolehti aina, että minulla oli tarpeeksi eväitä mukana - jos ei ollut, kuvauksiin mentiin kaupan kautta, kertoo Inka. Kallén siirtyi näyttelemään Mirjaa myös TV2:n sarjaan Uusi päivä. Sen jälkeen hän on näytellyt myös lukuisissa elokuvissa. Seuraava rooli hänellä on rouva pääministerinä Ylellä alkavassa 12-osaisessa Presidentti-sarjassa. - Kotikadun aikana opin kaiken kameratyöstä. Niistä opeista nautin myös tänä päivänä ja siksi minulle on tosi luonnollista olla kameran edessä. Kotikadun vuodet vahvistivat myös luottamusta itseeni niin ihmisenä kuin näyttelijänäkin, toteaa Inka. Inka Kallén oli Puheen Iltapäivässä Suvi Puukankaan haastateltavana.
Uuden Musiikin Kilpailun -finaali nähdään lauantaina Yle TV2:lla klo 21 alkaen, mutta paljon muutakin on tarjolla - on etkoja ja jatkoja. Yle.fi/umk-sivulta löytyy lisää tästä kaikesta. Puheen Iltapäivä on myös UMK-hengessä mukana. Tiina Lundberg on Espoon Metro Areenalla etsimässä glamouria ja tarinoita shown taustalta. Tällä kertaa haastatteluun tarttuivat koreografin assistentti Sara Hirn, pukusuunnittelija Jouni Mervas sekä artistit Anni Saikku ja Knucklebone Oscar.
Lauantaina 28.1. Espoon Metro Areena jytisee kun Uuden Musiikin Kilpailussa valitaan Suomen euroviisuedustaja. Tänä vuonna UMK on yksi iso show! Mukana on 10 kilpailijaa ja maan parhaiden tekijöiden tuottama bileshow. - Luvassa on iloitteleva karnevaali - hyvän mielen show, lupaa UMK.n showtuottaja Elias Koskimies. Puheen Iltapäivän Tiina Lundberg tapasi hänet sekä artistit Alvan ja Emman jäähallin käytävillä kun UMK:n porukka oli valmistautumassa ensimmäisiin kameraharjoituksiin.
Is This Really Me on folkkia soittava yhtye, jonka musiikki ammentaa mm. 60-70-luvun folkista, kirjallisuudesta sekä saksalaisen ohjaaja Werner Herzogin elokuvista. Yhtyeen nimikin juontaa juurensa Herzogin vuonna 1977 ilmestyneeseen, hyvin hämmentävään Stroszek elokuvaan. - Elokuvan loppukohtauksessa päähenkilö jää pyörimään hiihtohissiin, jonka takana on pieni kyltti jossa lukee Is This Really Me. Se kiinnitti huomioni, ja ajattelin että jos tämän nimistä punk-bändiä ei vielä ole niin folk-bändi voisi olla, kertoo yhtyeen solisti Panu Artemjeff. Bändin ensimmäinen pitkäsoitto on nimeltään The Iron Door, jossa on psykoanalyyttinen pohjavire. Se on eräänlainen kurkistus ihmismielen labyrinttiin. - Levy on esteettistä dialogia koko bändin kanssa. Levyn lähes jokaisen kappaleen pohjalla on livesoitto jolloin kaikkien soittajien läsnäolo kuuluu. Is This Really Me -yhtyeen Panu Artemjeff ja Mikko Hynninen olivat Puheen Iltapäivässä Matti Ylösen vieraina.
Kukkaron kuningatar on tuore kirja, joka esittelee talouden treeniohjelman, jonka avulla raha-asiat pannaan järjestykseen. Kirjan on kirjoittanut personal financial trainer Jenni Selosmaa. - Ihmiset ovat oppineet käyttämään personal traineria tukena omassa fyysisessä hyvinvoinnissaan, niin miksei samanlaista valmennusta voisi ottaa vastaan myös raha-asioissa. Sen ajatuksen ympärille rakensin ammattinimikkeeni personal financial trainer, kertoo Selosmaa. - Useimmiten kun ihminen hakee apuani on heille jo kertynyt paljon laskuja tai lainoja, joiden maksamisessa haparoidaan. Myös iso elämänmuutos kuten avioero tai puolison kuolema ovat tilanteita jolloin autan ihmisiä järjestelemään omaisuutensa niin, että se turvaisi loppuelämää mahdollisimman hyvin, toteaa Selosmaa. Jenni Selosmaa oli Puheen Iltapäivässä Tiina Lundbergin vieraana.
Ylen uusi tv-sarja Menneisyyden metsästäjät -sarjassa metallinpaljastimia apunaan käyttävät digiajan tutkimusmatkailijat vievät katsojat syvälle Suomen historiaan. Pohdon saari, Hauho ja Ahvenanmaan pellot paljastavat mielenkiintoisia löytöjä Suomen historiasta rautakaudelta keskiajalle. Siitä mihin fakta loppuu, alkaa fiktio ja sitä fiktiota sarjan löytöjen ympärille ovat luoneet neljä suomalaiskirjailijaa. Yksi heistä on Veera Tyhtilä. - Kirjoitusprosessi antoi mahdollisuuden seikkailuun varsinkin kun minulla on tällainen jalkautuva kirjoitusmetodi. Menneisyys kiehtoo minua myös aiheena, sillä se auttaa ymmärtämään nykyhetkeä, toteaa Tyhtilä. - Jalkautuva kirjoitusmetodini on vienyt minut huumeluoliin, oikeustaloihin, vankiloihin, lelukauppaan ja toimistoon. Myös ulkomaille kuten Kreikkaan purjehtimaan ja Iraniin, joka oli maailmankuvallisesti hyvin käänteentekevä matka, kertoo Veera. Veera Tyhtilä oli Puheen Iltapäivässä Matti Ylösen vieraana.
Lasse on syrjäisen kylän eläköityvä poliisi. Taposta tuomittu Jaakko vapautuu vankilasta ja on ajautumassa törmäyskurssille Lassen pojan Erkin kanssa. Tämä välienselvittely käydään Lapin erämaassa. Tämä on alkuasetelma uudelle kotimaiselle Armoton maa -elokuvalle. Elokuva on lyhytelokuvillaan mainetta niittäneen Jussi Hiltusen ensimmäinen pitkä elokuva ohjaajana ja käsikirjoittajana. Elokuvan idea sai alkunsa yhteiskuntakritiikistä, joka kohdistui poliisien vähentämiselle pohjoisessa, kertoo Hiltunen. Hänen suvustaan löytyy myös poliiseja monessa polvessa. - Poliisia minusta ei tullut, mutta olen aina pitänyt poliiseja ammattikuntana erittäin mielenkiintoisena ryhmänä elokuvan henkilöhahmoiksi, kertoo Hiltunen. Elokuvassa Erkki Syväjärveä näyttelee Mikko Neuvonen. - Valmistauduin rooliin seisomalla hiljaa metsässä haulikko tai jousipyssy kädessä sanomatta tai tekemättä mitään. Halusin näin tehdä Erkki Syväjärvestä täysin uuden hahmon, enkä vain lainata hänelle henkilökohtaista olemustani tai persoonaani, kertoo Mikko. Hänen mukaan Armoton maa -elokuvalla on avaimet kansainväliseen menestykseen, sillä se ammentaa samasta pohjoisen teemasta millä menestystä ovat niittäneet televisiosarjat kuten Game of Thrones ja Vikings. - Kylmä ja karu pohjoinen on nyt cool. Men of the North kiinnostaa, naurahtaa Neuvonen. Jussi Hiltunen ja Mikko Neuvonen olivat Puheen Iltapäivässä Matti Ylösen vieraina.
Tiesitkö, että me suomalaiset syömme eurooppalaisista vähiten yhdessä? Suomi 100 -juhlavuoden yksi kampanja on Syödään yhdessä, joka pyrkii muistuttamaan yhdessäsyömisen ja kyläilyn merkityksestä - syöminen ja yhteisöllisyys tekee hyvää terveydelle, mielelle ja elämänlaadulle. Suurin osa suomalaisista toivoisikin lisää yhdessä syömisen mahdollisuuksia. Yksi mahdollisuus lapsiperheille tarjotaan lauantaina 21.1 kun Perheet safkaa - lapsiystävällinen ravintolatapahtuma valtaa helsinkiläisravintoloita. Nämä ravintolat eivät ole niitä, joihin ihan ensimmäisenä lapsikatraansa veisi - kyseessä on aavistuksen verran hienommat paikat, joissa voi nyt käydä vaikka harjoittelemassa "hienosti syömistä". Perheet safkaa on Petra Gergov-Koskelon ja Minna Koskelon kehittämä konsepti, joka sai alkunsa, kun kaksi hyvää ruokaa rakastavaa äitiä turhautui siihen, että sekä itsellä että monilla tuttavaperheillä oli korkea kynnys lähteä lasten kanssa ravintolaan syömään. Lisäksi monissa paikoissa tarjotaan lapsille sama iänikuinen menu nakeilla ja ranskalaisilla. Lisäksi monista lapsiperheellisistä tuntuu, että Suomi lapsivihamielinen maa, jossa lapsi saa näkyä muttei kuulua - ja viereisistä pöydistä kuuluu tuhahduksia ja näkyy silmien pyörittelyä kun lapsiperhe istuutuu paikalleen. Millainen on perheystävällinen ravintola? Millaista käytöstä lapsilta pitäisi vaatia? Entä osaavatko suomalaislapset käyttäytyä ravintolassa? Muun muassa näitä kysymyksiä perataan kahden äidin - keittokirjailija ja bloggaaja Hanna Gullichsenin ja Ravintola Murun ravintolapäällikkö Saara Alanderin kanssa. - Lapset osaavat käyttäytyä, jos heille kerrotaan miten pitää käyttäytyä, ravintolaan kuuluu ääniä ja elämää - normaalit käyttäytymissäännöt huomioiden, toteaa Saara Alander. - Vastuu on aina vanhemmilla, ja kyllä itse haastan itseäni kun tämän lauman kanssa menen ravintolaan, nauraa puolestaan kolmen lapsen äiti Hanna Gullichsen.
Matkamessut avautuvat suurelle yleisölle huomenna perjantaina Helsingin messukeskuksessa. Matkamessuilla on esillä unelmien matkoja niin kotimaan kamaralla kuin kauempanakin. Unelmien ja päivänpaisteen lisäksi matkalla voi kohdata myös vastoinkäymisiä - matkailija voi sairastua, hävittää passinsa tai joutua ongelmiin viranomaisten kanssa. Nämä ovat tyypillisiä matkailijan kohtaamia ongelmia, kertoo Ulkoministeriön kriisi- ja avustustiimin vetäjä Flora Kuparinen ja muistuttaa matkailijaa neljästä M:stä ennen matkaa - tarkista nämä: matkustustiedote, matkavakuutus, matkustusasiakirjat ja matkustusilmoitus. Käsienpesu ja matkavakuutus yhdessä terveen järjen kanssa suojaavat parheiten reissussa olijaa, toteavat puolestaan THL:n infektiolääkäri Kati Kainulainen ja terveydenhoitaja Eeva Pekkanen. Tiina Lundberg tapasi naiset messuhulinassa ja kysyi aluksi millaisia ohjeita matkailijalle juuri tällä hetkellä annetaan - Flora Kuparinen aloittaa:
Yleisradion Kirjojen Suomi -suurhanke juhlii 100-vuotiasta Suomea koko juhlavuoden ajan uusilla kirjallisuusohjelmilla, verkkokirjoilla sekä runsaalla kirjallisuussisällöllä netissä. Myös verkkolukupiirit ovat osa Kirjojen Suomi hanketta. Ensimmäisen lukupiirin vetävät näyttelijä ja käsikirjoittaja Sanna Stellan ja toimittaja Kaisa Alenius. Lukupiirin kirjana on Tytti Parraksen Jojo vuodelta 1968. - Halusin valita kirjan joka on naisen kirjoittama ja joka sijoittuu menneeseen aikaan. Minusta on tullut niin vanha, että minua kiinnostaa tietää millaista oli ennen, Sanna Stellan perustelee kirjavalintaa. - Jojo aiheutti ilmestyessään valtavan kohun nimenomaan naisen seksuaalisuuden kuvaamisen ja itsemääräämisoikeuden takia. Se aiheutti suorastaan moraalipaniikin, jonka seurauksena mm. teoksen kirjoittanut kirjailija sai Tampereella laukusta päähän. Onkin mielenkiintoista nähdä minkälaisen vastaanoton kirja saa nykylukijassa, toteaa Kaisa Alenius. - Lukupiirissä toisiin ihmisiin tutustuu nopeammin, koska kirjan kautta päästään käsiksi isoihin teemoihin. Koska lukukokemus on aina henkilökohtainen, siksi myös kirjoista puhuttaessa tulee antaneeksi itsestään paljon, kertoo Stellan lukupiirin vaikutuksista. - Kirjallisuuden voima on siinä, että se lisää jokaisen henkilökohtaista näkemystä maailmasta ja elämästä. Se lisää myös empatiakykyä, ja sitä kautta voi ratkaista elämänkysymyksiä tai ainakin pohtia niitä, toteaa Alenius. Sanna Stellan ja Kaisa Alenius olivat Puheen Iltapäivässä Suvi Puukankaan vieraina.
Lasse Nousiainen on suomalainen käsikirjoittaja ja komediantekijä. Hän on tehnyt huumoriohjelmia radioon sekä kirjoittanut sketsejä ja viihdettä televisioon. Nyt mieheltä on ilmestynyt esikoisromaani Konttaava koomikko. Teoksessa kolmekymppinen koomikko jälleensyntyy avuttoman vauvan kehoon, aikuisen tietoisuudella. Tämä antaa perhe-elämän tarkastelulle uuden kulman. - Mulla on itsellä kaksi lasta ja olen ollut heidän vuoksi hoitovapaalla - koti-isänä. Koska minulla oli myös jonkin verran kokemusta viihdebisneksestä, päätin kirjoittaa kirjan jossa yhdistyy nämä kaksi asiaa, kertoo Nousiainen. - Lähdin kirjoittamaan vakavaa tekstiä, mutta väkisinkin sinne tuli niitä hauskoja juttuja kun kertoo tarinaa koomikosta joka on vauvan kehossa ja millaisiin tilanteisiin tällainen henkilö voi joutua, kertoo Lasse. Hän kirjoitti kirjansa Moskovassa ja viimeisteli sen Brasiliassa. Puheen Iltapäivässä Lasse Nousiainen kertoikin elämästään näissä paikoissa sekä esikoiskirjansa syntyprosessista. Suvi Puukangas haastattelee.
100-vuotiasta Suomea juhlitaan myös kirjoilla. Ylellä on käynnissä 101 kirjaa -hankkeensa ja kirja-ala puhaltaa yhteen hiileen Kirja Suomi 2017 kokonaisuuden muodossa. Tämän hankkeen päätapahtuma on Baba Lybeck, kirja vieköön kirjallisuusillat, joita järjestetään kuusi kertaa tämän vuoden aikana. Baba on iltojen oiva emäntä, sillä hän rakastaa kirjoja ihan hulluuteen saakka. - Pahin kirjahulluus näkyy kotona, sillä minulla on vaikeuksia luopua kirjoista vaikka en niitä enää lukisikaan. Pidän myös kirjoista esineenä, kertoo Baba. Lybeck toivoo kirjallisuusiltojen olevan monimuotoisia. Vieraina tulee olemaan vahvoja naisia kuten presidentti Tarja Halonen, Tellervo Koivisto sekä Lenita Airisto. Mukana on myös miehiä, ensimmäisessä illassa mukana mm. Jörn Donner. - Toivon, että illat herättävät uusia ajatuksia takaraivoon niin minulle kuin myös yleisöllekin. Baba Lybeck oli Puheen Iltapäivässä Matti Ylösen vieraana.
Yksi maamme historian sykähdyttävimmistä luonnonsuojelun menestystarinoista on nyt dokumentoitu tarkasti. Merikotkien puolesta – WWF:n merikotkatyöryhmän vuosikymmenten taival -raportti julkaistiin viimeviikonloppuna. Julkaisussa kerrotaan yksityiskohtaisesti, kuinka merikotka onnistuttiin pelastamaan sukupuuton partaalta. Tarinassa on elokuvan aineksia - asialleen omistautunut lintumies ja hänen tarinansa. Toisen juonen haaran voisi utoda puolestaan ulkosaariston syrjäisimmissä ja luoksepääsemättömimmissä ikimetsissä elävä yksinäinen merikotka. Miten tarinat kohtaavat? no jätetään se elokuvan tekijöiden huoleksi ja lähdetään etsimään faktoja. Tiina Lundberg tapasi WWF Suomen suojelujohtaja Jari Luukkosen sekä ohjelmapäällikkö Petteri Tolvasen ja kysyi kuka voisi olla pääosan esittäjä tässä merikotkan tarinassa?
Hellä Hermanni ja Kylmät väreet julkaisi esikoislevynsä marraskuussa ja alkavan keikkakeväään kynnyksellä Matti Ylösen vieraaksi saatiin bändin säveltäjä, sanoittaja ja kitaristi Jani Hermansson, bändin rumpali Henrik Vitikka sekä perkussionisti Petri Sämpi
Albert Edelfelt oli yksi merkittävimmistä suomalaisista taidemaalareista ja taide-elämän vaikuttajista. Kirjailija Venla Hiidensalo on kirjoittanut tästä maamme merkittävimmästä taiteilijasta romaanin nimeltään Sinun tähtesi. Teoksessa Albert Edelfelt näyttäytyy tavallisena miehenä, joka tuskailee tylsien tilaustöiden, riittämättömyyden, intohimottoman avioliiton ja perheen elättämisen kanssa. - Tätä kirjaa tehdessä tulimme Edelfeltin kanssa niin tutuiksi, että hän on minulle nykyään Allu, naurahtaa Venla. - Kun kirjoittaa kirjan, aiheeseen täytyy olla intensiivinen suhde. Minulla on ollut Alluun suhde koko elämäni ajan, sillä suvussamme liikkuu tarina jonka mukaan hän olisi yksi esi-isistämme. Edelfeltin tarina on siis kiinnostanut minua aina, kertoo Hiidensalo. Venla kertoo ottaneensa vapauksia tarinan suhteen, sillä kirja on romaani joka on lähtökohtaisesti fiktiota. - Romaanin erityislaatu on siinä, että fiktion kautta voi joskus päästä paljon lähemmäs totuutta kuin minkään muun formaatin kautta. Siitä mihin kirjoitettu historia loppuu, siitä alkaa tarina, kertoo Venla. Kirjailija Venla Hiidensalo oli Puheen Iltapäivässä Suvi Puukankaan vieraana.
Leena Ståhlberg ja Marjaana Herlevi ovat opinto-ohjaajia ja motivaatiovalmentajia. Naiset ovat olleet itse monta kertaa taitekohdassa tai tienristeyksessä omalla työurallaan. He ovat uskaltaneet unelmoida isosti ja muuttaneet elämäänsä. Nyt he ovat kirjoittaneet muille pohdintoja tekeville apupaketin nimeltä Omannäköinen elämä. - Kirjamme tärkein viesti on, että uskalla tavoitella omannäköisiä ja omalta tuntuvia unelmia, toteavat Marjaana ja Leena. - Kun lähtee tekemään muutosta, kannattaa miettiä aluksi mikä omassa elämässä toimii ja vasta sitten katsoa mikä ei toimi, mitä kaipaisi lisää ja mistä voisi luopua, neuvoo Marjaana. - Unelmat tuottavat hyvää oloa ja mieltä sekä leppoisuutta. Kun on rentoutunut, silloin syntyvät ne parhaimmat ajatukset. Unelmointi siis kannattaa, sillä sen kautta voi löytää konkreettisia tavoitteita elämäänsä, sanoo Leena. Naiset olivat Puheen Iltapäivässä Tiina Lundbergin vieraina antamassa vinkkejä kuinka elää omannäköistä elämää.
Kunnianhimo, uudistus, rajojen rikkominen, monipuolisuus, mm. näillä sanoilla kuvailee itseään Kauppakorkeakoulun Ylioppilaskunnan Naislaulajat eli Kynittäret. - Kynittärissä pyrimme tekemään kunnianhimoisesti taidetta musiikki edellä. Tekemisellämme haluamme myös ravistella kuorokonventioita, toteaa KYN:in tuottaja Susanna Kantelinen. - Kuoroharrastus on suosittua. Se on yhteisö, jossa ihminen pääsee toteuttamaan musiikillisia haasteita sekä olemaan osa instrumenttia. Se on myös mukavaa yhdessäoloa, kertoo KYN:in taiteellinen johtaja Kaija Viitasalo. Susanna Kantelinen ja Kaija Viitasalo olivat Puheen Iltapäivässä Suvi Puukankaan vieraina kertomassa, millaista kuoroharrastus on tänä päivänä.
40 vuoden ajan Seta ry on toiminut Suomessa ihmisoikeuksien puolestapuhujana. Setan tavoitteena on, että kaikki voisivat elää yhdenvertaisina riippumatta seksuaalisesta suuntautumisesta, sukupuoli-identiteetistä tai sukupuolen ilmaisusta. Seta korostaa jokaisen oikeutta määritellä - tai olla määrittelemättä - itse itsensä, perheensä ja ihmissuhteensa. Marraskuussa 2016 Setan uutena puheenjohtajana aloitti Viima Lampinen. Hänen mukaansa paljon on saatu aikaiseksi, mutta vielä on matkaa täydelliseen yhdenvertaisuuteen. - Ihmisiä on edelleen sukupuoli- tai seksuaalisuuskaapeissa. Suurin varoitusvalo vilkuttaa hätätilaa transihmisten oikeuksien kohdalla. Transihmisten kohtelu on asia, josta Suomi saa huomautuksia ihmisoikeusloukkauksesta. Tilanne on pöyristyttävä, toteaa Viima. - Kyse ei ole siitä etteikö meillä olisi Suomessa tarpeeksi tietoa ja ymmärrystä sukupuolen moninaisuudesta, vaan kyse on siitä löytyykö meiltä tahtoa muuttaa asioita. Poliittisessa päätöksenteossa on se jarru, mikä estää yhdenvertaisuutta toteutumasta lainsäädännössä, kertoo Lampinen. Viima Lampinen oli Puheen Iltapäivässä Suvi Puukankaan vieraana.
Vuosi sitten kukaan ei tuntenut Töölön Ketterää. Sitten tuli levydiili, radiosoittoa, YleX:n läpimurtolistan kakkossija ja viimeisimpänä Vuoden tulokas -ehdokkuus Emma Gaalassa. Töölön Ketterä ja heidän edustamansa grime-musiikki ovat nyt nosteessa. - Grime on konemusapohjaista, nopeampaa garage-vaikutteista musaa. Siinä MC on enemmänkin yksi elementti ja taustamusa on se pääpointti, kertoo Matti 8. - Vuosi sitten lähdettiin pienestä liikkeelle, niin on todellinen kuunnianosoitus, että meidät on noteerattu Emma Gaalassa Vuoden tulokas -ehdokkuudella. Siistiä, sanooo Handshaking. Töölön Ketterän Matti 8 ja Handshaking olivat Puheen Iltapäivässä Matti Ylösen vieraina.
Pikku Kakkosen syntymäpäivä on tänään 11.1.2017. Juhlavuoden kunniaksi Yle Areenaan kootaan alkuvuoden aikana mittava nostalgiapaketti vanhoista Pikku Kakkosista. Myös Pikku Kakkosen ohjelmistossa kohotetaan hieman kasvoja - lauantaiaamun ohjelmat alkavat aiempaa varhaisemmin ja lapset pääsevät osallistumaan ohjelmantekoon. Pikku Kakkosta on aina pidetty turvallisena ohjelmana, jonka katsomista ei tarvitse vahtia. Vanhemmat voivat rauhassa ottaa omaa aikaa, kun lapset katsovat telkkaria. Toimituksen epävirallinen tunnuslause kuuluukin "Turvallista lastenhoitoa jo vuodesta 1977". Millaisia muistoja löytyy lastenohjelmakonkareiden Pertti Nättilän ja Pekka Salon taskuista? Entä miten Pikku Kakkonen pystyy kilpailemaan tiukassa mediamaailmassa tänä päivän kun jo parivuotiaat näpyttelevät suvereenilla tavalla tablettejaan? Tiina Lundberg kävi yleisötilaisuudessa Helsingin kaupunginmuseossa tapaamassa Pikku Kakkosen väkeä.
Minkälaista elämää on Suomessa rautakauden, viikinkien ja ristiretkien aikaan vietetty? Tätä yrittävät historian harrastajat selvittää maastoa metallinilmaisimilla tutkien. Menneisyyden metsästäjät Mikko Mäkelä, Tomi Virtanen, Reijo Hyvönen ja Pekka Kupila kertoivat Puheen iltapäivässä, mikä vetää koluamaan metsiä ja peltoja.
Valokuvaaja Akseli Valmunen on utelias luonne, ja se on yksi syy miehen upeisiin kuviin. Kuvillaan hän on voittanut mm. Kuvajournalismi 2015 -kilpailussa Vuoden haastaja -sarjan ja nyt ihan vasta myös parhaan nuoren pohjoismaisen valokuvaajan palkinnon eli Fotografiska-palkinnon. Valmunen voitti Fotografiska-palkinnon Helsingin Sanomien Kuukausiliitteessä julkaistuun, koirien kloonausta käsittelevään juttuun otetuilla kuvilla. - Koirien kloonaus oli aiheena sellainen, että sitä aluksi epäröitiin, että saako siitä kuvallisesti mitään kiinnostavaa irti. Itse olin alusta asti superinnostunut aiheesta, koska minua henkilökohtaisesti kiinnostaa tiede ja sen kuvallisesti tylsä, mutta haastava maailma, kertoo Valmunen. - On olemassa sellainen sanonta, että jokaisella tilanteella on aina joku häntä ja siellä ovat ne parhaimmat kuvat. Esimerkiksi infotilaisuuden kuvallinen kiinnostavuus on tilaisuuden hännässä kun henkilö poistuu paikalta, ei siinä kun henkilö puhuu mikrofoniin, toteaa Valmunen. Hän kertoo, että kuvaajan täytyy olla kiltin röyhkeä. - Kameran kanssa pääsee lähelle tilanteessa kuin tilanteessa kun menee vaan. Kun on tilanteessa määrätietoinen niin silloin myös yleensä sitä kuvaajan tilaa kunnioitetaan, sanoo Valmunen. Akseli Valmunen oli Puheen Iltapäivässä Suvi Puukankaan vieraana.
Klassisen määritelmän mukaan novelli on riittävän lyhyt luettavaksi yhdellä kertaa. Kirjailija Tuuve Aro on ollut jo lapsesta saakka novellin rakastaja niin lukijana kuin kirjoittajanakin. - Novellissa on jotain kummaa taikaa. Se intensiteetti ja jännite mitä hyvä novelli pystyy parhaimmillaan tarjoamaan, sitä en ole koskaan kokenut romaanin kohdalla, toteaa juuri novellikokoelman Lihanleikkaaja julkaissut Tuuve. Yhtälailla kun Tuuve rakastaa kirjallisuutta, hän rakastaa myös elokuvia. - Rakkaus elokuviin näkyy teksteissäni - tapani kirjoittaa on hyvin visuaalinen. Näen tarinan ensin kuvina ja sen jälkeen se siirtyy paperille. Kirjailija Tuuve Aro oli Puheen Iltapäivässä Matti Ylösen vieraana.
Ilmiöitä, intohimoisia ihmisiä, tarinoita ja tunnetta.Instagram: @ylepuhe
Valosuunnittelija Jenni Kääriäisen valotaideteos a Shade on esillä tämän vuoden Lux Helsinki valofestivaaleilla. Hänen teoksensa on ihmismosaiikki, joka rakentuu tuhansista nimettömistä röntgenkuvista. Teos kertoo valon jättämästä jäljestä – muistosta. Kääriäinen on mukana luomassa valotaiteen lisäksi myös erilaisten tapahtumien visuaalista ilmettä. Hän on mm. vastannut Slushin visuaalisesta ilmeestä viimeiset viisi vuotta sekä ollut tekemässä Flow Festivaalia ja Tuskaa - metallimusiikkiin keskittyvää festivaalia. - Toivon, että visuaalitaiteella ja tapahtumasuunnittelulla pystyttäisiin tulevaisuudessa luomaan yhä enemmän sellaisia ympäristöjä joiden viihtyvyys itsessään saa ihmiset tulemaan paikalle. Flow Festivaali on yksi esimerkki tapahtumasta, jonka kiehtovuus ei perustu vain artisteihin vaan myös itse ympäristöön, kertoo Jenni. Jenni Kääriäinen oli Puheen Iltapäivässä Suvi Puukankaan vieraana.
Syke sairaalasarjan neljännen tuotantokauden jaksot ovat julkaistu Yle areenassa. Sarjan päähenkilöillä on tällä kaudella yksityiselämässään kinkkisiä tilanteita ratkaistavanaan. Kausi muun muassa näyttää sen, miten raskaana oleva Marleena (Tiina Lymi) selviää aivoista löydetystä kasvaimesta, Lenita (Lena Meriläinen) seksuaalisen häirinnän syytöksestä ja sosiaalisesti kömpelö yleiskirurgi Holopainen tilanteesta, jossa hän joutuu hankkimaan seksinnälkäiselle tyttöystävälleen rakastajan. Yleiskirurgi Holopaista näyttelee Jarkko Niemi. Hän on Suvi Puukankaan vieraana. Sykkeen lisäksi Jarkko kertoo siitä, millainen urakka näyttelijälle on oman kropan muokkaus roolihahmon takia. Jarkko lihotti itseään kymmenen kiloa Love Reocords elokuvaa varten.
Yhtenä tavallisena keskiviikkona syntyy keskimäärin 152 lasta ja 144 ihmistä kuolee, 14 suomalaista saa kuulla sairastavansa rintasyöpää ja 70 saa sydäninfarktin. Toiset meistä saavat lääkäriltä helpottavia uutisia, mutta toiset joutuvat elämänsä taitekohtaan. Yhden tavallisen päivän terveydenhoito maksaa 52 miljoonaa euroa. Mitä kaikkea tuolla saadaan? Ainutlaatuinen tv-sarja Elossa 24h koostuu näistä kymmenistä koskettavista potilastarinoista. Tämä seitsenosainen sarja nähdään TV1:llä ja Areenassa nyt vuoden alussa. Ohjelman tapahtumat on taltioitu 21.9.2016 jolloin yli 40 kameraryhmää seurasi arkea sairaaloissa, terveyskeskuksissa, ambulansseissa ja helikopterissa eri puolilla Suomea. Kamera vie katsojan sydänleikkaukseen, aivoleikkaukseen, synnytykseen, helikopterilla hälytystehtäviin ja niin edelleen. - Haluttiin kertoa tarinoita, jotka koskettavat ihmisiä. Toivomme että jokainen joka katsoo sarjaa, voisi ajatella että minä voisin olla tuossa - tuo voisi olla mun äiti tai lapsi, sellaista mikä on lähellä ihmisen elämää, kuvailee tuottaja Eeva Rantanen ITV Studios Finlandista. Sarjan haluttiin myös käsittelevän koko Suomea ja niinpä muun muassa Nilsiässä seurattiin ambulanssin kyydissä hälytyksiä ja kuvauksia tehtiin kaikissa viidessä yliopistosairaalassa. - Meillä on myös ainutlaatuista, uniikkia kuvaa saaristolääkäristä, jonka vastaanotolle tullaan veneellä, muistelee pääkuvaaja Tapio Sovijärvi, joka on itse valmistumassa ensihoitajaksi - ja on tuttu mies mm. 112-sarjasta ja Huippujengin kuvauksesta. Tiina Lundberg toimittaa.
Timo Santala on yksi tärkeä mies We Love Helsinki - ryhmä takaa. Miten kaupunkikulttuuria tehdään uudella tavalla. Matti Ylönen haastattelee.
